Tänään tuli ort.radiojumalanpalvelus Turusta. Sen kuuleminen oli taas ihanaa. Kuoro oli erikoisen hyvä.
Jotenkin tuo jumalanpalvelus kosketti erikoisesti juuri nyt. Kotiin tulee pyhän tuntu, vaikka on hälinää, lasten ääniä ja asioita.
Joka kerta minun on kuultava se kohta, missä lauletaan, että jättäkää pois kaikki maalliset huolet. Tänään sillä oli jokin tärkeä, lohduttava ja vapahtava merkitys. Piti oikein kyynelehtiä, sitten pyyhkiä silmänsä ja jatkaa taas matkaa.
Ei minulla ole nyt mitään muuta erikoista asiaa, piti vain tämä tänne ilmoittaa. Pienelläkin kosketuksella, vaikka vain rippeellä, jaksaa pitkästi!
Kaikkea hyvää teille kaikille, hyvät ystävät!
Jotenkin tuo jumalanpalvelus kosketti erikoisesti juuri nyt. Kotiin tulee pyhän tuntu, vaikka on hälinää, lasten ääniä ja asioita.
Joka kerta minun on kuultava se kohta, missä lauletaan, että jättäkää pois kaikki maalliset huolet. Tänään sillä oli jokin tärkeä, lohduttava ja vapahtava merkitys. Piti oikein kyynelehtiä, sitten pyyhkiä silmänsä ja jatkaa taas matkaa.
Ei minulla ole nyt mitään muuta erikoista asiaa, piti vain tämä tänne ilmoittaa. Pienelläkin kosketuksella, vaikka vain rippeellä, jaksaa pitkästi!
Kaikkea hyvää teille kaikille, hyvät ystävät!
Vastaukset 14
Vanhimmat
Tänä aamuna minä olen ollut mukana Tampereen ort.kirkon jumalanpalveluksessa, jälleen kerran maalliset huolet ovat pyyhittyjä pois minun sydämestäni. Antaa voimaa ja kestävyyttä ensi työviikon koettelemuksia varten.
Minä olen samaa mieltä kanssasi, Timotei! :-)
Hienoa, että kerubiveisu koskettaa. Tästä kohdasta muuten, suomennoshan menee:
"Nyt me salaisesti kuvaamme kerubeja ja eläväksi tekevälle Kolminaisuudelle pyhintä virttä veisaamme. Heittäkäämme pois siis kaikki maalliset huolet. ottaaksemme vastaan kaikkeuden Kuninkaan. jota näkymättömästi seuraavat enkelein joukot. Halleluja, halleluja, halleluja."
Ennen kerubiveisua paikalla oli vanhempi uskovaisten liturgiaan ja mysteeriin johdattava
veisu, joka lauletaan edelleen Jaakobin liturgiassa ja suuren lauantain liturgiassa:
"Vaietkoon jokainen ihmisen liha, ja seiskoon pelvolla ja vavistuksella, älköönkä mitään maallista itsessänsä ajatelko, sillä kuningasten Kuningas ja herrain Herra tulee teurastettavaksi ja annettavaksi uskovaisille ruoaksi. Hänen edessänsä käyvät ehkelein joukot, kaiken hallituksen ja valtojen kanssa, monisilmäiset kerubit ja kuusisilmäiset serafit, peittäen kasvonsa ja huutaen virttä: Halleluja, halleluja, halleluja."
Nyt on siis niin, että veisut kertovat samasta asiasta ja tuo kohta kerubiveisussa, joka kertoo maallisista huolista on väärin suomennettu. Tai oikeastaan se on tulkittu lievemmäksi, kuin mitä siinä sanotaan. siinä tulisi yksinkertaisesti olla:
"Heittäkäämme pois siis kaikki maallinen"
Eli veisut kertovat siitä, että Jumalan kohtaaminen on aina tuomio. Pyhät lahjat annetaan pyhille, jos emme ole pyhiä Jumalan kohtaaminen on syntiset polttava tuli. Siksi pyydämme liturgiassa Pyhää Henkeä pyhittämään sekä pyhät Lahjat, että meidät, ettei ehtoollinen - XC.n Ruumis ja Veri olisi meille tuomioksi. Siksi meidän valmistuessamme myysteerion viettoon tulisi luopua kaikesta maallisesta itsessämme. Siksi myös valmistaudumme ehtoolliseen paastolla. Eli Jumalan kohtaaminen antaa meille voimaa, koska se on meille pelastukseski annettu. Mutta itse asiassa veisussa kyse ei ole maallisesta lohdutuksesta vaan uskovaisten valmistamisesta Jumalan kohtaamiseen, ja siihen kuuluvista ohjeista.
Tässä suomennoksessa on kysymys samasta tunteellisesta vesittämisestä kuin ylistysveisussa Jumalansynnyttäjälle, jossa lauletaan:
"helmasi Hän teki istuimekseen ja povesi avarammaksi taivaita"
Siis Marian helmat ovat XC.n istuin ja povi on avarampi taivaita. Melkoinen silikoni leikkaus on tehty Marialle (anteeksi en halua ketään loukata, mutta niin typerä tämä käännös on riippuen siitä viittaako povi rintaan vai kylkiin). Oikeasti itselleni veisusta tulee kuva Mariasta, jonka helmoissa XC pyörii lapsena ja tunteista, joita Maria joutui kantamaan.
