Katolilaiset tavat?

Mutta voiko netissäkin silti kysyä asioita?
Olen käynyt katolilaisessa kirkossa ja viettänyt siellä aikaa.
Siksi olisin kiinnostunut siitä millaisia tapoja katolilaisuudesta voisi ottaa kokeiltavaksi?
Olen käynyt myös seremonian aikana paikanpäällä.
Mulle on tullut pappikin viereen istumaan (seremonian ulkopuolella). Mutta ei mulla silloin ollut oikein mitään asiaa, kunhan vaan tahdoin katsella paikkoja ja ajatella omia asioita.
Nyt voisin kysyä noista tavoista.

Secularum kirjoitti:

Mutta voiko netissäkin silti kysyä asioita?
Olen käynyt katolilaisessa kirkossa ja viettänyt siellä aikaa.
Siksi olisin kiinnostunut siitä millaisia tapoja katolilaisuudesta voisi ottaa kokeiltavaksi?
Olen käynyt myös seremonian aikana paikanpäällä.
Mulle on tullut pappikin viereen istumaan (seremonian ulkopuolella). Mutta ei mulla silloin ollut oikein mitään asiaa, kunhan vaan tahdoin katsella paikkoja ja ajatella omia asioita.
Nyt voisin kysyä noista tavoista.

No miksi sitten et kysy?

Vatikaanin toisen konsiilin päätöksellä lihan syönti on ollut salliittua myös perjantaisin 1960-luvun puolivälistä alkaen. Osassa papistoa tällainen jumalallin tempoilu herätti kummastusta. Kuinka jokin, joka koko heidän elämänsä ajan oli ollut kiellettyä, saattoi muuttua sallituksi noin vain yhdessä yössä.

Jumalallinen tempoilu kirjoitti:

Vatikaanin toisen konsiilin päätöksellä lihan syönti on ollut salliittua myös perjantaisin 1960-luvun puolivälistä alkaen. Osassa papistoa tällainen jumalallin tempoilu herätti kummastusta. Kuinka jokin, joka koko heidän elämänsä ajan oli ollut kiellettyä, saattoi muuttua sallituksi noin vain yhdessä yössä.

No kyllä kai Jumala saa muuttaa mieltään. Katolinen kirkko on muuttanut monia käytäntöjä eikä esim. noudata vanhan kirkon paastosääntöjä. Ortodoksinen elämä on säilynyt enemmän alkuperäisenä, koska ortodoksinen kirkko sitoutuu ekumeenisten konsiilien päätöksiin eikä katolilaisten tapaan keksi uusia (esim. Mariaan ja paaviin liittyvät dogmit) ja muuttele vanhoja sääntöjä (esim. paasto). Katolinen kirkko muistuttaa tässä kohdin Jehovan Todistajia, joille "lisääntyvä valo" antaa oikeutuksen muunnella oppia miten haluavat. Samoin katolisen kirkon monopoli oppiin, raamattukäsitys ja "Pyhä Henki" oikeuttaa opetuksen muuttamisen. Ortodoksit eivät tässä suhteessa ole muuttuneet sitten ekumeenisten konsiilien.

ailahteleva Jumala kirjoitti:

No kyllä kai Jumala saa muuttaa mieltään. Katolinen kirkko on muuttanut monia käytäntöjä eikä esim. noudata vanhan kirkon paastosääntöjä. Ortodoksinen elämä on säilynyt enemmän alkuperäisenä, koska ortodoksinen kirkko sitoutuu ekumeenisten konsiilien päätöksiin eikä katolilaisten tapaan keksi uusia (esim. Mariaan ja paaviin liittyvät dogmit) ja muuttele vanhoja sääntöjä (esim. paasto). Katolinen kirkko muistuttaa tässä kohdin Jehovan Todistajia, joille "lisääntyvä valo" antaa oikeutuksen muunnella oppia miten haluavat. Samoin katolisen kirkon monopoli oppiin, raamattukäsitys ja "Pyhä Henki" oikeuttaa opetuksen muuttamisen. Ortodoksit eivät tässä suhteessa ole muuttuneet sitten ekumeenisten konsiilien.

Ortodoksit ovat muuttaneet paljon enemmän. Muun muassa eronneiden vihkiminen uuteen "avioliittoon" on täysin ekumeenisten kirkolliskokousten vastaista.

Jos Suomi olisi ollut ortodoksinen, olisimme tänään osa Venäjää tai ainakin Ukrainan tilanteessa. Onneksi ei ollut.

Jotakin järkeä sentä kirjoitti:

Ortodoksit ovat muuttaneet paljon enemmän. Muun muassa eronneiden vihkiminen uuteen "avioliittoon" on täysin ekumeenisten kirkolliskokousten vastaista.

