En nyt ihan varma ole, mutta näkeekö joku muukin yhtäläisyyksiä tämän hetken ja kolmekymmentäluvun turvallisuus tilanteessa Suomen kannalta? Esim. säästäminen asevoimien kohdalla epävakaan talous ja turvallisuus tilanteen aikana? Eli kannattaako tämä sillä eikö historiasta pitäisi ottaa oppia, onhan puolustusvoimat kuitenkin kymmeniä vuosia jäljessä esim. Venäjää.
Suomen
Cajanderin malli
13116
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
ole koskaan ollut niin hyvin ajan tasalla kuin nykyisin.
Tarvetta on korjata viimevuosien säästöohjelmien aiheuttama jälkeen jääneisyyden uhka.
Kyllä täälläkin vähätellään Venäjän uhkaa Suomelle mikä on erittäin vaarallista.
Venäjä on uhka Suomelle.
työttömän täytyy ottaa opia suurista johtajista. Nyt reippaasti työnnä peukalo syvälle prsiiseen tupin tavoin. Sitten llmehdi ja twiittaa, heiluta peukaloa ihanasti aanuksessa, nauti kokoomuskivaa. Toista tätä joka päivä. Näin toivotalkoot tulee sinunkin elämääsi.
Sinä ainakin olet varmasti valtava taakka yhteiskunnalle.
Ero on siinä, että kolmekymmentäluvulla Euroopassa oli kaksi hullua diktaattoria ja nyt vain yksi.
Meinaat eu sodanlietsojia ja markkintalous uskovaisia ahneus sadomia kiihkolijoita ?
siellä, mistä sinäkin saat innoituksesi höpinöihisi.
On niissä eroja: 1930-luvulla jarrutettiin armeijan asehankintoja leikkaamalla armeijan esittämistä määrärahoista. Nykyisin lakkautetaan varuskuntia ja luovutaan jalkaväkimiinoista rauhan ja säästämisen nimissä. Niin ei sentään tehty 30-luvulla.
Tietyistä aselajeista oli luovuttava välirauhansopimusten määräysten vuoksi vuoden 1944 jälkeen, mutta muuten hommat hoidetiin asiallisesti.
Venäjällä ei ole enää tarpeeksi terveitä nuoria miehiä Suomen valtaamiseen.
Vai että ihan Huttila asiantuntija hullu häntä perseen mukaan kymmeniä vuosia. Eikös Suomen laivaston kalusto ole jo pelkästään Venäjän Itämeren laivaston kalustoa viisitoista vuotta uudempaa.
Cajanterin mallia paljon moititaan, mutta silloin oli puolustusvoimien rosentit noin kolmanneksen budjetista, vaikka niitä oli leikattu.
Nyt on yksi rosentti.
Se vaan vaikutti siltä, kun sota syttyi että tehtiin emämunaus ja niinhän sitä tehtiinkin, ei sitä voi kieltää, koska syttyi talvisota.
"Cajanterin mallia paljon moititaan, mutta silloin oli puolustusvoimien rosentit noin kolmanneksen budjetista,"
Pääministeri A.K.Cajanderin moittiminen huonosta varustelusta on turhaa sillä se ei ollut hänen vikansa, hänen III hallituksen aikana 12.03.1937 - 01.12.1939 puolustusmäärärahat jopa kasvoivat. Hankinnat olivat tässä vaiheessa auttamattomasti myöhässä niin suuret olivat armeijan puutteet.
Puolustusmenot olivat 30 luvun puolivälissä n. 20 % ja lopussa n. 25 % budjetista, jossa ovat mukana armeijan sekä ylläpito- että hankintamenot! Valtion budjetti oli 1939 vähän yli 5 mdr markkaa.
Huonoon tilanteeseen syynä on valtion heikko rahatilanne, valtiolla ei ollut rahaa ja varsinkaan kovaa valutta millä olisi voinut ostaa aseita ulkomailta. Siksi yritettiin käynnistää kotimaista tuotantoa mutta liian hitaasti ja myöhään. Yksi syy valtion kassan tyhjyyteen oli se ettei rahaa kerätty tarpeeksi veroina. Ihmisten elintaso oli noussut samalla tavalla kuin nykyään vapautuneissa Itä-Euroopan maissa verot olivat erittäin alhaisia. Tulot 15000 mk asti olivat verottomia, 40000 mk, joka oli n. insinöörin keskipalkka, maksettiin veroja 2 % ja jopa 1 milj. mk tuloista maksettiin veroja vain 20 %.
Unohtui:
Suomen pankkia painostettiin ottamaan valutta hätälainaa mutta Ryti ei suostunut, hän halusi pitää Suomen velattomana. Jos riittävän suuri laina olisi otettu vaikka vuonna -37 tai vuoden -38 alkupuolella, olisi aseita ennätetty hankkia ulkomailta.
Myöhemmin saatiin mm. Ruotsista 200 milj. kr (n. 2,3 mdr. mk) laina (samoin hiukan myöhemmin USA:sta) mutta silloin hankintoja oli hankala suoritta, kun kaikki valtiot halusivat varustautua eikä mistään tahtonut saada aseita. Näin hankitut aseet eivät ennättäneet Talvisotaan.