KHO on ottanut tutkittavaksi jonkun elvivalituksen siitä huolimatta, että se on jo antanut ratkaisunsa asiaan Siilinin tapauksessa. Kyseessä pitäisi oleman elviä yleisesti koskeva juttu, eikä mikään erityistilanne.
Tässä vielä Siilinin ja Weigelien jutut, koska niissä on tietyllä tavalla samasta asiasta kyse. Suomessa ja Itävallassa on päädytty erilaiseen järjestelyyn tarkoituksena tasata alv-velvollisen ja ei-alv-velvollisen auton tuojan verotus samaksi, eli on pyritty eliminoimaan kilpailun vääristyminen, kuten Weigel tuomiossa mainitaan.
Verotuksen lopputulos on siis kummassakin täsmälleen sama.
http://www.kho.fi/paatokset/17849.htm
http://www.curia.eu.int/jurisp/cgi-bin/gettext.pl?lang=fi&num=79959570C19010387&doc=T&ouvert=T&seance=ARRET&where=()
Suomen elvi on alv:n suuruinen (22%) korotus autoveroon, joka peritään kaikilta ja kauppiaat eivät maksa autoverosta lainkaan normaalialvia (vähennysoikeus).
Itävallan alvi:n suuruinen (20%) korotus autoveroon peritään vain yksityisiltä ja kauppiaat maksavat normaalialvin.
Näin kaikki tuojat saadaan kummassakin järjestelmässä maksamaan samat verot.
EYT:n ratkaisujen avainkohdat (joihin olen Suomen osalta selvyyden vuoksi muuttanut 90 artiklan tuomiossa olevan 95:n sijaan, koska 95 on muuttunut 90:ksi):
Suomi: "Kuudennella kysymyksellään korkein hallinto-oikeus haluaa tietää, onko perustamissopimuksen 90 artiklan ensimmäinen kohta esteenä pääasian oikeudenkäynnissä kyseessä olevan kaltaisen autoverosta suoritettavan veron kantamiselle.
..........................
Kuudenteen kysymykseen on näin ollen vastattava, että perustamissopimuksen 90 artiklan ensimmäinen kohta on esteenä pääasian oikeudenkäynnissä kyseessä olevan kaltaisen autoverosta suoritettavan veron kantamiselle siltä osin kuin toisesta jäsenvaltiosta tuodusta käytetystä ajoneuvosta tällaisena verona kannettava määrä ylittää kyseisessä jäsenvaltiossa jo rekisteröidyn samanlaisen käytetyn ajoneuvon arvoon sisältyvän verosta jäljellä olevan määrän."
Itävalta: "Yleensä 20 prosentin korotus lasketaan ainoastaan maahantuoduista käytetyistä autoista perittävän perusveron perusteella, ja sitä sovelletaan ainoastaan poikkeuksellisesti täysin kotimaisia toimia koskevaan perusveroon. Mikäli 20 prosentin korotuksella pyritään estämään väitettyä kilpailun vääristymistä, on huomattava, että vero, jonka tarkoituksena on poistaa maahantuotavien tuotteiden kilpailuetu kotimaisiin tuotteisiin nähden, on selvästi EY 90 artiklan vastainen. Onkin todettava, ettei 20 prosentin korotuksen kaltainen vero ole EY 90 artiklan mukainen"
Vaikka järjestelmien tavoitteet, tarkoitus ja lopputulos ovat täsmälleen samat, on EYT päätynyt toisiinsa nähden päinvastaisiin lopputuloksiin !
Miksi ?
Siksi, että Itävallan yksityisiltä perittävä korotus kohdistuu vain tuontoautoihin, kun taas Suomessa elvi on maksettava jokaisesta Suomeen rekisteröitävästä autosta. Suomen elvi ei ole syrjivä, kun Itävallan korotus taas on.
Sensijaan Suomen vähennysoikeus ei ole alv-direktiivin mukainen, mutta se on taas eri juttu, kuten EYT:kin Siilin jutussa lausui, ettei vähennysoikeudella ole elviä koskien merkitystä. Sen merkitys on alvijärjestelmässä ja elvi - nimestään huolimatta (autoveron alv) - ei ole alvi.
Mitähän KHO:ssa mahdollisesti tutkitaan ? Ehkä he haluavat tuoda julkisuuteen tämän Siilin ja Weigel-tuomioiden eron.
Tässä vielä Siilinin ja Weigelien jutut, koska niissä on tietyllä tavalla samasta asiasta kyse. Suomessa ja Itävallassa on päädytty erilaiseen järjestelyyn tarkoituksena tasata alv-velvollisen ja ei-alv-velvollisen auton tuojan verotus samaksi, eli on pyritty eliminoimaan kilpailun vääristyminen, kuten Weigel tuomiossa mainitaan.
Verotuksen lopputulos on siis kummassakin täsmälleen sama.
http://www.kho.fi/paatokset/17849.htm
http://www.curia.eu.int/jurisp/cgi-bin/gettext.pl?lang=fi&num=79959570C19010387&doc=T&ouvert=T&seance=ARRET&where=()
Suomen elvi on alv:n suuruinen (22%) korotus autoveroon, joka peritään kaikilta ja kauppiaat eivät maksa autoverosta lainkaan normaalialvia (vähennysoikeus).
Itävallan alvi:n suuruinen (20%) korotus autoveroon peritään vain yksityisiltä ja kauppiaat maksavat normaalialvin.
