Jumala kuoli kun ihminen syntyi. Silloin kollektiivinen tajunta pirstoutui osiin ja ihmisen yksilöllinen Tahto syntyi. Tämä on enkelien lankeaminen, ihmiskunnan synty.
Ihminen on nyt jumala, hyvän ja pahan tuollapuolen.
Me olemme kaikkivaltiaita omassa elämässämme, oman vapaan tahtomme toteuttajia ja syljemme kohmeloisille uskonkappaleille.
Ei ole jumalaa, ei syntiä, ei rajoituksia, on vain vapaus, ilo ja hurmio ja ekstaasi.
Ihminen on nyt jumala, hyvän ja pahan tuollapuolen.
Me olemme kaikkivaltiaita omassa elämässämme, oman vapaan tahtomme toteuttajia ja syljemme kohmeloisille uskonkappaleille.
Ei ole jumalaa, ei syntiä, ei rajoituksia, on vain vapaus, ilo ja hurmio ja ekstaasi.
Vastaukset 8
Vanhimmat
on kuolema ja ikuinen ero Jumalasta. Uskon päämäärä on sielujen pelastus. Jumala on ja voi hyvin!
Unohdat aina sen konjakin. Hyi hyi! :-)
Jumala on kuollut Nietzsche.
Nietzsche on kuollut -Jumala-
Huomasitkohan puuttuvan väliviivan.
Jumalasta on parempi olla puhumatta kovinkaan kerkeästi.
Mutta missä on vapaus, ilo, hurmio ja ekstaasi?
Se, että Jumala unohdetaan ja Raamattu jätetään, ei muuta elämäämme vapaammaksi, iloisemmaksi, hurmiollisemmaksi, eikä ekstaasinomaiseksi. Edelleen on vain marraskuinen loskainen katu ja sitä samaa, jota teemme yhdeksästä viiteen.
Jumala kuoli, kun ihminen syntyi. Kun taas ihminen kuoli, Jumala syntyi.
Kun Jumala kuoli, hän heräsi kuolleista ihmisen kautta. Tämä ihmiskunta on Jumalan ruumis. Sen kautta Jumala kuoli. Ja sen kautta Jumala herää kuolleista.
Lukeehan jo raamatussa: "Ja Sana tuli lihaksi".
Raamatussa kuvataan ajattelevan ihmisen syntyä aatamilla ja eevalla, jotka maistoivat tiedon puusta ja joutuivat taivaasta tänne maan päälle, koska sitä aiemmin he elivät onnellisina tietämättä "mistään mitään". Kunnes alkoivat ajattelemaan ja loivat jumalan, taivaan ja helvetin siinä samalla. Jumala ei kuollut silloin kun "ajatteleva ihminen" syntyi vaan silloin syntyi myös Jumala.