Jos Suomi olisi ollut ortodoksinen, olisimme tänään osa Venäjää tai ainakin Ukrainan tilanteessa. Onneksi ei ollut.

Naulan kantaan!

Jotakin järkeä sentä kirjoitti:

Ortodoksit ovat muuttaneet paljon enemmän. Muun muassa eronneiden vihkiminen uuteen "avioliittoon" on täysin ekumeenisten kirkolliskokousten vastaista.

Jos Suomi olisi ollut ortodoksinen, olisimme tänään osa Venäjää tai ainakin Ukrainan tilanteessa. Onneksi ei ollut.

"Jos Suomi olisi ollut ortodoksinen, olisimme tänään osa Venäjää tai ainakin Ukrainan tilanteessa. Onneksi ei ollut"

Tässä taas joku peelo kertoo henkilökohtaisen mielipiteensä absoluuttisena totuutena.

Aamulla kannattaa lähteä siitä, että nousee ylös sängystä ja pesee hampaat ja käy suikussa. Jos on mies ajaa parran ja jos on nainen meikkaa kevyesti. Herätessä ja ylös noustua ennen hampaiden pesua, jos siltä tuntuu, voi toki tehdä ristimerkin ja sanoa "Isän ja Pjan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen." Ja jos siltä tuntuu "Terve Marian" ja "Isä Meidän".

Vaikka L.-Maria muuta väittää voi tavallinen ihminenkin lukea kirkon viralliset aamurukoukset, eli Laudekset. Sama koskee muita rukoushetkiä.

Pyhiinvaelluksia on ja niitä voi tehdä yksinkin. Kysy seurakunnista.

Kun käyt töissä kannattaa pukeutua työpaikan etiketin mukaan. Kotona voi pukeutua, niin kuin haluaa. Messuun mennessä kannattaa katsoa mailia muista, mutta yleensä tapana on, että varttuneemmat herrasmiehet käyttävät solmiota. Samoin varttuneemmat naiset käyttävät hametta. Messuu ei pidä mennä liian paljastavassa tai ihonmyötäisessä asussa.

Syöminen on vapaata, paitsi tuhkakeskiviikkona ja pitkänäperjantaina, jotka ovat pakollisia paasto- ja abstinessipäiviä kaikille aikuisille katolilaisille, jos terveydentila sen sallii. Eli silloin ei saa syödä lihaa ja pitää syödä normaalia vähemmän. Tietysti, monet paastovat 40 vuorokautta ennen pääsiäistä tavalla tai toisella tai pidättäytyvät muista yleellisyyksistä ja antavat säästetyt rahat hyväntekeväisyyteen. Vanhemmat katolilaiset eivät ole unohtaneet sitä, että perjantaisin ei syödä lihaa, ja se on yhä normaali tapa useimmissa katolilaisssa maissa. Myöskään ei sovi unohtaa joulupaastoa, joka alkaa Martin-päivän jälkeen, vaikka useimmat eivät sitä enää muista.

Tärkein rutiini katolilaiselle on osallistua messuun sunnuntaisin.

Illalla voi laittaa herätyskellon soittamaan passacagliaa seuraavaa aamua varten tai sitten kirkonkelloja sellaisen kuin ne luostarin kammiosta kuultuna kuulustavat, sillä on rauhoittava vaikutus sieuun.

Rooster Cockburn kirjoitti:

Aamulla kannattaa lähteä siitä, että nousee ylös sängystä ja pesee hampaat ja käy suikussa. Jos on mies ajaa parran ja jos on nainen meikkaa kevyesti. Herätessä ja ylös noustua ennen hampaiden pesua, jos siltä tuntuu, voi toki tehdä ristimerkin ja sanoa "Isän ja Pjan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen." Ja jos siltä tuntuu "Terve Marian" ja "Isä Meidän".

Vaikka L.-Maria muuta väittää voi tavallinen ihminenkin lukea kirkon viralliset aamurukoukset, eli Laudekset. Sama koskee muita rukoushetkiä.

Pyhiinvaelluksia on ja niitä voi tehdä yksinkin. Kysy seurakunnista.

Kun käyt töissä kannattaa pukeutua työpaikan etiketin mukaan. Kotona voi pukeutua, niin kuin haluaa. Messuun mennessä kannattaa katsoa mailia muista, mutta yleensä tapana on, että varttuneemmat herrasmiehet käyttävät solmiota. Samoin varttuneemmat naiset käyttävät hametta. Messuu ei pidä mennä liian paljastavassa tai ihonmyötäisessä asussa.

