Epälooginen yritys korottaa oman uskonnon Jumala erityisasemaan verrattuna muihin uskomusolentoihin
Toinen kristittyjen tyypillinen ja suuresti hellimä virheoletus on yrittää saada juuri heidän oma kristillinen Jumalansa omaan ainutlaatuiseen (sui generis, omalaatuinen, vailla vertaa oleva) ”olentokategoriaansa” erotuksena kaikista muista ei-kristittyjen uskomista olennoista tai vasta hiljattain keksityistä uskomusolennoista (Lentävä Spagettihirviö, jolla parodioidaan hauskasti kristittyjen uskoa luojajumalaansa).
Muiden uskontojen kannattajat ovat epäilemättä täysin eri mieltä kristittyjen kansa ja omista lähtökohdistaan käsin hekin voivat vaatia samaa: heidän jumalansa on omaa luokkaansa, eikä sitä voi verrata uskoon joulupukin tai kotihaltioiden olemassaoloon. Jos pitäydytään pelkästään kristittyjen olettamukseen, niin idea siis on, että kristillistä Jumalaa ei saisi asettaa arvosteltavaksi samalle viivalle joulupukin, maahisten, haltioiden, keijukaisten ja muiden olentojen olemassaoloa koskevien väitteiden kanssa – muut olennot eivät ole, niin väitetään, samanveroisia Raamatun Jumalan kanssa. Miksi sitten kristityt eivät kunnioita hindujen, yorubojen ja muslimien jumalia ja anna samaa koskemattomuusstatusta niillekin jumalille, miksi vain kristilliselle Jumalalle – reilu peli: joko kaikille tai ei kenellekään erikoiskohtelua? Mutta tällainen reilu peli ei ilmeisesti onnistu ainakaan fundamentalistis-konservatiivisille kristityille, vaan pitäydytään omalle uskonnolle edullisiin tuplastandardeihin.
Mutta tämäkin on vain kristillistä epäloogista sovinnaisuutta ja jonkinlainen ajattelun pysäyttämiseen tähtäävä kohteliaisuussääntö, jota pitäisi hienotunteisuuden takia noudattaa ja jättää kristillinen Jumala omaan ”ylhäisyyteensä”. Tämä ajatuskulku on kuitenkin virheellinen eikä sellaiselle ”hienotunteisuudelle” ole loogista perustetta: logiikassa eivät sovinnaisuudet, kohteliaisuudet ja jotain tiettyä dogmaattisesti valittua uskomusta puolueellisesti hellivät ”suojalausekkeet” merkitse mitään, vaan kaikki ontologiset (jonkin olemassaoloa koskevat) väitteet tulee käsitellä samalla täsmällisyydelle, tarkkuudella, lahjomattomuudella ja rationaalisuudella. Joka väittää, että kristillinen luojajumala on olemassa ja se joka väittää joulupukin tai vaikka hindujen Vishnun ja kreikkalaisten Afrodite-jumalattaren olevan olemassa on täysin samalla viivalla ja positiivisen olemassaoloväitteen esittäjän velvollisuus on hankkia todisteet uskottavaksi esittämänsä olennon olemassaololle ja hänen tulee perusteella pätevästi, miksi edes on välttämätöntä tai syytä olettaa sellaisen entiteetin olevan olemassa. Kuten filosofi Daniel C. Dennett on kirjoittanut, mysteerillä ja käsittämättömyydellä ei ole turvapaikkaa – vaikka tunnemme nöyryyttä sekä kunnioitusta luonnon ilmiöiden ihmeellisyyden äärellä, emme silti luovu järjen käytöstä (Daniel C. Dennett: Lumous murtuu. Uskonto luonnonilmiönä, s.260).
http://www.argumentti.fi/argumentti/2011/10/kristittyjen-uskon-logiikasta-jumala-raamattu/
Toinen kristittyjen tyypillinen ja suuresti hellimä virheoletus on yrittää saada juuri heidän oma kristillinen Jumalansa omaan ainutlaatuiseen (sui generis, omalaatuinen, vailla vertaa oleva) ”olentokategoriaansa” erotuksena kaikista muista ei-kristittyjen uskomista olennoista tai vasta hiljattain keksityistä uskomusolennoista (Lentävä Spagettihirviö, jolla parodioidaan hauskasti kristittyjen uskoa luojajumalaansa).
Muiden uskontojen kannattajat ovat epäilemättä täysin eri mieltä kristittyjen kansa ja omista lähtökohdistaan käsin hekin voivat vaatia samaa: heidän jumalansa on omaa luokkaansa, eikä sitä voi verrata uskoon joulupukin tai kotihaltioiden olemassaoloon. Jos pitäydytään pelkästään kristittyjen olettamukseen, niin idea siis on, että kristillistä Jumalaa ei saisi asettaa arvosteltavaksi samalle viivalle joulupukin, maahisten, haltioiden, keijukaisten ja muiden olentojen olemassaoloa koskevien väitteiden kanssa – muut olennot eivät ole, niin väitetään, samanveroisia Raamatun Jumalan kanssa. Miksi sitten kristityt eivät kunnioita hindujen, yorubojen ja muslimien jumalia ja anna samaa koskemattomuusstatusta niillekin jumalille, miksi vain kristilliselle Jumalalle – reilu peli: joko kaikille tai ei kenellekään erikoiskohtelua? Mutta tällainen reilu peli ei ilmeisesti onnistu ainakaan fundamentalistis-konservatiivisille kristityille, vaan pitäydytään omalle uskonnolle edullisiin tuplastandardeihin.
Mutta tämäkin on vain kristillistä epäloogista sovinnaisuutta ja jonkinlainen ajattelun pysäyttämiseen tähtäävä kohteliaisuussääntö, jota pitäisi hienotunteisuuden takia noudattaa ja jättää kristillinen Jumala omaan ”ylhäisyyteensä”. Tämä ajatuskulku on kuitenkin virheellinen eikä sellaiselle ”hienotunteisuudelle” ole loogista perustetta: logiikassa eivät sovinnaisuudet, kohteliaisuudet ja jotain tiettyä dogmaattisesti valittua uskomusta puolueellisesti hellivät ”suojalausekkeet” merkitse mitään, vaan kaikki ontologiset (jonkin olemassaoloa koskevat) väitteet tulee käsitellä samalla täsmällisyydelle, tarkkuudella, lahjomattomuudella ja rationaalisuudella. Joka väittää, että kristillinen luojajumala on olemassa ja se joka väittää joulupukin tai vaikka hindujen Vishnun ja kreikkalaisten Afrodite-jumalattaren olevan olemassa on täysin samalla viivalla ja positiivisen olemassaoloväitteen esittäjän velvollisuus on hankkia todisteet uskottavaksi esittämänsä olennon olemassaololle ja hänen tulee perusteella pätevästi, miksi edes on välttämätöntä tai syytä olettaa sellaisen entiteetin olevan olemassa. Kuten filosofi Daniel C. Dennett on kirjoittanut, mysteerillä ja käsittämättömyydellä ei ole turvapaikkaa – vaikka tunnemme nöyryyttä sekä kunnioitusta luonnon ilmiöiden ihmeellisyyden äärellä, emme silti luovu järjen käytöstä (Daniel C. Dennett: Lumous murtuu. Uskonto luonnonilmiönä, s.260).
http://www.argumentti.fi/argumentti/2011/10/kristittyjen-uskon-logiikasta-jumala-raamattu/
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.