Terve,
Joskus epäröin käyttää jälkiliitettä “-han”, koska pelkään (vieraskielisenä) sen aiheuttavan väärää äänensävyä.
Esimerkiksi:
“Kaikki esineet eivät putoa samalla nopeudella maassa, vaikka alkunopeus olisi sama. Tuleehan väliin tekijöitä kuten ilmavastus ja kitka.”
Antaako “-han” ymmärtää, että kuulijan *pitäisi* jo tietää (muttei tiedäkään) tämän seikan? Tai antaako se ymmärtää, että tämä on seikka joka yleisesti tiedetään mutta josta ei yleensä puhuta ääneen? Tai muuta?
Kiitoksia paljon
"-han"-liitteen äänensävy
8
116
Vastaukset
Liitteen -han ~ -hän merkitys ja sävy vaihtelevat suuresti, mutta yhdenlainen perusmerkitys on sen ilmaiseminen, että sanottava voi hyvin olla tuttua kuulijalle tai lukijalle. Tarkoituksena on muun muassa välttää sellainen vaikutelma, joka helposti syntyy yleisesti tiedetyn asian sanomisesta.
Jos esimerkiksi normaalissa keskustelussa sanoisin ”Helsinki on Suomen pääkaupunki”, minua varmaan pidettäisiin vähän omituisena. Sen sijaan voisin sanoa esimerkiksi ”Helsinkihän on Suomen pääkaupunki, mutta tämän aseman se sai vasta vuonna 1812.” Mainitsen yleisesti tiedetyn, jopa triviaalin asian, mutta vain lähtökohtana huomautuksella, joka ei ole yhtä yleisesti tiedossa.
Kysymyksen tapauksessa ollaan lähellä tätä, mutta ihan sujuvana en sitä pitäisi. Jotenkin tuntuu, että toisen virkkeen pitäisi olla esimerkiksi ”Väliinhän tulee – –”. Ehkä vielä luontevammalta tuntuisi viedä liite aiemmaksi, jolloin ilmaistaan, että sekä ilmiö että sen selitys ovat jokseenkin yleisesti tiedossa: ”Kaikki esineethän eivät – –”. Tällöin liitettä ei yleensä toisteta.
Toisaalta tällainen käyttö sisältää tavallaan lupauksen siitä, että kohta tulee jotain uutta informaatiota. Jos vain sanotaan yleisesti tiedetty asia, ei -han oikeastaan auta mitään. Kuulija tai lukija jää niin sanotusti odottamaan pointtia: ”mutta – –” tai ”ja siten – –” ja jotain edes jossain määrin yllättävää.
Jos vain selitetään asioita, jotka saattavat olla aivan tuttuja osalle kohderyhmästä mutta kuitenkin uutta tietoa niin monille, että ne kannattaa esittää, on ehkä parasta vain esittää ne suoraan.
P.S. Mitä sisältöön tulee, puhuisin vain ilmanvastuksesta (huomaa genetiivi). Kitkasta puhutaan yleensä vain, kun kyse on kiinteiden kappaleiden vaikutuksesta toisiinsa. Nesteiden viskositeettia saatetaan kutsua myös kitkaksi, ja tietysti kappale voi pudota myös nesteessä. Kitkastakin voidaan puhua, jos ilmassa tai muussa kaasussa taikka nesteessä olevat kiinteän aineen hiukkaset vaikuttavat merkittävästi. Mutta yleisesti putoamisliikkeessä vaikuttava ilmiö on väliaineen vastus."Toisaalta tällainen käyttö sisältää tavallaan lupauksen siitä, että kohta tulee jotain uutta informaatiota."
Päteekö tämä vaikka "-han" liitettäisiin jälkimmäiseen virkkeeseen? Eli jos sanoisi,
“Kaikki esineet eivät putoa samalla nopeudella maassa, vaikka alkunopeus olisi sama. Väliinhän tulee tekijöitä kuten ilmanvastus.”
niin odotettaisiinko, että sitä seuraisi "mutta"-lause tai "ja siten"-lause?- .........
gv2014 kirjoitti:
"Toisaalta tällainen käyttö sisältää tavallaan lupauksen siitä, että kohta tulee jotain uutta informaatiota."
