Vuonna 2011 valmistui Metlan tutkimus turvetuotantoalueen metsittämisestä. Sen mukaan turvetuotannosta poistettu, metsitetty alue sitoo päästämänsä hiilen kasvaessaan metsäksi.
Tämän tutkimuksen valossa turve on siis hiilineutraali polttoaine.
Olen huolissani uuden ympäristönsuojelulain 13. pykälän tulkintamahdollisuuksista. Se voi vaikeaselkoisuudessaan vaikeuttaa turvetuotantoa.
Korostan edelleen, että turvetuotantoon suunniteltu ala on niin pieni, että se ei todellakaan ole uhka luontoarvoille.
Meillä on jo Natura 2000 -direktiivin myötä niin paljon suojeltua pinta-alaa. että luontoarvomme ovat turvattuja.
Tämän tutkimuksen valossa turve on siis hiilineutraali polttoaine.
Olen huolissani uuden ympäristönsuojelulain 13. pykälän tulkintamahdollisuuksista. Se voi vaikeaselkoisuudessaan vaikeuttaa turvetuotantoa.
Korostan edelleen, että turvetuotantoon suunniteltu ala on niin pieni, että se ei todellakaan ole uhka luontoarvoille.
Meillä on jo Natura 2000 -direktiivin myötä niin paljon suojeltua pinta-alaa. että luontoarvomme ovat turvattuja.
Vastaukset 22
Vanhimmat
kohta miten asia oikeasti on!
Kirjoittaja on käsittänyt nyt asian täysin väärin. Turvetuotantoalueen metsitys ei suinkaan sido turpeen energiakäytöstä vapautunutta hiiltä vaan turvetuotantoalueesta turvetuotannon päätyttyä vapautuvan hiilen. Kaikki turpeen energiakäytöstä vapautuva hiili jää ilmakehään aiheuttamaan ilmastonmuutosta.
turvetuotantoalueesta vapautuu kun tuotanto päättyy ?
Kyllä siitä vapautuu, aika paljonkin. Johtuu jäljelle jääneen turpeen hajoamisesta eli maatumisesta, tätä tehostaa metsän lannoitus.
turvehan on jo maatunut ja suosta tulee hiilinielu uuden kasvuston myötä ts hiilineutraali..
Maatuminen (myös lahoaminen) on sama asia kuin hidas palaminen, mikäli maaperän turve olisi kokonaan maatunut eli palanut, ei siinä olisi enää energiaa ollenkaan ja turpeesta ei silloin saataisi energiaa polttamalla.
Eli vaikka turvetuotanto lopetetaan, vapautuu edelleen palamisreaktion takia maaperän jäljelle jääneestä turpeesta ja muusta eloperäisestä aineksesta hiilidioksidia sekä myös metaania. Metsitys sitoo keskimäärin suurin piirtein saman määrän hiiltä kuin tästä vapautuu. Eli kaikki se hiilidioksidi jota on tuotettu energiantuotannossa jää ilmakehään aiheuttamaan ilmastonmuutosta.
koko jutusta, tai sitten olet keksinyt ikiliikkujan, sovitaan nyt suosiolla että turve on hiilineutraali ts turpeeseen on sitoutunut hiiltä saman verrran kuin siitä poltettaessa vapautuu..
"...turve on hiilineutraali ts turpeeseen on sitoutunut hiiltä saman verrran kuin siitä poltettaessa vapautuu..."
JUURI NÄIN
Eli hiiltä, joka sitoutuu takaisin 4 000 ... 10 000 vuoden aikana mikäli suo palautetaan ennalleen, metsitettynä ei poltossa vapautunut hiili sitoudu koskaan takaisin.
Yksin metsä kasvaa n 70 vuodessa ja soistuminen 2-3 milliä vuodessa, että 10 000 vuotta, joopa joo..
Höpö höpö höpö
Kerrostuminen on keskimäärin 0,38mm / vuosi eli 1.000 vuodessa 38 cm eli 10.000 vuodessa 3,8 metriä.
Eli varhaiselta keskiajalta suomen soiden kerrostumien on ollut noin 40 cm ja Jeesuksen syntymävuodesta laskien noin 80cm.
http://weppi.gtk.fi/aineistot/Turvekartta/turveroot/turveraportit/Suomen_soiden_ika_443.pdf
(sivu 35)
kun suo on vakiintunut, alussa kasvaa jopa sentin vuosivauhtia ja hiilen sitominen on huippuluokkaa..
>>Eli varhaiselta keskiajalta suomen soiden kerrostumien on ollut noin 40 cm ja Jeesuksen syntymävuodesta laskien noin 80cm.
sävellät, suo kasvaa mitä kasvaa, 30 senttiä tai 30 metriä, soistuminen saatta edetä sopivissa olosuhtessa nopeastikkin..
höpöttäjälle..
