Tänä vuonna ei mikään mennyt putkeen, ei niin mikään. Ensi vuodelle onkin sitten tiedossa urakkaa, kun on tämän vuoden tavoitteet rästissa.
Mikä on kun ei onnistu?
henkilökohtaista
11145
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Pahoitteluni!
Mutta tuokoon sinulle lohtua Tuomari Nurmion biisin MAAILMANPYÖRÄ PALAA toiveikkaat säkeet:
Anna silmies jo tottua pimeään
Anna unelmies kuolla pois
Anna sydämes tottua ikävään
Ettei se unelmois...
Olisit kokeillut ryyppyputkea niin varmasti olisi mennyt putkeen.
Tai jaa, olethan saattanut kokeillakin mutta et tarpeeksi kauan.
Ryyppuputken vähimmäispituus on 30 päivää tai 31 päivää. Myös 28 päivää saattaa osua kohdalle.
Huomenna on hyvä startata. Saa alkuvauhdin ensi vuodelle.
Ei sekään kestänyt kuin 3,5 päivää. Ei sitä jaksanut ja saldona oli helvetillinen morkkis ja väsymys. Senkin ajan ja rahan olisi voinut käyttää johonkin muuhun.
Se on se että osa meistä on akuankkoja ja osa hannuhanhia. Akuankaksi syntynyt voi helvetin kovalla työllä ja yrittämisellä saada elämänsä jotakuinkin siedettäväksi, ja hannuhanheksi syntynyt pystyy kyllä pilaamaan kaiken jos täpöllä sitä yrittää, mutta jako on silti selvä: jotkut onnistuu vaikka ei isommin ponnistele ja toisilla kaikki menee reisille vaikka kuinka skarppaisi.
Pitäisköhän sun laskea rimaa?
Tervetuloa kerhoon.
Tässä iän karttuessa on tullut tehtyä inventaaria elämästään. Kaikki, mikä on voinut mennä pieleen on myös mennyt.
Takana loistava tulevaisuus. Vuan minkäs teet. Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä.
Nyt eletään jo vuoden 2015 toista päivää, eikä kommelluksilta vältytty. Eilen liukastuin lenkillä ja ainoa mikä sai kolhun oli itsetunto :) No joo, tämä nyt oli tämmöinen kevennys.
Jos tästä menneestä jotain hyvää hakee, niin sekä itse että läheiset ollaan oltu terveinä ja kattokin on pään päällä sekä toistaiseksi on ollut työtä, jolla on saanut leivän pöytään. Eikä onneksi ole tullut sotkeuduttua velkakierteisiinkään. Elämän pohjat ovat siis kunnossa, mutta ei sitä kuitenkaan aina tule ajatelleeksi. Loppujen lopuksi ne huolet, mistä tässä yritän avautua, ovat aika mitättömiä. Ne vaan tuntuvat suurilta, kun niitä pohtii ja silloin tulee myös riittämättömyyden tunne, että "eikö tässäkään nyt onnistuttu...".
Kyllähän kynttilän sytyttämisestäkin saa ongelman, etenkin jos yrittää märillä tulitikuilla. Mutta kaikkiaan kun ihmisillä on asiat suht hyvin, niin eipä ne saa olla liian hyvin, sillä se sisäinen negatiivi etsii niitä huolia mitä pienimmistä asioista. Vaikkapa että katolta on tipahtanut lumimöykky ulko-oven eteen, se saattaa tuhota koko päivän hyvän olon. Tai että jalkakäytävä on auraamatta ja mitä vaan. Kaupassa jonoja... kassa hidas...suomalaiselta ei lopu nipottaminen ja reklamaatiot. Lottokupongin reuna vääntynyt prkle.
Suksien luistamattomuuskin mielletään sukuviaksi.
Ihmettelen, miksi?
Koko sukuko hiihtää samoilla suksilla.
Voiteluresepti on suvussa ammoisita ajoista säilynyt peruna?
Niin onkii ja paras edelleen terva ja sian ihra. Unohtamatta steariinikynttilää. Pitää liukkaillakin ja liukuu liukkaammin ja voitelu vastakarvaan, tottakai.