Päteekö tämä vaikka "-han" liitettäisiin jälkimmäiseen virkkeeseen? Eli jos sanoisi,
“Kaikki esineet eivät putoa samalla nopeudella maassa, vaikka alkunopeus olisi sama. Väliinhän tulee tekijöitä kuten ilmanvastus.”
niin odotettaisiinko, että sitä seuraisi "mutta"-lause tai "ja siten"-lause?Odotetaan selitystä, jollainen lauseessa on ("kuten ilmanvastus").
"-han" on tässä saman tapainen kuin englannin "after all". "After all there are intervening factors such as air resistance".
- 1+15
Tuli tuosta mieleen, että tunsin kerran ihmisen, jolla oli tapana kysyä "eikö vain ollutkin niin...", kun hän tarkoitti "eihän ollut niin". Toisin sanoen hän kysyi vahvistusta kielteiselle olettamukselleen tai muistikuvalleen, mutta suomeksi tuo hänen käyttämänsä muoto tarkoittaa, että myönteinen asia olisi se oletus.
Esimerkki: kuvitellaan, että jokin talo on maalattu valkoiseksi mutta on aiemmin ollut punainen. Silloin
a) henkilö, joka muistaa sen olleen punainen ja haluaa kysyä toiselta, muistaako tämä samoin, kysyy "eikös se talo ollutkin ennen punainen"
b) henkilö, jonka mielestä se ei ole koskaan ollut punainen, kysyy "eihän se talo ollut punainen".
Mutta siis tämä minun tuttuni olisi sanonut "eikö se ollut punainen ennen", kun hän tarkoitti, että se ei hänen mielestään ole koskaan ollut punainen.
Selitykseni näyttää niin sekavalta, että se taitaa itsessään kertoa, miten hämäriä nuo suffiksit voivat välillä olla. - kyu6f
> “Kaikki esineet eivät putoa samalla nopeudella maassa, vaikka alkunopeus olisi sama. Tuleehan väliin tekijöitä kuten ilmavastus ja kitka.”
En malta olla saivartelematta, että esineet eivät putoa maassa vaan maahan. Jotta esine voi pudota kiinteän aineen läpi, sen pitää olla merkittävästi tiheämpää kuin aine, jonka läpi se putoaa. Fluidin läpi voivat pudota kaikki kiinteät aineet, joiden tiheys on fluidia suurempi.
Kysymykseen hanin merkityksestä esimerkkilauseesa vastaan, että yksi yleinen käyttötarkoitus on, kun puhuja on epävarma väitteestään, mutta esittää sen väitteenä eikä kysymyksenä. Toinen käyttötarkoitus etenkin kirjoitetussa kielessä voisi olla vain lauseiden sitominen. Han ilmaisee, että lause selittää edellistä. Kolmas käyttö voisi olla juuri kaikille tutusta asiasta muistuttaminen.
Olisin kirjoittanut: "Ilmanvastuksen ja kitkan vuoksi kaikki kappaleet eivät putoa samalla vauhdilla, vaikka niiden alkuvauhti olisi sama." Tällöin ei tarvitse miettiä, missä "välissä" asiat ovat. Välissä on hieman paperinen tässä. Ilmanvastuksen ja kitkan siirtäminen lauseen alkuun pienentää todennäköisyyttä, että joku tulkitsisi lauseen siten, että ilmanvastus ja kitka aiheuttavat putoamisen. Nopeus on fysiikassa suunnan sisältävä vektorisuure, joka on kolmiulotteisessa avaruudessa kolmekomponenttinen. Vauhti on nopeuden itseisarvo, ja on luontevampaa jättää suunta pois tarkastelusta.Saivartelu on oma taiteenlajinsa. Saivartelemattomuus – siis se, että jättää saivartelematta, vaikka voisi ja osaisi – taas on niin sanottua viisautta.