Tosiasiassa alkuteksti viittaa Jumalan ihmiseksitulon mysteeriin. Alkuteksti kuuluu:
Kohtusi Hän teki istuimekseen ja vatsanseutusi avarammaksi taivaita.
Eli suomentajat eivät ole uskaltaneet pyhään tekstiin tuoda noin maallisia sanoja. Mutta mikä valtava sanoma kätkeytyy oikeaan tekstiin, samoin kuin kerubiveisussa. Jumala on tullut ihmiseksi, mikä on suuri mysteeri. Siksi kutsumme Jumalansynnyttäjää taivaita avarammaksi. Se kuvaa ihmiseksitulon salaisuutta kuinka ääretön Jumala rajoittaa itsensä ihmisyyteen.
Ja kerubiveisu korostaa pyhien lahjojen todellisuutta. Me todella kohtaamme ja nautimme Jumalan. Se on meille tuomio ja siksi meidän tulee nöyrtyä pyhyyteen. Unohtaa maallinen itsemme.
Samasta arkuudesta kertoo monessa kohtaa Raamatun suomennos. Tiedättekö esim. millä nimellä pakanoita kutsutaan Paavalin kirjeissä. No se on "esinahallinen". Eli ei siellä puhuta ympärileikatuista ja ympärileikkaamattomista vaan esinahallisista ja esinahattomista. Eli Paavali pistää aivan lekkeriksi, hän ei edes viittaa ympärileikkaukseen ja siihen riittinä vaan kysyy voiko esinahalla olla merkitystä pelastuksen kannalta? Aika hurja kysymys!
Eli jos tunnemme alkutekstiä huomaamme, että asioista puhutaan paljon suoremmin, eikä se vie tekstiltä oikeasti pyhyyttä, vaan tekee sen jopa helpommin ymmärrettäväksi. Niin kerubiveisun, Jumalansynnyttäjän ylistyksen ja Paavalin kirjeiden osalta.
Mutta tällä pitkällä viestillä ei ollut tarkoitus vesittää lohdutusta, jonka radioliturgiasta saitte, Jumalanpalveluksella on aina myös se merkitys, vaikka sillä on myös syvempi sanoma ytimessä. Minäkin sen kuuntelin ja oli kiva kuulla pitkästä aikaa Metropoliitta Johanneksen ääni, sen lisäksi että minunkin mieleeni virtasi pyhyyden tuntu keskelle arkea. Siitähän rukouksessa un kysymys myös, kosketuksesta pyhyyteen.
Mutta käännöksistä olisi kiva keskustella...
>tuo kohta kerubiveisussa, joka kertoo maallisista huolista on väärin suomennettu. Tai oikeastaan se on tulkittu lievemmäksi, kuin mitä siinä sanotaan. siinä tulisi yksinkertaisesti olla:
>"Heittäkäämme pois siis kaikki maallinen"
Mihinkäs käännöstieteeseen tämä väite perustuu? Slaaviksi ko. kohta kuului ennen Nikonin uudistuksia "Всякое ныне житеискую отвержем печаль" ("Kaikki nyt maallinen heittäkäämme pois huoli/suru") ja Nikonin uudistusten jälkeen "Всякое ныне житейское отложим попечение" (ei muutosta). Kreikasta se lienee käännetty, jolla seisoo "πάσαν τήν βιοτικήν αποθώμεθα μέριμναν". Englanniksi esim. "Let us put away all worldly care".
>Mutta käännöksistä olisi kiva keskustella...
Etenkin niistä, jotka ovat oikeasti pielessä.
tarkennuksesta. Tämä olikin minulle pieni yllätys.
Mutta kielimies lienee tunnustat tuon eron kahden eri "kerubiveisun" välillä? Merkitysero on selkeä.
Mutta Amerikan kreikkalaisortodoksinen kirkko englannintaa saman: "Let us set aside all the cares of life"
Eli pieniä vivahde-eroja on. Mutta olisiko tuo lainaamasi englanninnos venäjästä käännetty?
Jos hallitset kreikan käännä teksti suoraan, minä koetan tehdä sen tahollani.
Joka tapauksessa venäjän käännös on selvä ja vastoin tulkintaani, joka perustui kreikkalaiseen tekstiin. Nyt tarkistan mihin seikkaan tulkintani perustui ja jos olin asian täysin väärin ymmärtänyt pyydän anteeksi, mutta tarkennan sen myöhemmin.
Haluatko oikaista jonkin muun kohdan kännöksistä, joihin kiinnitin huomion. Myönnän, että Paavali käännös oli hieman provokatiivinen, vaikkakin lienee paikkansa pitävä ja Jumalansynnyttäjän veisu täyttä faktaa.
