Ongelma ratkaistu

Vaihtoehto ydinvoimalle
Kirjoittanut: Vastaaja 25.11.2004 klo 06.13

Tuulivoima yhdessä muiden uusiutuvien kanssa on ihan hyvä ratkaisu energian tuotantoon. Ydinvoimalle oli olemassa kokonaisvaikutuksiltaan selvästi parempi vaihtoehto.

Alla oleva lainaus kannattaa lukea tarkkaan, vaikka se onkin aika pitkä.


Satu Hassi 8.11.2002:

"
...
3. Suomen ilmastopolitiikan vaihtoehdot

Suomen hallitus antoi keväällä 2001 eduskunnalle "Ilmastostrategia"-selonteon, joka sisälsi kansallisen ilmastostrategian eli keinot Suomen päästöjen pitämiseksi kurissa Kioton pöytäkirjassa lupaamallamme tavalla. Suomen tavoite on 0% eli päästömme saavat vuonna 2010 olla korkeintaan yhtä suuret kuin vuonna 1990.

Ilmastostrategia sisälsi kaksi vaihtoehtoa, Kio1 ja Kio2. Molemmat vaihtoehdot toteuttivat samat reunaehdot:

• Suomen Kioto-tavoite saavutetaan
• Kansantalous kasvaa melko voimakkaasti. Sähköntuotanto kasvaa tarvetta vastaavasti.
• Sähkön tuonti Pohjoismaista loppuu. Tuonti Venäjältä säilyy yhtä suurena kuin nyt.
• Uusiutuvan energian ja energian säästön edistämisohjelmat toteutetaan.

Ydinvoimavaihtoehto hiukan halvempi, maakaasuvaihtoehto puhtaampi

Kun kansallinen ilmastostrategia julkaistiin, pääuutiseksi nousi se, että ydinvoimavaihtoehto Kio2 oli laskelmien mukaan taloudellisesti edullisempi kuin "maakaasuvaihtoehdoksi" ristitty Kio1. Jatkossa nimitän vaihtoehtoa Kio1 turvallisemmaksi vaihtoehdoksi.

Taloudellinen ero vaihtoehtojen välillä oli kuitenkin hiuksenhieno, 0,1 - 0,3 % BKT:sta vuonna 2010. Jos BKT:n keskimääräinen kasvuvauhti on 3%/v, niin 0,3 %:n ero tarkoittaa että turvallisemmassa vaihtoehdosssa olemme vasta noin Runebergin päivänä vuonna 2010 yhtä rikkaita kuin ydinvoimavaihtoehdossa olisimme saman vuoden uudenvuodenpäivänä. Kansantaloutta ei tällä tarkkuudella pysty ennustamaan edes vuoden, saati kymmenen vuoden päähän.

Keskimääräisen perheen käytettävissä olevien tulojen ja kulutusmahdollisuuksien kannalta näiden kahden vaihtoehdon ero oli noin 60 mk eli noin 10 €/v eli noin euron verran kuukaudessa

Julkisuudessa sai vähemmän huomiota se, että kahdesta vaihtoehdosta se turvallisempi vaihtoehto tai "maakaasuvaihtoehto" Kio1 oli puhtaampi. Tämä johtuu ennen muuta kahdesta asiasta:

• Vaihtoehdossa Kio1 oli otettava nopeammassa tahdissa käyttöön uutta energiatehokasta tekniikkaa.
• Vaihtoehdossa Kio1 oli luovuttava kivihiilen poltosta nopeammin kuin ydinvoimavaihtoehdossa Kio2.

Se, että ydinvoimavaihtoehto Kio2 olikin itse asiassa ydinvoima-kivihiilivaihtoehto, oli myös keskeinen selitys sille, että tämä vaitoehto oli talouslaskelmissa piirun verran edullisempi.

Suomen ympäristökeskuksen tekemässä ympäristövaikutusarviossa todettiin, että turvallisempi vaihtoehto Kio1 oli puhtaampi kolmen ympäristökriteerin suhteen:

• Kio1 tuottaa vähemmän hiilidioksidipäästöjä sekä tällä että ensi vuosikymmenellä
• Kio1 tuottaa vähemmän rikkidioksidipäästöjä
• Kio1 tuottaa vähemmän myös typen oksidien päästöjä
Muiden ympäristökriteerien suhteen, muun muassa pienhiukkasten tuottajana, vaihtoehdot olivat samanarvoiset.

Me vihreät olimme valmiit maksamaan puhtaammasta ja turvallisemmasta vaihtoehdosta sen mahdollisen pienen lisähinnan, joka siitä koituisi. Toisaalta uskomme insinöörien luovuuteen ja tekniikan kehitykseen ja siksi emme ole aivan varmoja siitä, että puhtaampi ja turvallisempi vaihtoehto olisi tullut kalliimmaksi.

Joutuisimmeko riippuvaisiksi Venäjästä ilman uutta ydinvoimalaa?

Viime kevään keskustelussa ydinvoiman puolesta ja vastaan keskeinen argumentti ydinvoiman puolesta oli se, että maakaasuvaihtoehto on teoreettinen, se edellyttäisi niin suurta maakaasun lisätuontia, että joutuisimme haitallisella tavalla riippuvaisiksi Venäjästä, joka voisi käyttää tilaisuutta hyväkseen ja rokottaa huiman lisähinnan maakaasusta.

On oma lukunsa, onko tällainen argumentti rationaali vai kuuluuko se pikemminkin kylmän sodan aikaan.