Adverbiaali ”maassa” on tietysti väärin; oikein olisi sanoa ”maahan” tai ”Maahan” (= ”maapallolla”), joskin jälkimmäinen olisi outoa, koska toteamus pätee kaikilla taivaankappaleilla, joilla on ilmakehä.
Analyysi han-liitteen merkityksestä menee tässä metsään, koska on jokseenkin ilmeistä, että tarkoitus on ”kaikille tutusta asiasta muistuttaminen”. Siksi kahden muun merkityksen esittäminen on jokseenkin turhaa.
Vauhdin ja nopeuden erottaminen toisistaan on suomalaisen fysiikan kouluopetuksen knoppikysymys eikä juuri muuta. Jokseenkin turhaa, kun esimerkiksi voiman osalta ei tehdä mitään vastaavaa sanatason eroa skalaari- ja vektorisuureen välillä. Eroa ei tarvitse tehdä, koska se on joko epäolennainen tai ilmenee asiayhteydestä. Jos ero on olennainen, fiksu kirjoittaja tekee sen muulla tavoin kuin sananvalinnalla. Putoamisliikkeessä suunta on joka tapauksessa kohti massakeskipistettä, joten nopeuden ja vauhdin erottaminen on todellkin besserwisseröintiä.
Olennainen on sen sijaan se kysymys, onko mitään syytä puhua kitkasta. Mitähän se tässä tapauksessa olisi?- O.P. Wirtanen
Yucca kirjoitti:
Saivartelu on oma taiteenlajinsa. Saivartelemattomuus – siis se, että jättää saivartelematta, vaikka voisi ja osaisi – taas on niin sanottua viisautta.
Adverbiaali ”maassa” on tietysti väärin; oikein olisi sanoa ”maahan” tai ”Maahan” (= ”maapallolla”), joskin jälkimmäinen olisi outoa, koska toteamus pätee kaikilla taivaankappaleilla, joilla on ilmakehä.
Analyysi han-liitteen merkityksestä menee tässä metsään, koska on jokseenkin ilmeistä, että tarkoitus on ”kaikille tutusta asiasta muistuttaminen”. Siksi kahden muun merkityksen esittäminen on jokseenkin turhaa.
Vauhdin ja nopeuden erottaminen toisistaan on suomalaisen fysiikan kouluopetuksen knoppikysymys eikä juuri muuta. Jokseenkin turhaa, kun esimerkiksi voiman osalta ei tehdä mitään vastaavaa sanatason eroa skalaari- ja vektorisuureen välillä. Eroa ei tarvitse tehdä, koska se on joko epäolennainen tai ilmenee asiayhteydestä. Jos ero on olennainen, fiksu kirjoittaja tekee sen muulla tavoin kuin sananvalinnalla. Putoamisliikkeessä suunta on joka tapauksessa kohti massakeskipistettä, joten nopeuden ja vauhdin erottaminen on todellkin besserwisseröintiä.
Olennainen on sen sijaan se kysymys, onko mitään syytä puhua kitkasta. Mitähän se tässä tapauksessa olisi?Olipas ihmeellinen kommentti. Todellista viisautta on ottaa vastaan asialliset huomautukset ja ottaa niistä opiksi, sen sijaan että lähdettäisiin syyttelemään muita saivartelusta.
Arkikielessä ei tietenkään ole väliä, puhutaanko vauhdista vai nopeudesta, mutta fysiikkaa tunteville ero on selvä. Vauhti on siirtymä jaettuna ajalla, ja nopeus on paikkavektorin aikaderivaatta. Erolla on oleellinen merkitys esimerkiksi silloin, kun kappale liikkuu ympyrän muotoista rataa pitkin ja palaa lähtöpisteeseen. Tällöinhän keskivauhti olisi nolla, mutta keskinopeus ei. Sama ero tehdään myös englannissa: speed ja velocity. Esimerkkinä käyttämällesi voimalle ei ole vastaavaa analogiaa.
Kitka tietysti sisältyy ilmanvastukseen, joten sen ottaminen erilleen itsenäiseksi ilmanvastuksen rinnalle on turhaa. Putoamisen tapauksessa kitka on fluidin ja kappaleen välistä kitkaa (eng. skin friction).