Syöminen on vapaata, paitsi tuhkakeskiviikkona ja pitkänäperjantaina, jotka ovat pakollisia paasto- ja abstinessipäiviä kaikille aikuisille katolilaisille, jos terveydentila sen sallii. Eli silloin ei saa syödä lihaa ja pitää syödä normaalia vähemmän. Tietysti, monet paastovat 40 vuorokautta ennen pääsiäistä tavalla tai toisella tai pidättäytyvät muista yleellisyyksistä ja antavat säästetyt rahat hyväntekeväisyyteen. Vanhemmat katolilaiset eivät ole unohtaneet sitä, että perjantaisin ei syödä lihaa, ja se on yhä normaali tapa useimmissa katolilaisssa maissa. Myöskään ei sovi unohtaa joulupaastoa, joka alkaa Martin-päivän jälkeen, vaikka useimmat eivät sitä enää muista.

Tärkein rutiini katolilaiselle on osallistua messuun sunnuntaisin.

Illalla voi laittaa herätyskellon soittamaan passacagliaa seuraavaa aamua varten tai sitten kirkonkelloja sellaisen kuin ne luostarin kammiosta kuultuna kuulustavat, sillä on rauhoittava vaikutus sieuun.

Kuinka on sianlihanlihan laita syödäänkö sitä. Raamatussa kyllä kielletään syömästä. Löytyy myöskin ankarat sanat: Jotka syövät sianlihaa ja muuta inhoittavaa, sekä hiiriä, niistä kaikista tulee loppu sanoo HERRA.

Rooster Cockburn kirjoitti:

Aamulla kannattaa lähteä siitä, että nousee ylös sängystä ja pesee hampaat ja käy suikussa. Jos on mies ajaa parran ja jos on nainen meikkaa kevyesti. Herätessä ja ylös noustua ennen hampaiden pesua, jos siltä tuntuu, voi toki tehdä ristimerkin ja sanoa "Isän ja Pjan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen." Ja jos siltä tuntuu "Terve Marian" ja "Isä Meidän".

Vaikka L.-Maria muuta väittää voi tavallinen ihminenkin lukea kirkon viralliset aamurukoukset, eli Laudekset. Sama koskee muita rukoushetkiä.

Pyhiinvaelluksia on ja niitä voi tehdä yksinkin. Kysy seurakunnista.

Kun käyt töissä kannattaa pukeutua työpaikan etiketin mukaan. Kotona voi pukeutua, niin kuin haluaa. Messuun mennessä kannattaa katsoa mailia muista, mutta yleensä tapana on, että varttuneemmat herrasmiehet käyttävät solmiota. Samoin varttuneemmat naiset käyttävät hametta. Messuu ei pidä mennä liian paljastavassa tai ihonmyötäisessä asussa.

Syöminen on vapaata, paitsi tuhkakeskiviikkona ja pitkänäperjantaina, jotka ovat pakollisia paasto- ja abstinessipäiviä kaikille aikuisille katolilaisille, jos terveydentila sen sallii. Eli silloin ei saa syödä lihaa ja pitää syödä normaalia vähemmän. Tietysti, monet paastovat 40 vuorokautta ennen pääsiäistä tavalla tai toisella tai pidättäytyvät muista yleellisyyksistä ja antavat säästetyt rahat hyväntekeväisyyteen. Vanhemmat katolilaiset eivät ole unohtaneet sitä, että perjantaisin ei syödä lihaa, ja se on yhä normaali tapa useimmissa katolilaisssa maissa. Myöskään ei sovi unohtaa joulupaastoa, joka alkaa Martin-päivän jälkeen, vaikka useimmat eivät sitä enää muista.

Tärkein rutiini katolilaiselle on osallistua messuun sunnuntaisin.

Illalla voi laittaa herätyskellon soittamaan passacagliaa seuraavaa aamua varten tai sitten kirkonkelloja sellaisen kuin ne luostarin kammiosta kuultuna kuulustavat, sillä on rauhoittava vaikutus sieuun.

Eli käytännössä katolilaisuudessa ei enää ole paastoa, jos ainoa paasto on se, että kahtena päivänä vuodessa ei syödä lihaa eikä liikaa (mikä muuten voi olla terveydellinen syy ettei voi olla syömättä lihaa 2 päivänä?). Mitenkään vinoilematta kysyisin, että miksi katolinen kirkko on luopunut vanhan kirkon paastosäännöistä, joita esim ortodoksit noudattavat. Onko tämä Vatikaanin II konsiilin peruja?

Näyttäisi siltä, että ainoat katolilaiset tavat ovat messuun osallistuminen viikottain ja ehkäpä ilta- ja ruokarukoukset. Tämähän on ihan sama kuin aktiiviluterilaisilla.

