Löysin hyvän artikkelin Espoon sisäilmaongelmista, jonka Suomen kuvalehti on julkaisut. Sisäistä taistelua ainakin Espoosta löytyy.
Lukuisat rehtorit joutuvat tälläkin hetkellä pohtimaan, miten saada koulunsa kaupungin korjauslistalle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan miltei joka toisessa suomalaisessa ammattikoulussa ja lukiossa on sisäilmaongelma.
Esimerkiksi Espoossa koulun on korjaukseen päästäkseen selvittävä pitkästä ja epäselvästä prosessista, jonka aikana sisäilmaongelmia yritetään kieltää ja vähätellä moneen otteeseen.
Rehtorit eivät näe mittausten tuloksia
Ensimmäiseksi rehtori, joka syystä tai toisesta alkaa epäillä sisäilmaongelmaa koulullaan, ottaa yhteyttä Espoon Tilakeskukseen. Se on kaupungin alaisuudessa toimiva, yrityksen kaltainen liikelaitos, jonka vastuulla tilojen terveellisyys on. Tilakeskus teettää sisäilmamittauksen koululla.
Rehtorien on hyvin vaikeaa saada mittausten tuloksia itselleen nähtäväksi.
”Välillä sitä on kysynyt itseltään, että salaillaanko tuloksia”, toteaa Auroran koulun rehtori Martti Hellström. ”Olen puhunut tästä useiden rehtorien kanssa. Joko tuloksia ei kerrota tai sitten ne tulevat kielellä, josta ei tällainen arki-ihminen ymmärrä mitään.”
”Minulle ei kouluni tuloksia ole näytetty. Se selitettiin sillä, ettei niissä ole akuutteja ongelmia”, toteaa eräs nimettömänä vastannut rehtori.
”Jos Tilakeskuksella ei ole rahaa tehdä mitään, heidän on pakko kieltää ongelma, sillä muutenhan heidän toimintansa voisi tulkita jopa virkavirheeksi.”
Espoon Tilakeskuksen tutkimuspäällikkö Jaakko Mentunen kuitenkin kieltää rahahuolet.
”Espoossa ei ole tuota ongelmaa.”
Mentusen mukaan rahaa riittää tällä hetkellä kaikkiin niihin kohteisiin, joissa on todettu ongelma.
Sisäilman tutkiminen ei ole yksinkertaista
Usein koulut saavat kuulla ainoastaan, ettei mitään ongelmaa ole löydetty.
Sisäilmaongelmat ovat hyvin haastava tutkimuskohde. Monet erilaiset syyt voivat johtaa samankaltaisiin oireisiin. Ongelma voi olla yhtälailla mikrobien määrä, hiilidioksidin kohonnut taso kuin maaperän päästötkin.
Auroran koululla vanhemmat tuskastuivat prosessin hitaaseen etenemiseen. He olisivat halunneet teettää omalla kustannuksellaan tutkimuksen, jossa olisi tutkittu kaikki mahdolliset ongelmatekijät samalla kertaa.
”Mutta kaupunki kielsi vuokralaisia tekemästä omia mittauksia”, kertoo rehtori Hellström.
Jos ongelmia ei saada todennettua, voivat rehtorien vaihtoehdot tiedotuksessa olla vähissä. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan toukokuun alussa julkaiseman mietinnön mukaan lähes kolmasosa opettajista on saanut esimieheltään käskyn vaieta koulun asioista, ja yleisin aihe on juuri sisäilmaongelmat.
Espoon seudun ympäristöterveys on alueen ympäristöterveydenhuollosta vastaava elin, jolla on valtuudet määrätä kokonaan käyttökieltoon haitallisiksi todetut opetustilat. Päätökseen se kuitenkin vaatii sisäilmamittausten tulokset.
”Ainakaan viimeksi, kun asiaa kysyin, ei ympäristöterveydenhuolto pyynnöistään huolimatta ollut saanut Tilakeskukselta meidän koulun tuloksia”, kertoo Hellström.
”Ehkä virkamiehet toivovat, ettei tällaisia ratkaisuja tehtäisi. Näitä määräyksiä kun on noudatettava, oli rahaa tai ei.”