Nämä jutut löytynee lukion fysiikan kirjasta, joten ei muuta kuin opiskelemaan. - F. Y. Sikko
O.P. Wirtanen kirjoitti:
Olipas ihmeellinen kommentti. Todellista viisautta on ottaa vastaan asialliset huomautukset ja ottaa niistä opiksi, sen sijaan että lähdettäisiin syyttelemään muita saivartelusta.
Arkikielessä ei tietenkään ole väliä, puhutaanko vauhdista vai nopeudesta, mutta fysiikkaa tunteville ero on selvä. Vauhti on siirtymä jaettuna ajalla, ja nopeus on paikkavektorin aikaderivaatta. Erolla on oleellinen merkitys esimerkiksi silloin, kun kappale liikkuu ympyrän muotoista rataa pitkin ja palaa lähtöpisteeseen. Tällöinhän keskivauhti olisi nolla, mutta keskinopeus ei. Sama ero tehdään myös englannissa: speed ja velocity. Esimerkkinä käyttämällesi voimalle ei ole vastaavaa analogiaa.
Kitka tietysti sisältyy ilmanvastukseen, joten sen ottaminen erilleen itsenäiseksi ilmanvastuksen rinnalle on turhaa. Putoamisen tapauksessa kitka on fluidin ja kappaleen välistä kitkaa (eng. skin friction).
Nämä jutut löytynee lukion fysiikan kirjasta, joten ei muuta kuin opiskelemaan.Nyt lipsahti Wirtasella keskinopeus ja keskivauhti väärinpäin.
Ympyräesimerkissäkin keskinopeus olisi nolla ja keskivauti jotain muuta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Päivän Sanna: Nvidia sijoittaa miljardi dollaria Nokian osakkeisiin
Nvidia merkitsee osakkeet 6,01 Yhdysvaltain dollarin osakekohtaisella merkintähinnalla tavanomaisten toteutumisehtojen t665842Sanna Marin teki sen, mihin muut eivät pystyneet - sote kerralla maaliin
Yli 15 vuotta Suomessa vatvottu sote-uudistus meni lopulta läpi Sanna Marinin hallituksen aikana. Edeltävät hallitukset384810Palkansaajilta kupattiin 27,5 mrd euroa työeläkkeisiin
Jo pelkän himmelin toimintakulut olivat 400 miljoonaa euroa, jolla olisi mukavasti tuottanut myös sote-palveluja hyvinvo1243760Enää viisi yötä Sannan kirjaan
Ihan täpinöissään tässä odotellaan. Vaikea pysytellä aloillaan, kun koko ajan tekisi mieli jo kirjakauppaan rynnätä, mut143601Suomessa Pohjoismaiden tyhmimmät demarit......aijaijai..
Lasse Lehtinen sanoo suoraan, että Ruotsissa on fiksummat demarit kuin Suomessa. Ja Tampereella fiksummat demut kuin Hel633540Marinin hallitus hyväksyi soten (105-77) vuonna 2021
vastaan äänesti Kok, persut, KD, Liike Nyt. Nyt on sitten käynyt niin kuin on käynyt. Pääkirjoitus: Sanna Marin jätti693423Lehtinen: "Oli demareidenkin onni, että valkoiset voittivat sodan 1918"
Lasse Lehtisen mukaan vasemmalla on radiohiljaisuus hänen uutuuskirjastaan, "Läheltä piti. Kansakunnan hurjat hetket" L1002774SDP:n valtuutettu valehtelee koulutuksensa
SDP:n helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Mahad Ahmed käyttää maisterin titteliä suoritettuaan 60 opintopisteen epäviral862660IL - 100 000 potentiaalista sotilasta pakeni Ukrainasta!
"Ukrainasta nuorten miesten joukkopako Liki 100 000 asevelvollisuusikäistä miestä on poistunut Ukrainasta parin viime k282587Nepotismi jytkyttää porvaristossa
Taas uutisoidaan, että useampi perussuomalainen kansanedustaja on palkannut oman perheenjäsenensä eduskunta-avustajaksi892020