Avioero on kaiketi synti? Eikö siis eronneen uudelleen naimisiin meneminen ole vielä kamalampi synti? Miksi ette kiivaile eronneita ja karanneita vastaan: ilmiö on PALJON yleisempi kuin vaikkapa homous, jonka seriffin avulla happamasti haukutte. Vai tuleekos omaan nilkkaan?
Onko eronnut syntinen?
poikalapsi
19946
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Kaikki on syntiä mikä tuntuu hyvälle tai mukavalle.
syntinen, samoin kuin eroamatonkin on syntinen.
Jeesus on vaan heidänkin armahtaja.
"Joka syntinsä tunnustaa ja hylkää, saa armon."
Näiden "syntisten" ero homoiluun vaan on se, että se ei ole luonnotonta!
Kyllä homo myöskin saa anteeksi, tottakai!
Mutta hänellekin kuuluu tuo sama ehto:"Joka syntinsä.."
Usko nyt jo, että Jumala rakastaa homoa siinä kuin heteroakin, homoilusta vaan pitää tehdä parannus, ei se väittelemällä muutu miksikään, me emme voi Raamatun sanaa muuttaa homoille mieleiseksi,se on fackta!
Niin, että se ei ole meistä ihmisistä kiinni, vaan Hänestä, joka on Sanan antanut.
Ei sinun tarvitse ihmisten edessä nöyrtyä, vaan Jumalasi edessä, Hänen laistaan on kysymys.
Riippuu siitä, annatko kunnian Jumalalle, vaiko pidät oman kantasi Raamattuun nähden, etkä tottele SANAA!
Jos esm. minä hyväksyisin aktiivisen homoilun, syyllistyisin samaan syntiin homoilijan kanssa, vaikka en itse homoilisikkaan.
Eikä tämä homoilu ole mikään moraali kysymys, vaan se on käsiteltävä syntinä, siihen Jumala mielistyy, ja Jeesus on se, joka voi auttaa.
Miksi vedät aina keskusteluun mukaan homoseksuaalisuuden?
Eikö sinun päässäsi liiku mitään muuta?
Black Lilyhän sanoi sinua homoksi.
Jos jokin on luonnotonta, se on helluntailaisuus siinä muodossa, jota edustat, Olevainen. On ihan luonnotonta hokea omia fobioitaan muka kristillisinä ja samaan aikaan olla muka hyvä uskova...
Homous ei ole synti. En käsitä, mitä tarkoitat homoilulla. Mitä on heteroilu? Minusta sekin on synti, koska kuulostaa perverssiltä. Jos homoilulla tarkoitat omia mielikuvituksesi saastoja, olkoon synti sitten - omahan on syntisi. Homoseksuaali on LUOJAN luoma eheä ihminen, joka ei voi muuta kuin olla oma itsensä. Jos oman itsensä tunnustaminen on synti, olet samaa syntiä tekemässä itsekin, pahempana vain, koska tuomitset saman muissa.
Mitä tarkoittaa "aktiivinen homoilu"? Heteroiletkos itse aktiivisesti? Mitä silloin mahdat tehdä? Mitä on pasiiivinen heteroilu?
Olet eheytyspropagandan uhri. Voi ressua!
homo? Veikkaan, että olet.
sanoin uskaltavani sanoa sinua suoraan homoksi ja sanoinkin. So?
joten veikkauksesi meni pieleen.
Mutta minulla runsaasti homoseksuaaleja, molemmista sukupuolista. Fiksua porukkaa noin keskimäärin.
Mitä ei voi sanoa tämän palstan kirjoittaista pl poikalapsi ja b.lily sekä muutama muu
on runsaasti homoseksuaaleja, molemmista sukupuolista.
???
Minäkin ihmettelen miten sinä saat homoseksuaalisuuden aina vedettyä joka keskusteluun. Veikkaampa ettet ole ihan rehellinen itsellesi etkä aivan sinut seksuaalisuutesi kanssa.