Näin kaikki tuojat saadaan kummassakin järjestelmässä maksamaan samat verot.
EYT:n ratkaisujen avainkohdat (joihin olen Suomen osalta selvyyden vuoksi muuttanut 90 artiklan tuomiossa olevan 95:n sijaan, koska 95 on muuttunut 90:ksi):
Suomi: "Kuudennella kysymyksellään korkein hallinto-oikeus haluaa tietää, onko perustamissopimuksen 90 artiklan ensimmäinen kohta esteenä pääasian oikeudenkäynnissä kyseessä olevan kaltaisen autoverosta suoritettavan veron kantamiselle.
..........................
Kuudenteen kysymykseen on näin ollen vastattava, että perustamissopimuksen 90 artiklan ensimmäinen kohta on esteenä pääasian oikeudenkäynnissä kyseessä olevan kaltaisen autoverosta suoritettavan veron kantamiselle siltä osin kuin toisesta jäsenvaltiosta tuodusta käytetystä ajoneuvosta tällaisena verona kannettava määrä ylittää kyseisessä jäsenvaltiossa jo rekisteröidyn samanlaisen käytetyn ajoneuvon arvoon sisältyvän verosta jäljellä olevan määrän."
Itävalta: "Yleensä 20 prosentin korotus lasketaan ainoastaan maahantuoduista käytetyistä autoista perittävän perusveron perusteella, ja sitä sovelletaan ainoastaan poikkeuksellisesti täysin kotimaisia toimia koskevaan perusveroon. Mikäli 20 prosentin korotuksella pyritään estämään väitettyä kilpailun vääristymistä, on huomattava, että vero, jonka tarkoituksena on poistaa maahantuotavien tuotteiden kilpailuetu kotimaisiin tuotteisiin nähden, on selvästi EY 90 artiklan vastainen. Onkin todettava, ettei 20 prosentin korotuksen kaltainen vero ole EY 90 artiklan mukainen"
Vaikka järjestelmien tavoitteet, tarkoitus ja lopputulos ovat täsmälleen samat, on EYT päätynyt toisiinsa nähden päinvastaisiin lopputuloksiin !
Miksi ?
Siksi, että Itävallan yksityisiltä perittävä korotus kohdistuu vain tuontoautoihin, kun taas Suomessa elvi on maksettava jokaisesta Suomeen rekisteröitävästä autosta. Suomen elvi ei ole syrjivä, kun Itävallan korotus taas on.
Sensijaan Suomen vähennysoikeus ei ole alv-direktiivin mukainen, mutta se on taas eri juttu, kuten EYT:kin Siilin jutussa lausui, ettei vähennysoikeudella ole elviä koskien merkitystä. Sen merkitys on alvijärjestelmässä ja elvi - nimestään huolimatta (autoveron alv) - ei ole alvi.
Mitähän KHO:ssa mahdollisesti tutkitaan ? Ehkä he haluavat tuoda julkisuuteen tämän Siilin ja Weigel-tuomioiden eron.
Vastaukset 36
Vanhimmat
todella pahasti se että naapurin Matti saa myydä mersunsa minulle ilman alvia ja elviä mutta saksan Matthias kun kauppaa samanlaisen ajopelin onkin alvit ja elvit maksettava.
http://www.curia.eu.int/jurisp/cgi-bin/gettext.pl?lang=fi&num=79959570C19010387&doc=T&ouvert=T&seance=ARRET&where=()
Huomasin että Curian linkki ei toiminut. Entäs nyt ?
Error Error getting text: [37000] [Hummingbird][SearchServer]Syntax error in SQL dynamic statement near "AND"
Joo linkki ei näytä toimivan.
Mniskö tästä: http://www.curia.eu.int/fi/content/juris/index_form.htm ja siitä haku numerolla C387/01
Mikäli KHO:ssa oleva juttu koskee vm. -94 tai vanhempaa autoa, tulee asiaan lisää vaikeusastetta, koska silloin kun ne autot ovat olleet uusia, ei ole ollut autoveroa eikä elviä, vaan auto-ja moottoripyörävero ja liikevaihtovero. Eli on pelattu eri lakien puitteissa, eikä ole oltu EU:n jäseniä. Suomen silloisia lakeja ei siten liene perusteltua tarkastella EY-lakien valossa ?
Täällähän ei kannata oikeutta käydä, mutta tulevan KHO:n päätöksen ymmärtämistä auttaa huomattavasti jos tietää mistä puhutaan.
Kuten Ey-tuomioistuin Siilinin jutussa mainitsi, ei kaupallisen tuojan vähennysoikeudella ole merkitystä. Autoverolain mukaan nimittäin verovelvollisuus voidaan siirtää ostajalle, jolloin kauppiaan ei tarvitse maksaa autoveroa eikä elviä ja näin hän ei saa vähennystäkään.
-------------
Autoverolaki 2 luku.
Verovelvollisuus
4 §. Velvollinen suorittamaan autoveroa on ajoneuvon maahantuoja tai Suomessa valmistetun ajoneuvon valmistaja. Verovelvollisuus voidaan kuitenkin siirtää noudattaen 2 momentin säännöksiä, jolloin siirron saaja on verovelvollinen.