Tämä Jumalan sanaa kirjoitti:

Kuinka on sianlihanlihan laita syödäänkö sitä. Raamatussa kyllä kielletään syömästä. Löytyy myöskin ankarat sanat: Jotka syövät sianlihaa ja muuta inhoittavaa, sekä hiiriä, niistä kaikista tulee loppu sanoo HERRA.

Laki puhtaista ja saastaisista eläimistä kuuluu vanhan liiton säädöksiin, joilla oli varmasti myös fyysistä elämää suojeleva funktio. Kuitenkin mitä katolisiin tapoihin tulee, olen kiinnostuneempi Jeesuksen sanoista, joiden mukaan ihmistä ei saastuta se mikä menee suusta sisään, koska se ulostuu, vaan se mikä tulee suusta ulos. Tähän liittyen haluaisin tietää, kuinka paljon katolilainen saa valehdella. Paavalihan kirjoittaa, etteivät valehtelijat peri Jumalan valtakuntaa. Kysymykseni liittyy siis katolilaisten syntien jaotteluun pikkusynteihin ja kuolemansynteihin.

paastosta kirjoitti:

Eli käytännössä katolilaisuudessa ei enää ole paastoa, jos ainoa paasto on se, että kahtena päivänä vuodessa ei syödä lihaa eikä liikaa (mikä muuten voi olla terveydellinen syy ettei voi olla syömättä lihaa 2 päivänä?). Mitenkään vinoilematta kysyisin, että miksi katolinen kirkko on luopunut vanhan kirkon paastosäännöistä, joita esim ortodoksit noudattavat. Onko tämä Vatikaanin II konsiilin peruja?

Näyttäisi siltä, että ainoat katolilaiset tavat ovat messuun osallistuminen viikottain ja ehkäpä ilta- ja ruokarukoukset. Tämähän on ihan sama kuin aktiiviluterilaisilla.

Ehkä, mutta jos haluaa mennä koko matkan, voi myydä omaisuutensa ja mennä luostariin. Luterilaiset jotuvat tyytymää naimaan papin.

Kiitollinen reformoitu kirjoitti:

Laki puhtaista ja saastaisista eläimistä kuuluu vanhan liiton säädöksiin, joilla oli varmasti myös fyysistä elämää suojeleva funktio. Kuitenkin mitä katolisiin tapoihin tulee, olen kiinnostuneempi Jeesuksen sanoista, joiden mukaan ihmistä ei saastuta se mikä menee suusta sisään, koska se ulostuu, vaan se mikä tulee suusta ulos. Tähän liittyen haluaisin tietää, kuinka paljon katolilainen saa valehdella. Paavalihan kirjoittaa, etteivät valehtelijat peri Jumalan valtakuntaa. Kysymykseni liittyy siis katolilaisten syntien jaotteluun pikkusynteihin ja kuolemansynteihin.

Jeesus ei syönyt sianlihaa samoin eivät apostolit, ei myöskään opetuslapset. Oikea juutalainen ei syö tänäkään päivänä sianlihaa, samoin eivät Muslimitkaan ja monet muut.

paastosta kirjoitti:

Eli käytännössä katolilaisuudessa ei enää ole paastoa, jos ainoa paasto on se, että kahtena päivänä vuodessa ei syödä lihaa eikä liikaa (mikä muuten voi olla terveydellinen syy ettei voi olla syömättä lihaa 2 päivänä?). Mitenkään vinoilematta kysyisin, että miksi katolinen kirkko on luopunut vanhan kirkon paastosäännöistä, joita esim ortodoksit noudattavat. Onko tämä Vatikaanin II konsiilin peruja?

Näyttäisi siltä, että ainoat katolilaiset tavat ovat messuun osallistuminen viikottain ja ehkäpä ilta- ja ruokarukoukset. Tämähän on ihan sama kuin aktiiviluterilaisilla.

Katolaisilla olisi kuitenkin myös erilaisia sääntökuntia. Ja vaikkapa mahdollisuus olla niiden jäsen ja noudattaa niiden tapoja. Ja sitten katolaisilla olisi erilaisia esineitä, jotka liittyvät uskontoon. Esim. pampulanauha, jossa rukoillaan tiettyjä rukouksia, kun kosketaan pampulaan.

Olisiko olemassa jokin kirja katolilaisten tavoista, vaikka nettiin kirjoitettuna, niin voisi lukea sen? Kielellähän ei nykyään ole niin väliä, kun ohjelmat kääntää ne. Mutta olisi ihan mukava, jos joku katolilainen voisi suosittaa jotain perusteosta asiasta.