Mutta tuo iänikuiseen valheesi että homoilu olisi luonnotonta, olisi jo syytä loppua. Ikäänkuin todisteena homoseksuaalisuuden "luonnollisuudesta" voisi käydä vaikkapa lukuisten luonnossa elävien eläinten homoseksuaalisuus.
Vai eikö luonnon eläimet mielestäsi ole luonnollisia?
ei muillakaan palstoilla sheriffit rakasta omaa ääntään. Onko sun pakko joka asiaan saada sanottua mielipiteesi? Olet yhtä pakkomielteinen, kun poikalapsi. Treffatkaa yhdessä jonkun kivan merkeissä... jossain muualla
Eroaminen ei vielä tekona ole synti. Mutta puolison(ex)vielä eläessä uudelleen avioituminen on synti. Tämä on niinkuin sanoit erittäin yleistä maailmassa mutta myös nykyään seurakunnissa. Nykyään tätä ei enää edes mielletä synniksi. Niinmkuin monet muutkin ihmisille epämieluisat kohdat tämäkin on vesitetty.
Eroin ottamisessa, muun kuin huoruuden tähden vaikkei se olekkaan synti on yksi asia jonka takia ei pitäisi kuitenkaan erota. Se on se että näin tehdessään altistaa itsensä ja ex-puolisonsa alttiiksi huorintekemiselle, koska jokainen joka nai hyljätyn tekee huorin ts molemmat tekevät. Näin Jeesus opettaa vuorisaarnassaan ja esim Matt 19:9.
Paavalin opetus asiasta on sama vaikka hiukan eri sanoin. Hän sanoo että jos eroaa(ei pitäisi erota) pysyköön namatonna tai sopikoon puolisonsa kanssa. Ja toisessa kohdassa hän sanoo että laki sitoo puolisot toisiinsa kuolemaan asti ja jos puolison eläessä antautuu toiselle tekee huorin.
Vihkikaavaa käyttäen kunnes kulema erottaa.
Kuten sanottu olet oikeassa että tämä on suurempikysymys seurakunnissa ja kyllä tätä niissä käsitelläänkin vaikka täällä se on jäänytkin vähemmälle.
Tämähän on keskustelupalsta joissa ihmiset keskustelevat tietyistä aiheista ja yleensä joku aihe nousee päällimmäiseksi ja muut jäävät vähemmälle kunnes tulee jälleen uusi aihe joka syrjäyttää entisen.
Mentiinkö jeesuksen aikana naimisiin?
Jos ei menty niin eipä silloin varmaan raamatusta löydy kommenttia asiasta, korkeintaan myöhempiä "tulkintoja"
Jeesushan teki ensimmäisen tunnustekonsa häissä kaanassa muuttamalla veden viiniksi.
Maria oli kihlattu Joosefille.
Saddukeuksetkin ja farisrukset kyselivät Jeesukselta avioliitosta monia asioita.
Kyllähä siihenkin aikaan mentiin naimisiin ja vieläpä pitemmän kaavan kautta häät kun kestivät viikon.
Tutki mitä on KRISTILLINEN etiikka.....
Hyväksyttävä tapa on erota puolison retkahtaessa liiton ulkopuolisiin suhteisiin tai kuolema! Niin sanottu ystävinä eroaminen on täyttä fiktiota ja jota kylvetään ympäristöön tiedotusvälineissä. NAURETTAVAA VALHETTA!!!!!
Vanhan ja Uuden testamentin mukaan poikkeuksellisissa tilanteissa avioero on mahdollinen. Silti kirkko on halunnut pitää kiinni Jeesuksen esittämästä periaatteellisesta kannasta avioeroon: "Ja minkä siis Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako" (Matt. 19:6.) Avioliitto on yhden miehen ja yhden naisen elinikäinen liitto, joka purkautuu ainoastaan jommankumman kuolemassa. Tästä huolimatta Jeesus itse myönsi epäsuorasti, että avioeroja on ja tulee olemaan: "Mooses antoi teille luvan hylätä vaimonne, koska te olette niin kovasydämisiä" (Matt. 19:8).