Verovelvollisuuden siirtämisestä on tehtävä kirjallinen sopimus. Verovelvollisuuden siirtäjän on ilmoitettava siirrosta veroviranomaiselle. Jos ilmoitus laiminlyödään, ajoneuvon luovuttaja ja luovutuksen saaja tai luovuttajat ja luovutuksen saajat vastaavat verosta yhdessä. Ajoneuvon luovutuksella tarkoitetaan sen omistusoikeuden ja muuta hallintaoikeuden luovutusta.
-----------------
Näin kaikki puheet elvin virheellisyydestä ovat täysin katteettomia. Elvi on samaa autoveroa, kuin itse autoverokin, mikäli kuluttaja sen maksaa ja näin voidaan aina menetellä, ostetaan auto uutana tai käytettynä, Saksasta tai uusi suomalaisesta autoliikkeestä. Koska palvelu on ostajalle parempaa siten, että kaikki verot ja muut maksut on valmiiksi hoidettu, on katsottu hyväksi, että myös autoliike/maahantuoja voi maksaa autoveron ilman ylimääräistä alvia ja sitä varten vähennysoikeus näissä tapauksissa. Myös veronkannon hallinnollinen puoli on paljon järkevämpi näin, koska ammattilaiset ovat asialla kummallaikin puolella. Mitä järkeä on vaatia asiakasta maksamaan uudestakin autosta vero erikseen valtiolle vain sen takia, että EU:n direktiivien kirjain tulee täytettyä ?????
Itävaltalaiset ovat tyrineet omassa systeemissään, eikä sillä ole mitään tekemistä Suomen elvin kanssa.
Otas nyt ihan oikeesti "relaa".
Miten onkaan päässyt ELVi fiksaatiosi noin pahaksi?:-(
Ei hätää, kyllä "tohtori" KHO:n tuleva päätös selvittää sinunkin pääsi!?!:-)
PS: Tutkitaan sen jälkeen onko jälkitauteja suuntaan jos toiseen.
Tämä on keskustelupalsta ja aiheena autoverot. Olen pariin kertaan yrittänyt herätellä asiallista keskustelua aiheesta. Lukijoita on tässäkin ketjussa jo nyt 1000, mutta vain yksi asiallinen vastaus.
Miksi keskustelua näistä todellisista autoveroa koskevista asioista ei synny ? Haetaanko täältä pelkästään viihdettä ? Eikö tieto kiinnosta, eivätkö lukijat ymmärrä asiaa, ovatko kaikki samaa mieltä vai mistä johtuu ?
Lukijoita ei ole 1000 vaan lukukertoja. Tästä elvistä luulen, ettei palstalaisten tiedot riitä sen ymmärtämiseen.
Jos sellaiset kirjoittaa jotka eivät tiedä ja sellaiset lukevat jotka eivät tiedä, kuka hyötyy ?
En ole millään muotoa verotusasiantuntija, joten joudunkin siksi kysymään teiltä asiantuntijoilta erästä asiaa.
Aikaisemmissa puheenvuoroissa on lähdetty siitä, että kaupallinen tuoja, joka saa vähentää elvin, on autoliike. Loppuasiakas kuitenkin maksaa alvin ja asia on kunnossa.
Entä miten on, jos alv-velvollinen yrittäjä, esim. kuljetus- tai taksiyrittäjä tuo käytetyn auton Saksasta. Hän saa vähentää elvin. Miten toimitaan, jos yrittäjä ostaakin käytetyn auton Suomesta? Selvittääkö joku, paljonko autossa on jäljellä autoveron elviä ja onko se siis yrittäjälle verovähennyskelpoista? Jos ei ole, niin sittenhän taksiyrittäjien kannattaisi ostaa käytettyjä autoja esim. Saksasta.
Kaikki hyvin, kun jonon viimeinen maksaa ?
"Loppuasiakas kuitenkin maksaa alvin ja asia on kunnossa"
Ja -v...tut !
Autoliike saa joka tapauksessa hyödyn, myös ELVin ja saksan MWst:n osalta eli yksityistä tuojaa kyykytetään. Kaikkiko hyvin, kun loppuasiakas maksaa ??
"Aikaisemmissa puheenvuoroissa on lähdetty siitä, että kaupallinen tuoja, joka saa vähentää elvin, on autoliike."
- Näin lähes aina on. Muut tapaukset ovat henkilöautojen kohdalla harvoja poikkeuksia.
"Loppuasiakas kuitenkin maksaa alvin ja asia on kunnossa."
- ALV on kulutusvero ja se on tarkoitettu kuluttajan maksettavaksi. Alkutuottaja, valmistaja ja kauppa vain kantavat ja tilittävät sen valtiolle ja perivät lopulta kuluttajalta tuotteen hinnassa (eritelty aina kaupan kuitissa).
"Entä miten on, jos alv-velvollinen yrittäjä, esim. kuljetus- tai taksiyrittäjä tuo käytetyn auton Saksasta. Hän saa vähentää elvin."
- Mikäli auto tulee verolliseen (ammatti)käyttöön, saa hän ostaa alvittoman (verollisen) auton. Käytetyissä verollisia (ei ollut kuluttajalla) henkilöautoja on vähän. Esittelyautot ovat yleisimpiä. Pakettiautoissa enemmän.
"Miten toimitaan, jos yrittäjä ostaakin käytetyn auton Suomesta? Selvittääkö joku, paljonko autossa on jäljellä autoveron elviä ja onko se siis yrittäjälle verovähennyskelpoista?"
