Vähemmistöhallitus ja porvarit sopuun: Ruotsidemokraattien pelko esti uusintavaalit
Politiikka
Viikon 3. puhutuin
Viikon 4. luetuin
24 kommenttia
Ruotsin demareiden ja ympäristöpuolueen vähemmistöhallitus sekä porvarillinen Allianssi ovat päässeet yhteisymmärrykseen siitä, että maassa ei järjestetä uusia parlamenttivaaleja. Sovun syynä on mitä todennäköisimmin se, että Ruotsidemokraateista olisi tullut kevätvaalien ainut voittaja.
- Meillä ei ole pienintäkään luottamusta pääministeriin, joka syö tauotta sanansa ja rikkoo Ruotsin kansalle antamansa lupaukset, jyrisee Ruotsidemokraattien vt. puheenjohtaja Mattias Karlsson Aftonbladetissa.
Ruotsidemokraatit aikookin jättää epäluottamuslauseen hallitukselle. Karlssonin mielestä vähemistöhallituksen ja porvarien sopimus on vastoin demokratian pelisääntöjä.
- Demokratiassa enemmistö päättää, mutta nyt on tapahtumassa päinvastoin, sanoo Karlsson ja jatkaa:
- Jos Allianssipuolueet ymmärtäisivät olevansa oppositiossa, heidän pitäisi äänestää epäluottamuslauseemme puolesta. Muuten Ruotsidemokraatit ovat ainoa oppositiopuolue koko valtakunnassa.
Pääministeri Stefan Löfven ilmoitti aiemmin päivällä, että vähemmistöhallituksen ja Allianssin välinen sopimus tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että suurimman poliittisen tuen valtiopäivillä saanut pääministeri hallitsee maata. Näin Ruotsidemokraatit suljetaan käytännössä pois poliittisesta päätöksenteosta.
- Tälläinen temppuilu on vain väliaikaista, kommentoi Ruotsidemokraattien valtiopäiväedustaja Linus Bylund.
- Ennemmin tai myöhemmin heidän on pakko puhua kanssamme.
Politiikka
Viikon 3. puhutuin
Viikon 4. luetuin
24 kommenttia
Ruotsin demareiden ja ympäristöpuolueen vähemmistöhallitus sekä porvarillinen Allianssi ovat päässeet yhteisymmärrykseen siitä, että maassa ei järjestetä uusia parlamenttivaaleja. Sovun syynä on mitä todennäköisimmin se, että Ruotsidemokraateista olisi tullut kevätvaalien ainut voittaja.
- Meillä ei ole pienintäkään luottamusta pääministeriin, joka syö tauotta sanansa ja rikkoo Ruotsin kansalle antamansa lupaukset, jyrisee Ruotsidemokraattien vt. puheenjohtaja Mattias Karlsson Aftonbladetissa.
Ruotsidemokraatit aikookin jättää epäluottamuslauseen hallitukselle. Karlssonin mielestä vähemistöhallituksen ja porvarien sopimus on vastoin demokratian pelisääntöjä.
- Demokratiassa enemmistö päättää, mutta nyt on tapahtumassa päinvastoin, sanoo Karlsson ja jatkaa:
- Jos Allianssipuolueet ymmärtäisivät olevansa oppositiossa, heidän pitäisi äänestää epäluottamuslauseemme puolesta. Muuten Ruotsidemokraatit ovat ainoa oppositiopuolue koko valtakunnassa.
Pääministeri Stefan Löfven ilmoitti aiemmin päivällä, että vähemmistöhallituksen ja Allianssin välinen sopimus tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että suurimman poliittisen tuen valtiopäivillä saanut pääministeri hallitsee maata. Näin Ruotsidemokraatit suljetaan käytännössä pois poliittisesta päätöksenteosta.
- Tälläinen temppuilu on vain väliaikaista, kommentoi Ruotsidemokraattien valtiopäiväedustaja Linus Bylund.
- Ennemmin tai myöhemmin heidän on pakko puhua kanssamme.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ex-puoluesihteerin kova väite: Keskusta maksatti miljoonavelat valtiolla
Keskusta siirsi miljoonavelkansa veronmaksajien maksettavaksi, väittää puolueen ex-puoluesihteeri Jarmo Korhonen uudessa kirjassa.
Lähes 800-sivuinen Jarmo Korhosen Väyrysen valtakunta (Tammi) julkistettiin maanantaiaamuna. Kirja sisältää kustantajan mielestä niin kovaa tekstiä, ettei media ole saanut tutustua siihen etukäteen.
Kirja käsittelee tapahtumia vuosina 1984 - 88. Korhosen mukaan tuolloin keskustaa johtaneet Paavo Väyrynen ja Seppo Kääriäinen pelastivat keskustapuolueen vararikolta valtion rahoilla.
Keskusta yritti 1970-luvulla rakentaa uuden puoluetalon Pasilaan, osoitteeseen Ratamestarinkatu 9. Kahdeksassa vuodessa saatiin kuitenkin aikaan vain seitsemän miljoonan markan velat ja rakennusmonttu.
Kirjan mukaan hanke oli suistaa puolueen konkurssiin. Mauno Koiviston johtamassa hallituksessa kuitenkin sovittiin, että keskustapuolue sai myydä rakennushankkeensa valtiolle Helsingin hovioikeudentaloksi.
- Yhteistyössä puheenjohtaja Johannes Virolainen, valtiovarainministeri Ahti Pekkala, sisäministeri Eino Uusitalo, ulkoministeri Paavo Väyrynen, puoluesihteeri Seppo Kääriäinen ja rakennushallituksen pääjohtaja Kalevi Sassi onnistuivat siirtämään keskustapuolueen omistaman yhtiön yli 6 miljoonan markan montun Otto Wuorio Oy:n kautta valtion maksettavaksi lähes täydestä hinnasta. Montun käypä hinta oli reilusti alle kolme miljoonaa, Korhonen kirjoittaa.
Korhonen on tehnyt hovioikeudentalon vaiheista gradunsa. Hänen tuleva väitöskirjansa puolestaan käsittelee vaalirahoitusta.
KMS oli nakkikioski
Korhosen mukaan vaalirahoittaja Kehittyvien maakuntien Suomi oli pelkkää nakkikioskitoimintaa, kun sitä vertaa maan tapaan aiempina vuosikymmeninä.
Vuoden 1987 vaalien alla elinkeinoelämä maksoi keskustalle vaalitukea runsaat kolme miljoonaa markkaa. Kokoomus sai Korhosen mukaan vielä enemmän. Lisäksi ehdokkaat maksoivat vaalirahaa suoraan eduskuntavaaliehdokkaille.
SDP puolestaan sai lähes yhtä suuren tuen ay-liikkeeltä ja punapääomalta.
Korhosen mukaan yritysten rahat kulkivat ehdokkaille usein mainostoimistojen kautta. Yritykset saattoivat vähentää mainostoimistojen laskut verotuksessa.
- Kun siitä ruvettiin käryämään, johtajat muuttuivat varovaisemmiksi.
Sai potkut
Korhonen toimi keskustan puoluesihteerinä vuodet 2006 - 2010. Hän menetti paikkansa vaalirahoituskohun jälkimainingeissa, kun Timo Laaninen kukisti hänet puoluesihteerin vaalissa.
Korhonen korosti kirjan julkaisutilaisuudessa, että häntä on kuultu KMS:n oikeusjutuissa vain kerran ja silloinkin todistajana. Korhonen muistutti myös ettei ole ehdokkaana missään vaaleissa.
eli viimeksi kun Suomessa valittu presidentti poikkeuslailla, tapahtui se Kekkosen aikaan.