"Yhtiö tuli Suomeen 2002 ja alkoi rakentaa kauppoja, jotka olivat ulkoa ja sisältä toistensa kopioita (HS 28.12.). Ensikertalaista hämmensivät kummalliset kassat, iskukuumennettu maito, tuntemattomat tuotemerkit ja laaja valikoima saksalaistyyppisiä makkaroita. Pullonpalautus, maksut kassalla ja tavaroiden pakkaus sujuivat tahmeasti. Henkilökunnan työehdoista kiersi huhuja. Ostosten loppusumma jäi pieneksi, mutta sekin johtui usein siitä, että kaupasta ei löytänyt kaikkea tarvitsemaansa. Varmemmaksi vakuudeksi yhtiö vielä ilmoitti, ettei se mainosta itseään.
Tulokset eivät olleet kummoisia".
http://www.hs.fi/talous/a1419908191596
Sitten tapahtui käänne. Kulttuurien yhteentörmäyksen symboliksi nousseet lyhyet kassapöydät muutettiin 2008 suomalaiseen makuun sopiviksi. Valikoimaa muutettiin niin, että se sopi paremmin täkäläiseen ruokavalioon. Kotimaiset tuotemerkit saivat tilaa hyllyiltä – jos eivät muuten niin ainakin hintavertailua varten. Sekaan alkoi tulla jopa kotimaista kalaa ja vihanneksia sekä leipien paistopisteitä. Suhteet ammattiliittoihin hoidettiin kuntoon. Ja mainokset ilmestyivät lehtiin, televisioon, bussipysäkeille ja postiluukkuihin.
Pian sen jälkeen iskeneet talouden notkahdukset antoivat vauhtia kaksinapaisen vähittäiskaupan haastajalle. Markkinaosuus alkoi kasvaa. Nyt sijoitus on kolmas runsaan kahdeksan prosentin siivulla. Uusia kauppoja aukeaa ensi vuonna kymmenkunta.
Lidl ei ole vielä selättänyt suomalaisyrityksiä. S-ryhmä ja Kesko hallitsevat markkinaa edelleen ylhäisessä yksinäisyydessään. Saksalaisketjun uudistuminen osoittaa kuitenkin, että menestykseen tarvitaan sopiva sekoitus kansainvälistä mittakaavaa ja paikallista räätälöintiä. On kohtia, joissa ei kannata hakata päätänsä seinään, vaikka alavireisinä aikoina pelkkä hintakilpailukin on kuluttajalle mieleen.
Tulokset eivät olleet kummoisia".
http://www.hs.fi/talous/a1419908191596
Sitten tapahtui käänne. Kulttuurien yhteentörmäyksen symboliksi nousseet lyhyet kassapöydät muutettiin 2008 suomalaiseen makuun sopiviksi. Valikoimaa muutettiin niin, että se sopi paremmin täkäläiseen ruokavalioon. Kotimaiset tuotemerkit saivat tilaa hyllyiltä – jos eivät muuten niin ainakin hintavertailua varten. Sekaan alkoi tulla jopa kotimaista kalaa ja vihanneksia sekä leipien paistopisteitä. Suhteet ammattiliittoihin hoidettiin kuntoon. Ja mainokset ilmestyivät lehtiin, televisioon, bussipysäkeille ja postiluukkuihin.
Pian sen jälkeen iskeneet talouden notkahdukset antoivat vauhtia kaksinapaisen vähittäiskaupan haastajalle. Markkinaosuus alkoi kasvaa. Nyt sijoitus on kolmas runsaan kahdeksan prosentin siivulla. Uusia kauppoja aukeaa ensi vuonna kymmenkunta.
Lidl ei ole vielä selättänyt suomalaisyrityksiä. S-ryhmä ja Kesko hallitsevat markkinaa edelleen ylhäisessä yksinäisyydessään. Saksalaisketjun uudistuminen osoittaa kuitenkin, että menestykseen tarvitaan sopiva sekoitus kansainvälistä mittakaavaa ja paikallista räätälöintiä. On kohtia, joissa ei kannata hakata päätänsä seinään, vaikka alavireisinä aikoina pelkkä hintakilpailukin on kuluttajalle mieleen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.