- Ei ole merkitystä mistä EU:n alueelta auton ostaa. Verollisen auton ( ei ollut kuluttajalla) maksetut alvit voi aina vähentää, myös elvin, mikäli auto on Suomeen rekisteröimätön. Kun yrittäjä aikanaan myy auton ei-alvivelvolliselle (kuluttajalle), on hänen maksettava myyntininnasta alvia 18,03% (=22% alvittomasta myyntihinnasta).
"Jos ei ole, niin sittenhän taksiyrittäjien kannattaisi ostaa käytettyjä autoja esim. Saksasta."
Elvillä ei ole merkitystä tässä suhteessa. Vain sillä, onko auto veroton vai verollinen, eli saako ostaa ilman Saksan alvia vai eikö (onko ollut kuluttajalla). Sama Suomessa.
Autoliikkeillä on eri juttu, koska käytetyt autot (vaihto-omaisuus) alv-verotetaan eri järjestelmässä. Autokauppiaat saavat vähentää myös kuluttajalla olleen auton elvin riippumatta siitä, tuleeko vaihtoauto naapurin Matilta vaiko Saksasta, koska he maksavat autoverosta normaalialvin. Monimutkaista ?
Vielä tähänkin. Elvin tarkoitus on se, että kuluttaja maksaa samat verot (autoveron ja elvin) täysin riippumatta siitä, mistä auto on ostettu.
Ihan sama onko auto uusi tai käytetty, ostettu/itse tuotu Japanista, Saksasta tai ostettu Suomesta naapurilta, jobbarilta tai autoliikkeestä. Verot joko auton hintaan sisältyvinä tai erikseen ennen rekisteröintä maksettuna ovat täsmälleen samat.
Elvin tarkoitus on siis saattaa kuluttajat tasa-arvoiseen asemaan ja eikö se ole hyvä asia ?
että tätä elvi/alvi keskustelua ei kannattaisi aloittaa taas uudestaa.
Eipä kestänyt kauaakaan, kun joku jo väittää, että joku (autoliike) hyötyy jne jne.
Koittaakaa jo ymmärtää, että kun autoliike voi vähentää ostaessa alvin, joutuu se vastaavsti maksamaan sen myydessä, eli nollasummapeliä. Vaikka kuinka haluaisi uskoa, että toinen saa halvemmalla (hei olen itsekin tuonut kolme autoa, kyllä minullekin raha kelpaisi) niin ei ole!
Tuolla alempana oli tuo juttu, että KHO antaa piakkoin ratkaisun elviasiassa. Sen vuoksi ajattelin ottaa hieman ennakkoa, koska se on kuitenkin silloin taas kuuma aihe ja sitä kommentoidaan hyvin vaihtelevin taustatiedoin.
Jotenkin Snellin jutuista jäi kuva, että vaikka nykyinen elvi/alvi tapa onkin oikeudenmukainen kaikille (hmmm, veroko oikeudenmukainen) niin silti tuo Itävallan tapaus voisi antaa mahdollisuuden siihen, että yksityinen tuoja saisi elvin takaisin. Totta, silloin yksityinen saisi halvemmalla kuin liike, mutta nyt olisikin kysymys juridiikasta (eli onko joku laki sopusoinnussa EU-direktiivien tms kanssa), ei siitä onko joku laki tasapuolinen. Tietoa?
Kiitos Lentojätkä siitä, että jaksat selvittää tätä asiaa. Haluaisin vielä vaivata yhdellä kysymyksellä. Tässä lainaus edellisestä viestistä:
""Entä miten on, jos alv-velvollinen yrittäjä, esim. kuljetus- tai taksiyrittäjä tuo käytetyn auton Saksasta. Hän saa vähentää elvin."
- Mikäli auto tulee verolliseen (ammatti)käyttöön, saa hän ostaa alvittoman (verollisen) auton. Käytetyissä verollisia (ei ollut kuluttajalla) henkilöautoja on vähän. Esittelyautot ovat yleisimpiä. Pakettiautoissa enemmän."
Tarkoittamani vertailutilanne on se, että yrittäjä ostaa verolliseen (ammatti)käyttöön kaksi kuluttajalla ollutta käytettyä henkilöautoa, toisen Saksasta ja toisen Suomesta. Saksasta ostetusta autosta hän saa vähentää autoveron elvin. Miten on Suomesta ostetun auton laita? Voiko tässä syntyä paradoksaalisesti tilanne, jossa laki syrjii Suomesta ostettua autoa? Näinhän voisi käydä, jos Suomesta ostetun auton hinnassa jäljellä oleva autoveron elvi ei ole vähennyskelpoista.
Näin on Snell antanut ymmärtää. Mutta tässä on huomattava missä asemassa Snell puhuu. Hän on ottanut Suomen autoveron kaatajan roolin, tai onko se rooli hänelle syntynyt - miten vaan.
Ja Snell on ollut ajamassa elvin kaatoa mm. Siilin jutun alusta alkaen (90-luvulta). Hänen puheensa ovat täysin subjektiivisia, koska hän on käytännössä kiistan toinen osapuoli.
Itävallan tapaus on tuossa kaikkien luettavana, kuten Suomenkin. Kyse on juuri tuosta juridisesta muotoilusta, jolla tasapuolisuus saavutetaan.