Toinen kysymys on se, olisiko todellakin pakko lisätä maakaasun tuontia niin valtavasti, jos ydinvoimaa ei tarvittaisi lisää. Me arvioimme, että ei tarvitse.

Hallituksen ilmastoselonteossa oli otettu lähtöoletukseksi se, että uusiutuvan energian käyttöä lisätään yhtä paljon siitä riippumatta, rakennetaanko lisää ydinvoimaa vai ei. Toisin sanoen uusiutuvan energian lisäysmahdollisuus rajattiin hallituksen selonteossa keinotekoisen alas. Tähän perustui johtopäätös, jonka mukaan ei-ydinvoimaa-vaihtoehdossa tarvitaan hurjasti lisää maakaasua.

Me vihreät emme hallituksessa riitauttaneet tätä kohtaa hallituksen selonteosta. Pidimme selonteon pääuutisena, että kaksi vaihtoehtoa ylipäänsä on olemassa. Vapailla markkinoilla kumpikaan skenaarioista ei tietenkään voi toteutua sataprosenttisesti, nämä kaksi skenaariota ovat vain suuruusluokkakuvaus vaihtoehdoista.

Tämä ilmastoselonteon oletus, että ydinvoimaa koskeva päätös ei vaikuttaisi uudiutuvan energian kysyntään, tuskin pitää todellisuudessa paikkaansa. Pelkäämme uuden ydinvoimalan rakentamisen johtavan siihen, että virallinen edistämisohjelma ei toteudu kokonaan. Tähän viittaa muun muassa se, ettei hallitus ole antanut uusiutuvan energian edistämisohjelman toteuttamiseen rahaa läheskään tarvetta vastaavasti.

Myös kokemus osoittaa, että ydinvoimaloiden ottaminen käyttöön on hidastanut muun energiatekniikan kehitystä ja järkevien energiapoliittisten ratkaisujen käyttöä. Kun Suomen nykyiset 4 ydinvoimalaitosta oli otettu käyttöön 70-luvun lopulla ja 70-80-lukujen taitteessa, uusien sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten rakentaminen pysähtyi vuosikausiksi. Sähkön ja lämmön yhteistuotantohan on järkevin tapa käyttää polttoaineen energiaa. Vielä pitemmäksi aikaa pysähtyi bioenergian käyttö ja kehitys.

Uskomme myös, että uusiutuvaa energiaa voidaan ottaa käyttöön virallista edistämisohjelmaa enemmän, jos ydinvoimaa ei rakenneta lisää. Kauppa- ja teollisuusministeriön omat selvitykset osoittavat, että uusiutuvan energian isäysmahdollisuudet ovat suuremmat kuin virallisessa edistämisohjelmassa asetettut tavoitteet. Ympäristöjärjestöt julkaisivatkin oman energiavisionsa Kio*, jossa tällä vuosikymmenellä realistiseksi arvioitu uusiutuvan energian lisäyspotentiaali toteutettiin kokonaan, siis se potentiaali, joka sisältyy KTM:n omiin arvioihin.

Ympäristöjärjestöjen Kio* ei suinkaan edusta äärilaitaa siinä, miten suuret olisivat uusiutuvan energian lisäysmahdollisuudet.

Entä tulisiko Kio*:n tai jonkin sen version toteuttaminen tolkuttoman kalliiksi? Professori Peter Lund on valaissut asiaa seuraavalla esimerkillä:

Mitä maksaa, jos vuonna 2010 uusiutuvilla energianlähteillä tuotetaan sähköä sama määrä, jonka 1000 megawatin ydinvoimala tuottaisi? Oletetaan, että uuden ydinvoimalan sijasta rakennetaan sitä uusiutuvaa energiaa, joka nyt on kalleinta, eli tuulivoimaa. Lisäksi oletetaan, että hinnat eivät tekniikan kehityksen myötä laske. Tavallisen perheen sähkölasku nousisi nykyiseen verrattuna 15 € vuodessa, jos myös teollisuus maksaisi korotettua sähkön hintaa. Jos kotitaloudet maksaisivat koko korotuksen, hinta olisi keskimääriselle kotitaloudelle 30 € vuodessa eli kuukaudessa 2,5 € eli 15 markkaa. Tämä olisi siis pahin mahdollinen, mitä "mökin mummon" elintasolle voisi tapahtua, jos uutta ydinvoimalaitosta ei tehdä.

Entä jos edellä kuvatut mahdollisuudet osoittautuisivat epärealistisiksi? Mitä Suomelle tapahtuisi, jos kuitenkin olisi pakko voimakkaasti lisätä kaasun tuontia Venäjältä ja tämä nostaisi hintaa reippaasti? Myös tästä on olemassa KTM:n tutkimus, joka on luettavissa netistä. Sen mukaan tämä ei vaikuttaisi vaihtoehtojen Kio1 ja Kio2 taloudellisuusvertailuun paljoakaan. Maakaasullahan tuotettaisiin joka tapauksessa vain osa sähköstä, vaikutus sähkön keskihintaan olisi paljon lievempi.



Markkinataloudessa ei yhtä aikaa voi olla voimassa:
• tuontisähköä ei saa
• venäläisen maakaasun hinta nousee hurjasti
• kotimaiseen uusiutuvaan energiaan ei kannata investoida.
...
"
http://www2.eduskunta.fi/fakta/edustaja/363/ydinpuhe.ht ml