Jeesuksen mukaan puolison uskottomuus voi olla avioeron peruste (Matt. 5:31–32 ja Matt. 19:9). Apostoli Paavalin mukaan avioero on sallittu silloin, kun ei-uskova puoliso haluaa erota: "Jumala on kutsunut teidät elämään rauhassa" (1. Kor. 7:15). Tätä rauhan periaatetta laajennettiin ja ajateltiin, että myös muut syyt kuin uskottomuus ja uskonnolliset erimielisyydet voivat johtaa avioeroon.
Luterilaisesta uskonpuhdistuksesta lähteneen perinteen mukaan avioliiton elinikäisyys oli ihanne, johon tuli pyrkiä. Kuitenkin avioeroon myönnyttiin silloin, kun kysymys oli uskottomuudesta tai hylkäämisestä.
Myös nyky-yhteiskunnassa avioliitto on tarkoitettu kestämään koko eliniän, mutta avioliiton osapuolet eivät aina onnistu ihanteen tavoittamisessa. Pariskunnan keskinäiset ristiriidat voivat olla niin suuria, että yhteinen elämä ei onnistu. Silloin katsotaan, että puolisot ovat menettäneet kyvyn olla toisilleen uskollisia henkisessä mielessä. Tällaisessa tilanteessa avioero on mahdollinen ja joskus jopa suositeltava inhimillinen ja lähimmäisenrakkauden mukainen ratkaisu.
Kirkko ei pidä nykyään avioeroa syntinä, vaan onnettomuutena. Eroon ajautuneet tarvitsevat tukea ja rohkaisua ja kykyä antaa toisilleen anteeksi. Kirkko ei halua hylätä tai syyttää ketään avioliitossaan karille joutunutta. Aviopuolisosta voi pakottavissa tilanteissa erota, mutta vanhemmuus ja huolenpito lapsista ei voi päättyä eroon.
Kirjoitit että Jeesus myönsi epäsuorasti että avioeroja on ja tulee olemaan ja viittaus mooseksen antamaan lupaan hylätä vaimonsa.
Tämä koski Israelia ja vanhaa liittoa. Vuorisaarnassaan Jeesus palautti käskyn alkuperäiseen muotoon jolloin avioeroa ei hyväksytä. Hänhän sanoi että alussa näin ei ollut vaan mooses antoi teille luvan teidän sydämenne kovuuden tähden.
Muutenkin vuorisaarna on Jumalan alkuperäisen tahdon palauttamista ja lain vaatimusten tiukentamista.
Kirjoitit että tätä (paavalin) rauhan periaatetta laajennettiin koskemaan muitakin syitä ja toisessa kohdassa että kirkko ei enää pidä pidä eroa syntinä vaan onnettomuutena.
Tämä kuvastaa tätä yleisesti vallalla olevaa suuntausta vesittää kaikki hankalat kohdat ja tehdä onia sääntöjä ns. perinnäissääntöjä yli sen mikä kirjoitettu on. Tavallaan ollaan palaamassa tämän avioero käytännön suhteen taas siihen "mooseksen ajan käytäntöön että puolison saa hyljätä minkä syyn takia tahansa meidän sydämemme kovuuden tähden"
Miksi kaikki ahdasmieliet ovat niin huonoja oikeinkirjoituksessa? Mitä te avioeron tuomitsijat tiedätte syistä mitkä ovat avioeroon johtaneet?
Kyllä ihmiset eroavat vakavista syistä. Näitä syitä ovat esim. aviopuolision uskottomuus, kylmyys, väkivalta jne. Tappaako sitä itsensä pitäisi eron sijasta vai? Joskus on vain ne vaihtoehdot.