Itävallassa yksityisiltä peritään enemmän AUTOVEROA kuin alv-velvolliselta. Näin kaikki auton tuojat eivät ole samassa asemassa AUTOVEROTUKSESSA. Yksityisten tuomia tuontiautoja AUTOVEROTETAAN enemmän kuin kotimaan markkinoilla jo rekisterissä olevia autoliikeiden (uutena)tuomia on AUTOVEROTETTU rekisteröitäessä.
Arvonlisäverotus on eri asia kuin autoverotus. Suomessa elvi ei ole arvonlisävero vaan lisäautovero, joka peritään myös uusista autoista ja aina kaikista rekisteröitävistä autoista. Tässä selvä juridinen ero, vaikka lopputulos onkin kummassakin yhtä oikea.
Mm. KHO:ssa ei nyt ole kysymys arvonlisäverosta tehdystä valituksesta, vaan autoverosta. Lueppa ajatuksella nuo avausviestiin lainaamani EYT-ratkaisun ydinkohdat. Niistä tämä selviää.
Hieman eri asia on, mikäli tarkastellaan autoa joka on -94 tai vanhempi, jolloin se ei uutena ole kuulunut autoverolain eikä arvonlisäverolain piiriin. Silloin tulee tarkasteltavaksi EYT:n ehto Siilin-jutussa: Elviä ei saa periä enempää kuin sitä on jäljellä samanikäisessä suomiautossa. Onko elviä tai autoveroakaan jäljellä -94 tai vanhemmassa, koska silloin ei uusista sellaisia veroja ole peritty.
"Ihan sama onko auto uusi tai käytetty, ostettu/itse tuotu Japanista, Saksasta tai ostettu Suomesta naapurilta, jobbarilta tai autoliikkeestä. Verot joko auton hintaan sisältyvinä tai erikseen ennen rekisteröintä maksettuna ovat täsmälleen samat."
Eli siis naapurilta ostetustakin tulee maksaa alv/elv kuten laakkoselta ostetusta? Eikös samaan syssyyn naapuri tulisi myös puolen vuoden kuluttajasuojan piiriin?
Vai pitääkö tuo alv sittenkin maksaa vain saksannaapurilta ostettuna, ei suomennaapurilta?
Ymmärsin kyllä mitä kysyit, mutta vastasin huonosti. Sellaisesta autosta, joka ei tule verollisena yrittäjän käyttöön, ei saa myöskään elviä vähentää. Ts. mikäli yrittäjä ostaa taxiin käytetyn kuluttajalla olleen auton, ei hän siitä saa normaalia alvivähennystä. Eli ei saa vähentää auton alvia, eikä autoveron alvia.
Toki, mikäli hän myy käytettynä ostetun auton siten, että myyntihinta on suurempi kuin Saksan ostohinta, menee erotuksesta (voittomarginaalista) alvi ja siitä on elvi vähennettävissä.
Voittoahan yrittäjä ei kuitenkaan todellisuudessa yleensä saa, koska hän on maksanut myös autoveron. Näin tilanne ei poikkea siitä, onko auto ostettu Suomesta vaiko Saksasta. Voittomarginaalista menevästä alvista on elvi vähennettävissä aina on auto ostettu mistä tahansa. Suomesta ostetussa autossa elvi (kuten autoverokin) piilee Saksaa korkemmassa ostohinnassa, jonka yrittäjä saa vähentää myyntihinnastaan alvia laskettaessa. Näin elvi tulee vähennetyksi myös Suomiautossa.
elvi? kirjoittaa: Itävallan tapaus voisi antaa mahdollisuuden siihen, että yksityinen tuoja saisi elvin takaisin.
- Itävallassahan oli kysymys juuri siitä, että vain joiltakin peritään sellaista veroa, jota ei ole kotimaisessa käytetyssä eli tätä autoveron korotusta ja se on syrjivää. Jos yksityisen ei tarvitse maksaa, silloin kauppiaan autoveroa korotetaan syrjivällä verolla.
Haluaisin vielä pyytää tarkennusta senkin uhalla, että se jonkun mielestä saattaisi kuullostaa jankutukselta. Olen tietenkin valinnut esimerkkitilanteen tarkoitushakuisesti.
Jotta voimme tarkastella tilannetta puhtaimmillaan, jätetään pois taksiyrittäjän mahdollinen voitto autoa myydessä. Lähdetään siitä tilanteesta, että esimerkkiautot ajetaan täysin loppuun ja luovutetaan romutettavaksi. Myyntihintaa ei siis ole.
Käykö tällöin niin, että vain Saksasta kuluttajalta taksiksi ostetun auton autoveron elvi jää vähennettäväksi?
Ei nyt verrata Autoliikkeestä ostajaa ja Saksasta ostajaa,
vaan verrataan Autoliikettä ja Saksan yksityistuojaa.
Toinen saa vähentäää toinen ei, siispä syrjintää.
Loppupelissä molemmat autot maksaa samanverran, ainostaan toisesta vuolee kultaa yrittäjä.
Siis jobbarit. Se syrjii yksityistuojaa.
Yrittäjä ei pääsääntöisesti saa vähentää Saksasta tuomastaan käytetystä autosta elviä, ellei ole autokauppias. Vain siinä tapauksessa että auto, josta vero maksetaan on verollinen (eli saadaan ostaa ilman alvia). Asia ei tietenkään ole täysin yksiselitteinen ja eri tulkintojakin saattaa olla.
