Poikaystäväni halasi minua pari päivää sitten ja samalla selässäni tuntui pieni rusahdus ja kylkeni etuosaan sattui paljon. Kipu ei ole vielä vähentynyt.. Eikai minulta murtunut kylkiluu? Olen nuori ja liikun tarpeeksi, joten luut pitäisi olla vahvat. Kuukautisia minulla ei ole ollut kolmeen vuoteen kun vaan erittäin harvoin, eikai se voi vaikuttaa luiden kestävyyteen?
Eikai?=O
voiih
4<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kuukautisten puuttuminen on merkki vakavasta hormonihäiriöstä, mikä altistaa ja voi johtaa osteoporoosiin. Tyypillistä syömishäiriöissä. Menepä lääkärin puheille, et taida olla ihan kunnossa.
Ei minulla ole syömishäiriötä, olen normaalipainoinen ja syön hyvin. Kuukautiseni alkoivat kyllä ihan normaalisti, mutta jäivät sitten vuoden jälkeen pois. Mistäköhän muusta se voisi johtua?
Minulla ei ole koskaan murtunut mitään paikkaa, joten osteoporoosiin en omalla kohdallani usko...ellei ole nyt vasta alkamassa..
Selvitä lääkärissä sekä rusahduksen syy että kuukautisten poissaolon syy.
Ne voivat liittyä yhteen.
Jos sinulta on kylkiluu poikki, voi olla tarpeen rajoittaa liikuntaa toistaiseksi, mutta turha rajoittaminen ei ole hyväksi.
Kuukautiset ovat terveyden merkki. Ne myös ylläpitävät terveyttä..
Pelkkä liikunta EI vahvista luuta, vaan luustolle tärkeät ravintoaineet
C
D
K3
Magnesium
Syöthän D-vitamiinia vhintään 50µg /vrk?
Osteoporoosia ja riisitautia on suomessa lapsillakin.
Suuri osa lapsista ja nuorista saa liian vähän D-vitamiinia, ja moni liikkuu kasvuiässä liian vähän. Nykyiset viralliset D-vitamiinin saantisuositukset ovat liian alhaisia.
Tutkimuksissa on huomattu, että lasten ja nuorten luunmurtumat ovat lisääntyneet huomattavasti.
Luuston haurastuminen on asiantuntijoiden arvion mukaan syynä yli 40 000 murtumaan vuodessa. Vain 14% :lla murtumapotilaista on ollut normaali luuntiheys.
Tuoreen tutkimuksen mukaan huonokuntoiset varusmiehet saavat helpommin lonkkamurtuman keski-iässä kuin hyväkuntoiset.
Luuston voi pitää kunnossa huolehtimalla siitä, että saa riittävästi proteiinia, C-vitamiinia, D-vitamiinia, magnesiumia sekä K2-vitamiinia. Liikunta ennaltaehkäisee luukatoa parhaiten lapsena ja nuorena, mutta aikuisenakin kannattaa jatkaa liikuntaharrastusta, sillä liikunta auttaa myös tasapainon säilyttämisessä ja luustoa tukevan lihaksiston ylläpidossa.
Tällä hetkellä suomen UVB-indeksi on nolla eli auringosta ei saa D-vitamiinia kuin toukokuussa 2015 seuraavan kerran. Keskipäivällä.
D-vitamiinin lähde ihmiselle on aurinko. Suomessa auringonvaloa on riittävästi D-vitamiinin valmistukseen vain huhti-toukokuun vaihteesta elokuun loppuun eli kun UVB-indeksi on vähintään 3, kello 10-16 välisenä aikana vähintään kädet ja jalat paljaina 30 minuuttia päivittäin. Joskus lähes koko kesä on niin pilvinen, kylmä tai sateinen, että pelkästään auringosta on vaikea saada riittävästi D-vitamiinia. Talvella UVB-indeksi on nolla.
Ruuan merkitys D-vitamiinin lähteenä on vähäinen. Suomalainen saa hyvästäkin ruokavaliosta (runsaasti kalaa ja suositusten määrän D-vitaminoituja maitotaloustuotteita) alle 10 µg D-vitamiinia päivää kohti. Suomessa syödään pääosin kasvatettua kalaa, jossa ei ole D-vitamiinia, johtuen kalan rehusta, joka ei sisällä D-vitamiinia. Muiden kalojen D-vitamiinipitoisuudet vaihtelevat suuresti, joissakin kaloissa se on nolla (Lähde: Fineli).
D-vitamiinia pitää syödä niin paljon, jotta veren D-vitamiinipitoisuus nousee luonnolliselle (kesäauringon nostamalle) tasolle, joka on keskimäärin 125 nmol/l. Lukuisten tutkimusten valossa tämä tarkoittaa vähintään 50µg D-vitamiinia päivässä. Yleensä 100µg ja jopa enemmänkin, jos on isokokoinen ihminen.
Meillä virallinen taho (THL, VRN, viralliset ravitsemusterapeutit jne...) jatkuvasti mediassa toistavat iänikuista mantraansa 10 µg/vrk annoksesta, jota ei saa ylittää. Se on epäeettistä ja väärää. Sama jos hoitaisi päänsärkyä jalkarasvalla. Ainoastaan vastasyntyneet saavuttavat tällä annoksella veren D-vitamiinipitoisuuden 50 nmol/l, jonka tiedetään estävän lapsilla riisitaudin. Muilla veren D-vitamiinipitoisuus jää selvästi alle 50 nmol/l, joka heikentää kokonaisterveyttä.
Lisäksi he pelottelevat syövällä ja kuolemalla, jos annostuksen ylittää, vaikka D-vitamiinin puutos on linkitetty yli 70:een syöpätyyppiin ja lukuisiin eri sairauksiin (mm. I-tyypin diabetes, luuston- ja lihasten heikkous, hengitystieinfektiot, MS-tauti, reumataudit jne...), jotka Suomessa ovat erittäin yleisiä verrattuna päiväntasaajalla asuviin ihmisiin.
Pelkästään luuston ja lihasten hyvinvoinnin kannalta suositeltava veren D-vitamiinipitoisuus on yli 80 nmol/l ja kokonaisterveyden kannalta 100-150 nmol/l.
Nykypäivän lääkärin pitäisi ymmärtää, että veren D-vitamiinipitoisuuden määritys kuuluu tärkeänä osana potilaan hoitoon ja sairauksien diagnosointiin siinä missä perusverenkuva, kilpirauhasarvot sekä kolesteroli- ja verensokeritutkimuksetkin.
Eli jos ette syö D-vitamiinilisää, aloittakaa nyt!
Kannattaa seurata D-vitamiiniasioita esim. Lääkäri Matti Tolosen sivuilta, jonka sivut päivittyvät säännöllisesti uusimmasta tutkimustiedosta.
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=247