Ennen kuin koulu pääsee kunnon korjaukseen ja väistötiloihin, vaaditaan tilojen vaarallisuudesta siis usein yksiselitteinen, tieteellinen näyttö. Rehtorien mukaan ihmisten oireita vähätellään.
Oireita saa olla todella runsaasti, jos väistötiloihin halutaan koulu, jossa raja-arvot eivät ole ylittyneet.
”Kun yli puolilla opettajista oli oireita ja joka viides oppilaistakin oil käynyt terveydenhoitajalla, alettiin tilanteeseen viimein reagoida ja etsiä väistövaihtoehtoa”, kertoo eräs rehtori.
”Eräs opettajamme oli tukehtua, kun oli ollut opettajien taukohuoneessa vain pienen hetken, ja toisella opettajalla kaikki paljaana ollut iho muuttui tulipunaiseksi”, kertoo Hellström.
Auroran koululla on ollut erilaisia home-epäilyjä ja -korjauksia 90-luvulta saakka. Syksyllä koulu on vihdoin siirtymässä väistötiloihin.
Juttua varten on haastateltu yhteensä kuutta rehtoria eri puolilla Espoota sijaitsevista ala- ja yläkouluista. Useimmat heistä halusivat pysyä nimettöminä asian arkaluontoisuuden takia
Lukuisat rehtorit joutuvat tälläkin hetkellä pohtimaan, miten saada koulunsa kaupungin korjauslistalle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan miltei joka toisessa suomalaisessa ammattikoulussa ja lukiossa on sisäilmaongelma.
Esimerkiksi Espoossa koulun on korjaukseen päästäkseen selvittävä pitkästä ja epäselvästä prosessista, jonka aikana sisäilmaongelmia yritetään kieltää ja vähätellä moneen otteeseen.
Rehtorit eivät näe mittausten tuloksia
Ensimmäiseksi rehtori, joka syystä tai toisesta alkaa epäillä sisäilmaongelmaa koulullaan, ottaa yhteyttä Espoon Tilakeskukseen. Se on kaupungin alaisuudessa toimiva, yrityksen kaltainen liikelaitos, jonka vastuulla tilojen terveellisyys on. Tilakeskus teettää sisäilmamittauksen koululla.
Rehtorien on hyvin vaikeaa saada mittausten tuloksia itselleen nähtäväksi.
”Välillä sitä on kysynyt itseltään, että salaillaanko tuloksia”, toteaa Auroran koulun rehtori Martti Hellström. ”Olen puhunut tästä useiden rehtorien kanssa. Joko tuloksia ei kerrota tai sitten ne tulevat kielellä, josta ei tällainen arki-ihminen ymmärrä mitään.”
”Minulle ei kouluni tuloksia ole näytetty. Se selitettiin sillä, ettei niissä ole akuutteja ongelmia”, toteaa eräs nimettömänä vastannut rehtori.
”Jos Tilakeskuksella ei ole rahaa tehdä mitään, heidän on pakko kieltää ongelma, sillä muutenhan heidän toimintansa voisi tulkita jopa virkavirheeksi.”
Espoon Tilakeskuksen tutkimuspäällikkö Jaakko Mentunen kuitenkin kieltää rahahuolet.
”Espoossa ei ole tuota ongelmaa.”
Mentusen mukaan rahaa riittää tällä hetkellä kaikkiin niihin kohteisiin, joissa on todettu ongelma.
Sisäilman tutkiminen ei ole yksinkertaista
Usein koulut saavat kuulla ainoastaan, ettei mitään ongelmaa ole löydetty.
Sisäilmaongelmat ovat hyvin haastava tutkimuskohde. Monet erilaiset syyt voivat johtaa samankaltaisiin oireisiin. Ongelma voi olla yhtälailla mikrobien määrä, hiilidioksidin kohonnut taso kuin maaperän päästötkin.
Auroran koululla vanhemmat tuskastuivat prosessin hitaaseen etenemiseen. He olisivat halunneet teettää omalla kustannuksellaan tutkimuksen, jossa olisi tutkittu kaikki mahdolliset ongelmatekijät samalla kertaa.
”Mutta kaupunki kielsi vuokralaisia tekemästä omia mittauksia”, kertoo rehtori Hellström.