Itse kuitenkin näkisin, ettei autovero irrallaan siitä autosta ole sellainen tavara, hyödyke, palvelus tms. joka luovutettaisiin kuluttajalle arvonlisäverollisena. Alvihan on kulutusvero ja kuluttajan maksettava.
Tietenkin voidaan spekuloida, että se on taksille sellainen palvelusten tuottamisen kuluerä, joka voisi olla itsenäisenä verollisena "tuotantotekijänä".
Mielenkiintoinen kysymys.
enää aivan perusasioista. syrjimisessä ei ensinnäkään ole kyse kauppiaan tai yksityistuojan syrjimisestä, vaan että suomen laki johtaa toisen eu-maan tuotteiden tai kauppiaiden syrjimiseen kotimaisten tuotteiden eduksi. olet täysin pihalla. sorry.
Laki sanoo näin:
"102 §. Verovelvollinen saa vähentää verollista liiketoimintaa varten:
......................
4) autoverosta autoverolain mukaan suoritetun arvonlisäveron; (V: 1.1.1996 M, A: 29.12.1995, SK: 1767/1995)"
Tämän mukaan näyttäisi siltä, että myös verottomasta (kuluttajalla olleesta) autosta voisi elvin vähentää, mikäli auto tulee verolliseen liiketoimintaan.
Mikäli näin voidaan tulkita, olisi se tilanne, että Saksasta ostetusta autosta elvin saisi vähentää, mutta Suomesta ostetusta ei. En ole kyllä varma, eikä asiasta oikeustapaustakaan näyttänyt olevan.
Tilannehan on kyllä täysin teoreettinen, koska esim. taxi-tapauksessa ei liene mitään järkeä ostaa käytettyä autoa, josta on autoverot ja alvit maksettu, koska verottomankin saa. Siis ilman autoveroa ja auton alvia.
Tässähän on huomattava, että auto on tultava verolliseen, eli pelkästään liike- tai ammattikäyttöön. Pelkkä alv-numero ei oikeuta vähentämään elviä.
"Onko elviä tai autoveroakaan jäljellä -94 tai vanhemmassa, koska silloin ei uusista sellaisia veroja ole peritty"
Arvonlisäverolaki on tullut voimaan 1.6.94 ja autoverolaki 1.1.95 ja molemmat liittyvät Suomen liittymiseen EU:hun. Siis auto- ja moottoripyöräverolaki muutettin autoverolaiksi ja liikevaihtoverolaki arvonlisäverolaiksi. Kumpikaan muutos ei aiheuttanut uusien autojen veroihin muutoksia.
Ja EYT sanoo: Elviä ei saa periä enempää kuin sitä on jäljellä siitä määrästä kun suomalainen viiteauto (samanlainen kuin tuotu) oli uusi.
Autoveron kohdalla ei kukaan ole kyseenalaistanut, ettei vanhan lain mukainen vero olisi lähtökohta käytetyn tuontiauton autoveron laskennassa.
Mutta onko liikevaihtovero elvin peruste tässä EYT:n tarkoittamassa mielessä ? Liikevaihtoverojärjestelmä oli jonkinverran erilainen mm. sen vuoksi, että sekä auto- ja moottoripyörävero että liikevaihtovero olivat rajalla perittäviä veroja. Nythän raja tässä mielessä on vain Venäjää ja Norjaa vasten.
Sen perintäjärjestelmä ei ollut sama kuin elvin. Sillä oli selvästi enemmän EU:n direktiivin mukaisia alvin piirteitä. Elvihän on hyväksytty juuri sillä perusteella, ettei se ole alvi. Kysymys siis kuuluu: Sisältyykö -94 tai vanhemman auton hintaan jäännös elvistä ? Voidaanko liikevaihtoveroa ja elviä pitää samana verona, koska niiden verovaikutus auton tuojalle on täsmälleen sama ? Tästäkin saattaa KHO:ssa olla kyse.
Miksi naapurisi tulisi kuluttajasuojan piiriin. Siksikö, että hänen autonsa on kalliimpi kuin saksannaapurin täsmälleen samanlainen auto ? Hintaerohan johtuu siitä, että joudut maksamaan kotinaapurin hinnassa autoveroa ja elviä, jonka on valtiolle maksanut se joka on auton maahantuonut, mutta saanut sen osittain takaisin myydessään auton edelleen ja sama juttu kaikkien auton entisten omistajien kanssa. Ja sen takia siitä saksannaappurinkin autosta pitää sitä elviä maksaa, koska sitä on suomiautossa jäljellä hintaa nostamassa. Lentojätkä on harvinaisen selvästi sanonu mistä on kysymys. Pitäis mennä jakeluun.
Yrittäjä tuo maahan verottoman(kuluttajalla olleen) auton, ja maksaa siitä autoveron ja vähentää elvin.
Kuinka alv määräytyy, kun hän on myymässä autoaan eteenpäin?
Olen Lentojätkän kanssa täysin samaa mieltä. Elvin lopputulos on oikea ja tasapuolinen. Sitä ei kai kukaan asiaa ymmärtävä olekaan kiistänyt. Eivät edes "autoveron kaatajat" mm. Petteri Snell ja Santtu Turunen. Mutta pyhittääkö tuo hyvä tarkoitus sellaiset keinot, jotka eivät osu EY-säännösten sapluunaan ? Tästähän on nyt kysymys. Mikäli Suomessa oltaisiin vielä itsenäisiä ja voitaisiin elää oman lainsäädännön mukaan, ei Snellillä ja kumppaneilla olisi mitään pahaa sanottavaa elvistä. Hekin olisisvat sitä mieltä, että näin pitää olla.Heidän väitteensä on se, ettei elvi sovi EY-säännösten sapluunaan ja he ovat siinä oikeassa. Mutta on tärkeää huomata, että mikäli se virhe poistetaan, joka on elvin vähennysoikeus alv-lain 102§:ssä, ei sillä ole mitään merkitystä verotuksen lopputulokseen. Verot säilyvät täysin muuttumattomina.
Vain maksukäytäntö Suomesta ostettujen uusien osalta muuttuisi. Autovero ja elvi pitäisi maksaa auton hinnasta erillään. Tällöin otettaisiin käyttöön autoverolain 4§:n mukainen siirtomenettely, eli ostaja maksaisi verot erikseen vaikka edelleen mahdollisesti autoliikkeen välityksellä. Pienimmillään siis muutos olisi se, että autosta ja veroista kirjoitettaisiin eri lasku. Oma lukunsa ovat nuo 1994 tai sitä ennen rekisteröidyt tuontiautot ja niiden elvi. Sopiiko niiden elvi EY-säännösten sapluunaan. Suomen laki on ainakin tällä hetkellä niin kirjoitettu, kuin se sopisi. Siinäkään ei ole kyse veron määristä, vaan lähinnä siitä, pitääkö ennen EU:hun liittymistä olleen lain täyttä EY-säännösten kirjain, mikäli sitä käytetään nyt elvilaskennan perusteena.
Yrittäjällä on oikeus vähentää elvi vain, mikäli auto on hyväksytty verolliseen toimintaan. Mikäli taksimies tuo Saksasta käytetyn auton taksiautoksi, ei hänen tarvitse maksaa elviä, koska häneltä ei mene autoveroakaan. Samoin kuin ei mene mitään alveja tai autoveroa uudestakaan autosta joka on ostettu Laakkoselta tai Italiasta tai mistä hyvänsä.
Mikäli elvi maksetaan verolliseen toimintaan hyväksyttävästä autosta, saa sen vähentää alvista, eli ts. yrittäjä ei siinä vaiheessa maksa autoverosta lainkaan alvia, kuten hän ei maksa muustakaa yritystoiminnassa käytettävästä koneesta tms hyödykkeestä.
Otetaan esimerkiksi auto, joka Saksassa maksoi 10 000 euroa ja sellaisen hinta Suomessa on 17 000 ja siitä meni autoveroa 5 000 ja elviä 1.100.
Tuota 1 100 euroa hän ei siis käytännössä ole maksanut lainkaan vähennysoikeuden vuoksi.
Mikäli auto myydään lyhyen käytön jälkeen 15 000 eurolla, maksaa yrittäjä myyntihinnan ja ostohinnan erotuksesta eli 5 000 eurosta alvia 22 %, eli 1 100 euroa. Eli saman määrän, jonka hän sai vähentää omasta alvista. Miten tämä alvilaskennassa menee on eri juttu. Tässä asia on esitetty selvyyden vuoksi yksinkertaistetussa ja kaavamaisessa muodossa.
Valitettavasti tuli valittua esimerkkitapaukseksi taksiyrittäjä, koska tällöinhän on vielä autoveron taksivähennys sotkemassa kuviota. Jos valitaankin esimerkiksi kiertävä, kaupallinen asentajaporukka, joka ostaa eri puolille maata suuntautuvien työmatkojen kuljetusvälineeksi Saksasta vanhan Rolls-Roycen, niin silloin saamme pelkistettyä tilanteen yksinkertaisimmilleen.
Jäin kuitenkin siihen käsitykseen, että Suomen auto- ja arvonlisäverotuksessa on tältäkin osin eurooppaoikeudellinen syrjivyysongelma, joka ei yritysten normaalien toimintatapojen puitteissa ole materialisoitunut.
Jos asiaan halutaan varmuus, pitäisi toimia keskustelussa kuvatulla tavalla ja riitauttaa asia. Siihen saisi selvyyden sitten useiden vuosien ja Ey-tuomioistuinkäsittelyn jälkeen.
Kas kun on tällainenkin virhe jäänyt lainoppineiden jäljiltä, kun maallikkokin sen huomaa.
takaisin jos myyn naapurilta ostamani renaultin vaikkapa Venäjälle?
"Kas kun on tällainenkin virhe jäänyt lainoppineiden jäljiltä, kun maallikkokin sen huomaa."
Tämä ei välttämättä ole epäselvä. Täällä palstalla nyt vain ei asiantuntemus (ainakaan itselläni) näin suoralta kädeltä riitä. Ja kyseessähän todella speciaalitapaus muutenkin.
Mitä tulee tällaisen eroavaisuuden syrjivyyteen, ei siitä ole kysymys, koska systeemi syrjii kotimaisia tuotteita. Se ei ole perustamissopimuksen 90 artiklan vastaista.
