Kuolessaan ruumis jää maan päälle, nyt kysyisin olomuoto jossa siellä olevat ovat, onko se näkymätön unimaailman tapainen.
Mitä tästä tiedetään, sielu ei ole näkyvä jotain siellä tapahtuu kun olette tästä varmoja, niin voitte valaista.
Mitä tästä tiedetään, sielu ei ole näkyvä jotain siellä tapahtuu kun olette tästä varmoja, niin voitte valaista.
Vastaukset 4
Vanhimmat
1920-luvulla, siitä sitten sinne tai tänne, 1800-luvulta 1930-luvulle, olivat henkien manaamisistunnot mitä suurinta kansanhuvia. Ainakin rikkaille, "köyhemmän" ihmisluokan ("leidejä", kreivittärijä", "venäläistä maanpakolaisaatelistoa") sitä huvia heille järjestäessä. Silloin uskottiin vahvasti tuohon henkien esille manaamiseen ja todellisuuteen, aivan kuten vielä jokin vuosi sitten Nokiaan!
Uskottiin että kuolleet voivat kommunikoida rakkaittensa kanssa ja se toi varmaan lohtua monelle rikkaalle ja leipää vieläpä monellempe nälkäiselle köyhälle!
Alkoi varojen jako rikkaan ja köyhän välillä!
Köyhä tai muuten vain ahne rahan perään, alkoi huijaamaan rahaa joltain, jolla sitä oli!
Nykypäivinä esimerkiksi "kieliä puhumalla", saadaan uhrilta rahat tasaiseen tahtiin, uskovaista näytellen, "uusille tyttärilleen ja näiden lapsille säännöllisesti jaettaessa" ja sitten itsensä "testamentin toimeenpanijaksi" hommatessaan, "kaiken vainajan omaisuuden haltuunsaottajaksi", jolloin perillisillä ei ole vähäistäkään sanomista perinnönjaossa, myydään esim. asunto pilkkahintaan jollekin (KELLE?), kunnostetaan ja myydään sitten suurella voitolla eteenpäin!
Kielilläpuhuvien Helluntailaispirujen Rahanahneus ja PAHUUS on pohjaton!!!
USKOIN minun ja isäni välien olleen hyvän!
Muun suvun kanssa hän uskoon tultuaan oli tehnyt välit poikki, VAAN EI MINUN KANSSANI!
Olin ainut sukulaisista, yhtä tätiäni lukuunotta, johon siitäkin hän sanoi haluavansa lopettaa yhteydenpidon.
Ei halunnut soittaa tälle enään.
Minun puhelinnumeroni hän kertoi jatkuvasti pistävänsä seinään, josta ne kuitenkin jatkuvasti hävisivät.
Minun puhelinnumeroni hänen puhelimestaan, jonne se oli asennettu, jonkun pikanumeron alle, oli hävinnyt.
Isäni toisen (1980-luvulla naidun ja jo vajaan kahden vuoden aikana erotun) vaimon (elävä leski! Isäni ehkä tietämättään elätti jopa häntä (Purs....n), "tyttäriensä" välityksellä), tietämättään, ehkä elätti kok Pursi....n sukua?!
Joka tapauksessa tämä testamentintoimeenpanija, "tämä kielilläpuhuva isäni "uusi tytär" on koko ajan toiminut minua vastaan.
Asianajaja, jonka kanssa hän oli kimpassa, tehden tärskyt, kaksin vain ehkä asunnossa, tehdäkseen työtään, eritellekseen isäni omaisuutta, isäni sängyn tai sohvan arvoisuutta. Sohfa varmaankin! Sohfa farmaankin, mutta tottatosiaan siinä muitakin oli läsnä! Totta kai!
Tämä sankarimme Asianajaja Varatuomari K. on saanut hänestä esittämäni valituksen vuoksi syvällistä harkittavaaa!
Aijaijaa!
Helsingin Hovioikeuteen valitettavaa tuomiosta?
Aika jäädä eläkkeelle?
"tyhmä kuin mikä, jee jee
lakiexperttikuinminä, jee jee
otanko ton hullun akan jee jee
EMMÄ KESTÄ ENEMPÄÄ!
ME OLLAAN JO LLE HÄVITYT!!!
Ihmettelin,
Yhteiset seurakuntalaisten rahat ?
Sattui takavuosina rakas läheinen oli teidän seurakunnassa ja julisti suu vaahdossa sanaa.
Kehui kuinka se sekin laittoi anerahan teidän pohjattomaan kassaan, välillä oli sekaisin uskosta mietittiin monasti kuinka hänet saataisiin maanpinnalle.
Niin tapahtui sinä päivänä jolloin piti nimi laittaa paperiin jossa olisi testamentannut osan omaisuuttaan seurakunnan hyviin tarkoituksiin. Jonkun herätyksen vai ilmestyksen saatuaan tokaisi meille, olin laittamassa nimen paperiin jolloin teille ei olisi jäänyt niin isoa perintöä, siitä päivästä lähtien hän ei halunnut kuulla sanaakaan seurakunnastanne. Kerron nyttemmin hänen siiryttyään kirkon multiin, mikä meni vikaan kun silmät hällä aukeni.
Se on ihan sitä mitä mielikuvituksessasi haluat.
Jokainen luo mielikuvitusmaailmansa itse.
Tuolta...
http://otakoppi.webnode.fi/news/jo-tuonelassa-olemme-paratiisissa-/