"Jos haluat harjoitella ruotsia ilman kurssimaksua, läsnäolopakkoa tai läksyjä, se onnistuu kielikylpykahveilla ruotsinkielisessä infopiste Luckanissa..."
http://www.aamuset.fi/naista-puhutaan/kaupunki/paikkaa-ruosteista-ruotsiasi-kielikylpykahveilla
http://www.aamuset.fi/naista-puhutaan/kaupunki/paikkaa-ruosteista-ruotsiasi-kielikylpykahveilla
Vastaukset 5
Vanhimmat
Vastine lukijapalautteeseen (Sipoon Sanomat)
Postat den 22/12/2014 av Christel Liljeström
http://www.liljestrom.nu/2014/12/22/vastine-lukijapalautteeseen-sipoon-sanomat/#more-5341
Onhan se hauskaa solkata ruotsia kahvikupposen ääressä, jos on joku jonka kanssa puhua. Mutta kaksikielisyys on jotain avan muuta, ja laadusta on huolehdittava. Ne viranomaiset joiden on hoidettava asioita molemmilla kansalliskielillä, tarvitsevat moitteetonta, sujuvaa kielitaitoa, laajaa sanavarastoa ja sanojen merkityksen ymmärtämistä eri yhteyksissä. Se on kaksikielisyyttä.
Hyvä että ryhdytään toimenpiteisiin ruotsin kielen säilymiseksi, mutta samalla se osoittaa, että suomenkieliset eivät normaalissa kanssakäymisessä enää joudu käyttämään ruotsia, vaan tilaisuuksia on luotava ja etsittävä. Olen tämän tiennyt jo lapsesta lähtien ja vanhempieni ja isovanhempieni tapaan tilaan ruotsinkielisiä lehtiä ja luen viihdekirjallisuutta ruotsiksi pitääkseni yllä taitoa jota en tarvitse. (Luen englanniksi ns. parempaa kirjallisuutta, tilaan englanninkielisen lehden ja seuraan ohjelmia tv:stä ja internetistä. Olen opiskellut myös Englannissa). En mitenkään tunne itseäni kaksikieliseksi, enkä usko, että Christel Liljeströmkään tuntee - hänen suomenkielinen tekstinsä on kunnioitettava saavutus, ja oma ruotsini on luultavasi tasoltaan samanveroista.
Miksi ihmeessä kukaan haluaisi opetella kieltä, jota ei tarvitse missään?
Miksi ei tarjota vastaavia suurilla hyödyllisillä maailmankielillä?
Siksi, että suurten maailmankielien osaaminen ei pönkitä rkp:n valta-asemaa Suomessa, vaan pikemminkin heikentää sitä.
Tässä on teille hieman ruotsalaista kielikylpyä:
http://nyt.fi/a1305916560848