Jos ongelmia ei saada todennettua, voivat rehtorien vaihtoehdot tiedotuksessa olla vähissä. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan toukokuun alussa julkaiseman mietinnön mukaan lähes kolmasosa opettajista on saanut esimieheltään käskyn vaieta koulun asioista, ja yleisin aihe on juuri sisäilmaongelmat.
Espoon seudun ympäristöterveys on alueen ympäristöterveydenhuollosta vastaava elin, jolla on valtuudet määrätä kokonaan käyttökieltoon haitallisiksi todetut opetustilat. Päätökseen se kuitenkin vaatii sisäilmamittausten tulokset.
”Ainakaan viimeksi, kun asiaa kysyin, ei ympäristöterveydenhuolto pyynnöistään huolimatta ollut saanut Tilakeskukselta meidän koulun tuloksia”, kertoo Hellström.
”Ehkä virkamiehet toivovat, ettei tällaisia ratkaisuja tehtäisi. Näitä määräyksiä kun on noudatettava, oli rahaa tai ei.”
Ennen kuin koulu pääsee kunnon korjaukseen ja väistötiloihin, vaaditaan tilojen vaarallisuudesta siis usein yksiselitteinen, tieteellinen näyttö. Rehtorien mukaan ihmisten oireita vähätellään.
Oireita saa olla todella runsaasti, jos väistötiloihin halutaan koulu, jossa raja-arvot eivät ole ylittyneet.
”Kun yli puolilla opettajista oli oireita ja joka viides oppilaistakin oil käynyt terveydenhoitajalla, alettiin tilanteeseen viimein reagoida ja etsiä väistövaihtoehtoa”, kertoo eräs rehtori.
”Eräs opettajamme oli tukehtua, kun oli ollut opettajien taukohuoneessa vain pienen hetken, ja toisella opettajalla kaikki paljaana ollut iho muuttui tulipunaiseksi”, kertoo Hellström.
Auroran koululla on ollut erilaisia home-epäilyjä ja -korjauksia 90-luvulta saakka. Syksyllä koulu on vihdoin siirtymässä väistötiloihin.
Juttua varten on haastateltu yhteensä kuutta rehtoria eri puolilla Espoota sijaitsevista ala- ja yläkouluista. Useimmat heistä halusivat pysyä nimettöminä asian arkaluontoisuuden takia
Vastaukset 9
Vanhimmat
En ole asiantuntija, mutta olen työssä kaupungilla ja työhöni liittyy toimiminen lukuisissa kaupungin kiinteitöissä. Vuosien varrella näistä sisäilma-asioista olen kuullut paljonkin.
Yhden kerran toimitilani on siirretty entiseen sisäilmaongelmatilaan, joka oli kuulemma korjattu. Muutaman vuoden kuluttua ja korjauksesta huolimatta osa ihmisistä alkoi oireilla oletetun sisäilmaongelman vuoksi. Faktaa oli siinä vaiheessa tieto aiemmasta ongelmasta, sen korjauksesta (piti olla siis kunnossa) ja muutaman ihmisen oireilusta.
Oleellista on, että tiloissa tehtiin mittauksia eikä mitään oongelmaa löytynyt. Ongelmana kuitenkin olivat muutamat oireilevat ihmiset.
Me muutimme pois työterveyslääkärin kehotuksen vuoksi vuosia sitten ja tila on edelleen tyhjänä.
Kun mittaukset eivät pysty todentamaan ongelmaa ja ihmiset kuitenkin oireilevat niin ehkä mittarit eivät ole yhtä herkkiä havaitsemaan ongelmia, kuin ihmiset.
Tämä kuullostaisi loogiselta ja näin mittaajat ovat tehneet työnsä asianmukaisesti - mitattavia arvoja ei vain löytynyt.
Toinen asia on psykologinen: voiko olla niin, että jotkut ihmiset oireilevat "aiheetta", kun ovat vain kuulleet entisistä ongelmista. Tarkoitan ns lumevaikutusta. Onhan sekin tutkittu, että osa ihmisistä paranee lume- ei valepillereillä vain uskottuaan niiden parantavan. Tästä viimeisestä huolimatta heidän oireensa kuitenkin olivat tässä tapauksessa vakavaa luokkaa.
" Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan miltei joka toisessa suomalaisessa ammattikoulussa ja lukiossa on sisäilmaongelma."
Entäs peruskouluissa?
