Mikä muuttunut - ennen ei ruotsin asema ollut uhattuna?

Vielä 50 v sitten vain alle puolet nuorista meni oppikouluun ja opiskeli siellä ruotsia.

Aikaisemmin vielä paljon harvemmat suomenkieliset opettelivat ruotsin. Silloin vain aniharvat suomenkieliset pääsivät koulutuksen piiriin, yliopistoihin asti ja korkeimpiin virkoihin

Silloin ei kuitenkaan pelätty niin hirmuisesti kuin nykyään, että ruotsin kieli häviää Suomesta, kun kaikki suomalaiset eivät sitä pakolla opiskele. Silloin ei valitettu kuten nykyään, että ruotsinkieliset eivät saa palvelua omalla kielellään.

Mikä on muuttunut ruotsinkielisten kannalta huonommaksi, verrattuna entisiin aikoihin, jolloin väestön enemmistö ei osannut sanaakaan ruotsia?

Miksi nyt RKPn taholla pelätään ruotsin häviämistä ja ruotsinkielisten palvelujen loppumista, jos osa ikäluokasta opiskelisi vapaaehtoisesti ruotsia, mutta osa voisi valita sen sijaan jotain muita opintoja?

En ymmärrä, mistä tuo pelko ja synkkyys nyt johtuu?
983
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

Ennen suomenruotsalainen kulttuuri oli suhteellisesti suomenkielistä vahvempi ja kehittyneempi. Ei mitään hätää kun Fennot oli juntimpia.

Tänään Suomenkielinen kulttuuri on vahvempi ja hurrreja huolestuttaa ilmiö, että Suomenkieliset ovat vetäytyneet oman kulttuuriinsa sisään ja puhuvat vain Selänteestä ja Litmasesta, ynm, taiteen ja viihteen omista huipuista ja unohtavat ruotsinkieliset, koska uusia Sibeliuksia ynm muita ei enää tule.

Pahinta kun hurrri nuoretkin ovat alkaneet ihailemaan suomenkielisiä nuoria. Tämä nakertaa hurrri eliitin itsetuntoa.

Äänestä

Hurrrit ovat sodan jälkeen onnistuneet rakennuttamaan suomalaisilla ja suomalaisten kustannuksella hurrreille niin hienon automaatti-Sammon, että sen ei haluta loppuvan. Koko nykyinen ruotsalaishimmeli-automaatti-Sampo-venksvinland perustuu keinotekoiseen kaksikielisyyteen ja pakkoruotsiin. Kun pakkoruotsi loppuu, alkaa myös koko venksvinlandin lähtölaskenta. Ilman 70-luvun alussa aloitettua pakkoruotsia venksvinland olisi loppunut jo ajat sitten, suomalaiset olisivat kielitaitoisia ja Suomi kilpailukykyinen, mutta ruotsalaiset joutuisivat tulemaan toimeen omilla taidoillaan suomalaisten seassa, ilman rasististen kielilakien tukea.

Kyllä minäkin olisin hurrrina huolissani. Mutta ei auta itku globaaleilla markkinoilla; ruotsalaisongelma on ratkaistava, ennen kuin Suomi menee konkurssiin, ja ruotsalaiset kotiuttavat verovapaat säätiörahansa kotimaahansa.

Äänestä
  • Kylläpäs sitä ollaan niin huolestuneita suruista. Fennon olisi enemmän syytä olla huolissaan suomalaisuudestaan. Surut ovat kuin pisara meressä mutta suomalaisuudesta ei olla ollenkaan huolissaan eikä pakkoruotsilla ole siihen merkitystä. Suomalaisuus rakentuu ulkomailla lähes yksinomaan hikilajien varan ja aika huonosti on silläkin puolella asioitten laita. Pohjoismaalaisuus rakentuu kansainvälisesti tosi laajalle pohjalle ja tunnettuus on maailmalla erinomainen. Suru pystyy hyödyntämään helposti ja sujuvasti pohjoismaista ja suomalaista tunnettuutta eli ei ole niin hirveästi sidottu pelkästään fennokulttuuriin.

    Äänestä

Hurrrien kulttuuri ei ole tuottanut mitää merkittävää Suomessa 1900 luvun puolivälin jälkeen.

Tällä ajankohdalla Fenojen henkinen ja Fyysinen kulttuuri on kehittýnyt valtavasti, koska Fennot ovat urbanisoituneet, kaupukiin muuttamisen takia ja kansainvälistyneet.

Äänestä
  • Valtava kehitys fennokulttuurissa on totta mutta ei se taso kovin ihmeellinen ole. Fenno on uskaltanut lähteä jo aurinkorannoille matkaoppaiden suojeluksessa. Itsenäisiä kansainvälisiä fennoja on vielä tosi vähän eikä syy ole pakkoruotsissa. Onneksi meidän surut ovat olleet huomattavan aktiivisia kansainvälisesti. Tilanne tietenkin muuttuu mutta ei fennon kannata ruveta henkseleitä paukuttelemaan. Pienikin yliylpeys kansainvälisillä markkinoilla voi tuhota koko busineksen. Tästäkin on saatu maksaa ihan tolkuttomasti. Olemme kiitollisia kaikista järkevistä kansainvälisistä busineksessä hoiti niitä äidinkieleltään millainen tahansa suomalainen.

    Äänestä

Hurrri kulttuuri on joutunut Suomessa altavastaajaksi pitkän hallinta kauden jälkeen.

Se teitä pelottaa. Fenno kulttuurilla pyyhkii hyvin.

Äänestä
  • Se on hyvä, että fenno on tyytyväinen. Se on hyvä lähtökohta.

    Äänestä

  • lähtökohta OK kirjoitti:

    Se on hyvä, että fenno on tyytyväinen. Se on hyvä lähtökohta.

    Mistä ihmeestä ruotsinkieliset saivat aikoinaan omakieliset palvelu Suomessa, kun vain pieni osa suomenkielisistä opiskeli ruotsia???

    Äänestä

Svekologiikka menee juuri siten, että ruotsin kielen aseman vähetessä pitää pakkoruotsitusta vastaavasti lisätä.

Kun surut vähenevät ja suomenkielistyvät, pitää suomalaisten ja mamujen ruotsin taitoa parantaa.

Mutta taas kerran svekologiikka ontuu. Pakottaminen ja tuputtaminen vain lisää suomalaisten ja mamujenkin ruotsin kielen inhoa.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


liisaleena5 kirjoitti:

Vielä 50 v sitten vain alle puolet nuorista meni oppikouluun ja opiskeli siellä ruotsia.

Aikaisemmin vielä paljon harvemmat suomenkieliset opettelivat ruotsin. Silloin vain aniharvat suomenkieliset pääsivät koulutuksen piiriin, yliopistoihin asti ja korkeimpiin virkoihin

Silloin ei kuitenkaan pelätty niin hirmuisesti kuin nykyään, että ruotsin kieli häviää Suomesta, kun kaikki suomalaiset eivät sitä pakolla opiskele. Silloin ei valitettu kuten nykyään, että ruotsinkieliset eivät saa palvelua omalla kielellään.

Mikä on muuttunut ruotsinkielisten kannalta huonommaksi, verrattuna entisiin aikoihin, jolloin väestön enemmistö ei osannut sanaakaan ruotsia?

Miksi nyt RKPn taholla pelätään ruotsin häviämistä ja ruotsinkielisten palvelujen loppumista, jos osa ikäluokasta opiskelisi vapaaehtoisesti ruotsia, mutta osa voisi valita sen sijaan jotain muita opintoja?

En ymmärrä, mistä tuo pelko ja synkkyys nyt johtuu?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu