Mutta toivon Jumala täyttäköön teidät kaikella ilolla ja rauhalla uskossa, jotta teillä olisi runsas toivo Pyhän Hengen voiman kautta. Room. 15:13.
Tässä apostoli ei toivota meille ainoastaan vähäistä toivon ja virvoituksen määrää, vaan täyttä uskon vakuutta, aina »iloon» saakka. »Toivon Jumala täyttäköön teidät kaikella ilolla ja rauhalla uskossa», sanoo hän.
Sanat ilolla ja rauhalla» muistuttavat meille niitä monia ilonaiheita, joita meillä on ollessamme yhteydessä Jumalan kanssa. »Ilolla ja uskossa», sanoo apostoli. Ei ole siis puhetta tässä siitä ilosta, joka johtuu hyvistä olosuhteista, tahi siitä, että ehkä näemme itsemme hurskaina ja hyvinä. Tässä puhutaan semmoisesta ilosta, joka johtuu uskosta, luottamuksesta Jumalan sanaan ja lupauksiin, vaikkapa itsessämme on paljon aihetta suruun.
Usko on luottamus ja turva Jumalan sanan lupauksiin, vaikka emme niitä näekään. Tässä tarkoitetaan autuaaksi tekevää uskoa Kristukseen, koska se vaikuttaa »iloa ja rauhaa» Pyhän Hengen voiman kautta». Tämä usko on Jumalan lahja jota meidän on rukoiltava, ja jonka Jumala herättää evankeliumin saarnan kautta köyhissä, voimattomissa syntisissä. Silloin me sekä näemme että tunnemme itsessämme ainoastaan sellaista, joka meitä surettaa ja masentaa.
Mutta usko on luottamista Jumalan sanaan silloinkin, kun näemme itsessämme vain murheen syytä. Kuinka meillä silloin voi olla ilo ja rauha? Silloin juuri syttyy meihin ilo ja riemu, joka ei ole täältä lähtöisin. Silloin on ilo Jumalan antama. Ja sellaista Jumalan työtä meissä apostoli tässä toivottaa, kun hän vielä lisää: »Jotta teillä olisi runsas toivo Pyhän Hengen voiman kautta.»
http://www.kolumbus.fi/rov.o.peltola/cor/cor12-29.html
Tässä apostoli ei toivota meille ainoastaan vähäistä toivon ja virvoituksen määrää, vaan täyttä uskon vakuutta, aina »iloon» saakka. »Toivon Jumala täyttäköön teidät kaikella ilolla ja rauhalla uskossa», sanoo hän.
Sanat ilolla ja rauhalla» muistuttavat meille niitä monia ilonaiheita, joita meillä on ollessamme yhteydessä Jumalan kanssa. »Ilolla ja uskossa», sanoo apostoli. Ei ole siis puhetta tässä siitä ilosta, joka johtuu hyvistä olosuhteista, tahi siitä, että ehkä näemme itsemme hurskaina ja hyvinä. Tässä puhutaan semmoisesta ilosta, joka johtuu uskosta, luottamuksesta Jumalan sanaan ja lupauksiin, vaikkapa itsessämme on paljon aihetta suruun.
Usko on luottamus ja turva Jumalan sanan lupauksiin, vaikka emme niitä näekään. Tässä tarkoitetaan autuaaksi tekevää uskoa Kristukseen, koska se vaikuttaa »iloa ja rauhaa» Pyhän Hengen voiman kautta». Tämä usko on Jumalan lahja jota meidän on rukoiltava, ja jonka Jumala herättää evankeliumin saarnan kautta köyhissä, voimattomissa syntisissä. Silloin me sekä näemme että tunnemme itsessämme ainoastaan sellaista, joka meitä surettaa ja masentaa.
Mutta usko on luottamista Jumalan sanaan silloinkin, kun näemme itsessämme vain murheen syytä. Kuinka meillä silloin voi olla ilo ja rauha? Silloin juuri syttyy meihin ilo ja riemu, joka ei ole täältä lähtöisin. Silloin on ilo Jumalan antama. Ja sellaista Jumalan työtä meissä apostoli tässä toivottaa, kun hän vielä lisää: »Jotta teillä olisi runsas toivo Pyhän Hengen voiman kautta.»
http://www.kolumbus.fi/rov.o.peltola/cor/cor12-29.html
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tämä on viimeinen, suloinen hedelmä kaikesta siitä hyvästä, minkä Jumala on tehnyt ja tekee, nim. että meillä on aivan varma toivo iankaikkisen elämän perimisestä. Tämmöinen toivo on suurin voima kristillisyydessämme. Tämä toivo antaa halua ja voimaa kilvoitukseen siinä taistelussa, joka on eteemme pantu. Se antaa meille rohkeutta ja voimaa tehdä, kärsiä ja kestää kaikki, mikä kilvoitteluun kuuluu. »Ilo Herrassa on teidän väkevyytenne» ja pelastuksen toivo kypärinämme taistelussa.
Koko elämä onkin täynnä murhetta, koettelemuksia ja surkeutta, niin että tarvitsemme kyllä täydellisen toivon siihen kunniaan, jonka Jumala on antava meille, jotta emme väsyisi tiellä, veltostuisi ja hukkuisi, vaan kärsivällisyydessä ja uskollisuudessamme kestäisimme loppuun asti.
Entäs patmos??