Kyllä näitä on radiohiiliajoituksella tutkittu, keskiakaa myös muilla tavoin, siitä ajastahan on jäänyt paljon jälkipolville mysö esim. kirjallisuutta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Radiohiiliajoitus
Tietysti kysymys on; onko Jesus ollut oikeisti Jumalan poika? siihen nyt tuskin löytyy todistetta suuntaan tai toiseen, tai onko edes Jumalaa tai muutakaan ylempää olemassa.
vuosikasvu on vajaa milli, TODELLISUUDESSA ENEMMÄN, KOSKA SUO PAINUU KASAAN JA LOPETTAA KASVUNSAKKIN JOSSAIN VAIHEESSA-
Älkää olko huolissanne turpeen hiilen vapautumisesta ilmakehään. Suuri osa suoturpeesta päätyy järvien pohjaan turvaan. Kun turvetta nostetaan kesähelteillä, niin nostoprosessin kuivumisvaiheessa sattuvat rankkasadekuurot huuhtovat tämän kuivan turpeen ojia myöten suoraan läheiseen järveen. Kuiva turve hylkii vettä erittäin tehokkaasti, joten se kelluu vesimassojen mukana turvesuolta ojiin ja sieltä ojia myöten järveen. Joten ei kannata huolestua, koska talteenhan se turve menee ikä saatuta näin ollen ilmakehää. Että semmosta teille turpeen nostajana tiedotan.
kun ojia jyrsitään ojia niin jyrsinjätettä lähtee keväisin jonkin verran liikkeelle, tämä napataa saostualtaisiin ja uusilla tuotantoalueilla maasuodattamoihin..
Peltoja tehty turvesoista. Heti valtiita viljan viljelyyn.
Sitten myöehemmin heinäkin kasvaa että suhina käy.
Kesällä viimeksi kävin tälläisellä 40 hettaarin alueella.
10v ollut viljelyssä
Kukaan ei erota että olisi ollut joskus turvesuo.
Ilmeisesti ensivuonna kalkittiin kunnolla ?
Kaura oli ollut ensin, sitten ohra, nyt oli heinällä.
Mitä päästöjä se tuommonen sitten tuo, tai vie?
Ainakin hyvää kaurapuuroa tullut.
Huomaan että et ole koskaan ollut turpeennostossa, vaan olet ollut kunnostamassa turvetuotantoalueita, JYRSIMÄSSÄ OJIA syksyllä turpeenoston jo loputtua.
Kun turvetta nostetaan kesähelteillä, niin nostoprosessin kuivumisvaiheessa sattuvat UKKOS-rankkasadekuurot huuhtovat tämän kuivan turpeen ojia myöten suoraan läheiseen järveen. Nämä turpeet kun oli tarkoitus imeä imuvaunuilla ja kuljettaa
aumaan.
"kun ojia jyrsitään ojia niin jyrsinjätettä lähtee keväisin jonkin verran liikkeelle, tämä napataa saostualtaisiin ja uusilla tuotantoalueilla maasuodattamoihin.."
täällä jyrsinturve ajetaan karheelle kun sitä luokkaa oleva sade on tulossa etta on vaara huutoutumiseen. Ojien jyrsimisellä tarkoitin nimenomaan kunnostusojitusta..
"Sen voin kertoa, että puussa on rikkiä todella vähän, noin 0,01-0,02 % kuiva-aineesta. Turpeessa on jotain 0,1% luokkaa. Kivihiilessä keskimäärin 0,5% (Suomessa käytettävässä on enemmän).
Puun ja turpeen yhdistelmä tuottaa rikkiä noin kymmenesosan kivihiilen polttoon verrattuna. Rikki poistetaan injektoimalla kalkkia savukaasujen sekaan tulipesässä. Kalkki reagoi rikkidioksidin kanssa muodostaen kalsiumsulfaattia, joka kerätään pois suodattimella ja voidaan käyttää esim. kipsilevyjen valmistuksessa.
Vaikka kivihiilivoimaloissa on rikinpoisto samalla tekniikalla kuin puu/turvevoimaloissa, polttoaineen suuren rikkipitoisuuden vuoksi rikkiä pääsee ilmaan suodatuksen jälkeenkin enemmän kuin vastaavan energian tuotannossa puu/turveseoksella ilman rikinpoistoa. Isoissa puu/turvevoimaloissa on rikinpoisto, joten niiden rikkipäästöt ovat murto-osa esim. Helsingin energian rikkipäästöistä tuotettua energiamäärää kohden."