Lisäksi kotimaisten tuotteien (autojen) syrjintä on paljon merkittävämpää mm. tuon taxin autoveron kohdalla. Suomalaisesta käytetystä autosta on maksettava sen hintaan sisältyvä autovero elvi, mutta tuontiauton veroja ei tarvitse maksaa tai ne ovat jokatapauksessa alennettuja. Sama koskee mm. invavähennystä. Voidaan ajatella, että köyhää taximiestä ja invalidia "syrjitään", koska he eivät saa autoa alennetulla verolla, koska eivät pysty ostamaan uutta.
Kysymys ei siis ole eurooppaoikeudellisesta syrjinnästä, vaan huonosta kansallisesta veroneutraliteetista. Verotus ei ole tasapuolista, eikä tarkoituksenmukaista, mikäli hankintakustannus riippuu siitä ostetaanko se suoraan ulkomailta vaiko kotimaisesta myynnistä.
Jos elviä ei perittäisi, kaikissa käytetyissä tuontiautoissa olisi tuo Rekan esilletuoma ongelma, eli suomikäyteytyn elviä ei saa koskaan takaisin, jolloin tuontikäytetyt olisivat sen evin verran halvempia ?
Uusi tai käytetty auto tuodaan Suomeen ja yleensä se rekisteröidään liikenteessä käyttöä varten.
Tuojana voi olla kuka tahansa, joko suomalainen tai ulkolainen yksityishenkilö tai yritys.
Liikenteeseen rekisteröinti edellyttää, että autosta maksetaan Suomen lain mukainen autovero, joka on täysin sopusoinnussa kaikkien EY-säännösten kanssa. Ainut rajoitus veron määrässä on EU:n syrjintäkielto, eli ulkomailta tuodusta autosta ei saa periä enempää veroja kuin kotimaisilla markkinoilla olevasta samanlaisesta autosta peritään tai on peritty uutena (koskee käytettyjä ja uusia).
Käytettyjen kohdalla joudutaan laskemaan tuontihetken arvon mukainen suhteellinen osuus niistä veroista, jotka vastaavasta autosta on maksettu uutena (verotusarvo veroprosentti).
Koska kansallinen veroneutraliteetti edellyttää, ettei ole merkitystä missä asemassa oleva henkilö tai yritys auton tuo, joudutaan ongelmiin arvonlisäveron kanssa. Yksityishenkilö ei ole autoverosta arvonlisäverovelvollinen, eli veron tilitysvelvollinen. Yritys sensijaan on.
Tästä seuraa ikävä asia, eli auton verot ovat erilaiset riippuen siitä, ostaako kuluttaja auton yritykseltä, yksityiseltä tuojalta vai tuoko itse.
Autovero siis olisi joissain tapauksissa arvonlisäveron alaista ja joissakin tapauksissa ei. Eli verotus ohjaisi markkinoita.
Tämän vuoksi on päädytty tähän elvijärjestelmään, jolloin "arvonlisäveron" - joka ei ole eurooppaoikeudellista arvonlisäveroa - maksavat kaikki tuojat. Lisäksi yritykset maksavat normaalialvin, eli heillä olisi kaksinkertainen alvi. Kaksinkertainen verotus poistetaan sillä, että normaalialvi poistuu vähennysoikeuden vuoksi.
Tämä veroneutraliteetti voidaan tietenkin saavuttaa monella tapaa. Yksi tapa tasata verot oli tuo Itävallan ratkaisu, eli yksityisen autoveroa korotetaan yrityksen maksaman alvin verran. Lopputulos veroneutraliteetin suhteen on sama.
Itävallan järjestely kuitenkin kaatui tuohon syrjivyysvaatimukseen. Uusista autoista maahantuojat maksavat vain alvin (yksityiset eivät), ei lainkaan korotettua autoveroa. Uusista tulee niitä kotimaisia tavaroita, joihin käytettyjen tuontiautojen verotusta verrataan ja joka sitten johtaa siihen, että tuontitavarasta peritään sellaista veroa, jota kotimaisista ei ole koskaan peritty.
Suomen elvi on käytännössä Itävallan tavoin autoveron korotus, koska sillä ei ole arvonlisäveron ominaispiirteitä. Ero on vain siinä, että se sisältyy jokaiseen Suomessa rekisteröityyn autoon, eli se voidaan periä myös käytetyistä.
Suomen virhe on siinä, ettei autoihin sisälly vähennysoikeuden vuoksi autoveron oikeaa alvia lainkaan. Mikäli kauppa uutena tehdään siinä muodossa, että auton kauppahinta sisältää myös verot, pitäisi siitä maksaa myös normaalialvi.
Näin ei kuitenkaan tapahdu.
Oleellista tässä on, kuten "rumpalikin" on kertonut, että laki antaa mahdollisuuden välttää koko elvikysymys kaupassa. Tällöin autovero ei sisälly kauppiaan arvonlisäverovelvollisuuteen, eli mitään elvi/alvivaikutuksia ei kauppiaalle synny lainkaan. Verot voidaan erottaa autosta ja ostaja maksaa ne erikseen samoin kuin hän olisi itse auton tuonut. Kauppias välittää vain auton.
Mutta jos halutaan tehdä kauppa perinteisellä tavalla, eli verot sisältävällä "kokonaishinnalla", on elvi juuri se, joka tasaa verot siten, ettei kuluttajalle ole merkitystä mistä auton ostaa.
Oikein olet ymmärtänyt. Muuten olisi tuo Rekan ongelma kaikissa suomi-/tuontikäytetyissä.