Jepulis, kielimies. Olet oikeassa, esitin asian liian varmana faktana. Mutta käännös voi mennä halutessa tulkinnaksi. Törmäsin eräässä tilanteessa keskusteluun tästä kohdasta, jolloin ilmeni, että muitakin käännösmahdollisuuksia on ja se jäi mieleeni liian faktana.
Eli sanan mukaisesti kreikkalainen teksti kääntyy
"πάσαν τήν βιοτικήν αποθώμεθα μέριμναν".
"kaikki maallinen poisheittäkäämme huoli"
Mutta kyseessä on huoli sanan monitulkintaisuus. μέριμνα ei tarkoita pelkästään huolta tai huolehtimista, vaan myös sen ajattelua mistä elämässämme pidämme huolta, eli mikä on meidän vastuulla. Eli kohdan voi kääntää myös "kaikki maallinen poisheittäkäämme ajattelu".
Tai jopa kaikki "maallinen" siis "maallista elämäämme koskeva". Mutta μέριμνα sanalla on myös merkitys huolesta ja velvollisuuksista, jotka aiheuttavat meille surua. Eli siinä mielessä suomennos on ihan oikein. Ja sitä tukevat muut käännökset.
Mutta kysyä voi takoittaako kohta sitten huolten pois jättämistä vai kaiken maallisen mielestä poistamista, so. kaikkinaista kääntymistä Jumalan puoleen?
vielä, kun virheen tein. Otin selvää μέριμνα (merimna) sanan käytöstä. Sille löytyy ainakin seuraavat merkitykset:
huoli, ajattelu, levottomuus, mieli, hanke, pyrkimys, päämäärä.
Mutta useimmiten sana suomennetaan huoleksi. Esim. vertaus kedon kukista, jossa sana käännetään huolehtia.
"älkää huolehtiko (μη μεριμνατε/mi merimnate) hengestänne, siitä mitä söisitte tai joisitte, älkää ruumiistanne, siitä millä sen vaatettaisitte."
Eli tämä yleinen merkitys huolesta tukee "maalliset huolet" suomennosta, joka siis linee kiistatta selvin tapa kääntää.
Mutta muita mahdollisuuksia, joskin epätodennäköisiä on. Esim: kaikki maalliset pyrkimykset.
Että näin. Nyt lopetan tähän. Anteeksi olin tarttunut mielessäni yhteen hieman epätödennäköisempään tulkintaan tarkistamatta asiaa kunnolla ja elänyt tässä luulossa joitakin vuosia. Mutta näin ne asiat korjautuvat, kun erheitä tekee.
En yleensä radiota kuuntele, mutta ort. palvelukset kuuntelisin mielelläni.
Tuleeko näitä radiosta säännöllisesti? Jos kyllä niin milloin ja miltä kanavalta?
... Ylen ykkönen radioida nämä ortojumalanpalvelukset. Joka toinen sunnuntai klo 11.00. Korjatkaa jos olen väärässä!
Katsoin ylen ykkösen ohjelmatiedoista niin ei ollut tietoakaan ortodoksisista palveluksista.
Kyllä ylen ykköseltä tulee joka toinen sunnuntai ort.jumalanpalvelus alkaen klo 11.00.
Jossakin ort.kirkon omilla sivuilla kerrotaan myös ort.ilta- ja aamuhartauksien ajat (onkohan vielä, en ole nyt juuri seurannut??). En enää muista, mutta oliko niin, että kerran kuukaudessa tulee yksi ilta ja yksi aamuhartaus? Tietääkö joku? En ole voinut enää seurata, mutta myös niitä pidin tosi tarpeellisina ja monella tavalla rauhoittavina...
Sitten tulee vielä ylimääräisiä lähetyksiä juhlapyhinä, ainakin jouluna ja pääsiäisenä.
Tänään kun ei ollut lähetystä, niin ensi pyhänä taas tulee...olepas radion ääressä!
Ainakin Helsingin sivuilta löytyy
http://www.ort.fi/helsinki/ajankoht/ajankoht.htm
... että en ole kovin paljon Ylen ykkösen ohjelmatietoja vilkuillut. Mutta silloin kun olen radioituja ortopalveluksia kuunnellut ne ovat tulleet Ylen ykköseltä. Samoin aamu- ja iltahartaudet.
Hei kaipasiko joku tietoja lähiajan radioitavista kirkonmenoista.
Viimeisimmässä AK:ssa oli seuraavat tiedot.
Ma 6.12. klo 10.00 Yle1 Liturgia
La 11.12 klo 6.15 ja klo 7.50 aamuhartaus Yle1
Ti 28.12 klo 18.50 iltahartaus Yle 1
Televisioista TV2 joka perjantai 18.30 Pisara- ajatus uskosta (on välillä ortodoksinen) uusitaan vaihtuvina aikoina maanantaisin.
Joulunajan tiedot löytyvät www.ort.fi sivustolta tai ylen netti sivuilta tai seuraavasta AK:n numerosta.
Kuunnelkaa ja katsokaa
Siunattua paaston aikaa ja joulunodotusta!
on todellakin ortodoksisen liturgian helmiä - ainakin meillä käytetyllä sävelmällä laulettuna!