Jos ongelma on tosiaan noin yleinen, niin valtion pitäisi pakottaa kunnat korjaamaan ongelma tai sivuuttaa kunnat kokonaan asian ratkaisussa.
Niin... itseäni mietityttää miksi nämä sisäilmaongelmat kohdistuvat suurimmalta osin julkisiin rakennuksiin? Siltä ainakin vaikuttaa lehtiä lukiessa.
Miksei sama ongelma ole samassa mittakaavassa esillä esim asuinrakennuksissa? Piilotellaanko asuinrakennusten homeongelmia asuntojen arvonlaskua pelätessä?
Voisiko kyseessä olla järjettömän julkisen kilpailuttamisen lopputulos: Hankintalaki säätelee (tai näin sitä toteutetaan), että halvin tarjous voittaa. Halvimmat rakennusfirmat siis rakentavat julkiset rakennukset - eivät suinkaan parhaiksi tiedetyt. Kaikki tietävät, että rakennusfirmat teettävät töitä paljon alihankkijoilla - joiden on siten oltava tarjouksen voittanutta rakennusfirmaa halvempia.
Julkishallinnon päämäärä on Hankintalain edellyttämänä säästää julkisia eli veronmaksajien rahoja. Siksi siis halvin voittaa. Halvin rakennusfirma palkkaa vielä halvemmat alihankkijat. Mihin jää rakentamisen laatu?
Onko julkisen rakentamisen sisäilmaongelmat siis Hankintalain seurausta? Tätäkö veronmaksajat haluavat? Pitkällä aikavälillä "halpa" rakentaminen tulee huomattavasti kalliimmaksi, kuin jos heti valittaisiin keskihintainen ja maineeltaan hyväksi tiedetty rakennusfirma.
Viekö loputon kilpailuttaminen ja hintojen polkeminen tilojen käyttäjiltä terveyden? Viekö huonosti rakennettujen rakennusten korjaaminen veronmaksajien rahat?
Tuohon päälle vielä julkisten tilojen siivouksen kilpailuttaminen (=hintojen ja palkkojen polkeminen) niin julkiset tilat ovat pysyvästi huonossa kunnossa. Kuten käyttäjänsäkin.
Kustannuksia arvioitaessa pitäisi tietysti ottaa huomioon rakennusten koko elinkaaren kustannukset eikä vain hankintahintaa. Ilmeisesti näin ei tapahdu. Väistötiloista ja ihmisten pitkäaikaissairastumisesta tulee myös kustannuksia.
Todellakin ESPOO! Miljoonia upotettu Tapiola-poliisiopisto harjotteluprojektiin. Virkavastuu, kenkää miljoonien eurojen hukkaamisesta.
Espoon elinkaariajattelumalli on tuhonnut 15 vuodessa kiinteistöt. Huoltomiesten yhtiöittäminen edesauttaa tätä. esim virolaiset lumenpudottajat hakkasivat katot rikki parissakymmenessä kiinteistössä, Lintuvaaran koulua rakennetaan uusiksi tämän takia ja elinkaarimallilla. Rakennusliike ottaa rahat 20v, jonka jälkeen koulu on rakennettava uudelleen
Jos työntekijät ja lapset joutuvat odottelemaan pääsyä uusiin tiloihin, on odotusajaksi mahdollista saada pika-apua ilmanlaadun parantamiseksi ja puhdistamiseksi, jotta tiloissa on turvallista olla. Useissa Suomen kouluissa ja työpaikoilla otettu käyttöön Genanon ilmanpuhdistimet (suomalainen yritys), jotka poistavat ilmasta nanoluokan hiukkasia, homeitiöitä, bakteereita, viruksia, haitallisia kaasuja ja on todettu että sairastelut ja oireet ovat vähentyneet isosti. Tavalliset ilmanpuhdistimet eivät riitä.
Täältä löytyy lisää tietoa sisäilmaongelmista ja ensiavusta ongelmiin:
http://genano.com/fi/kayttokohteet/sisailmaongelmat (Koulut)
http://genano.com/fi/kayttokohteet/koulujen-sisailmaongelmat (Työpaikat)
Ei haluaisi kenenkään kärsivän ja saavan kamalia oireita, kuten siskoni lapsella jatkuvia hengitystien/poskiontelontulehduksia, ihottumaa, silmäoireoita...
Asioista on puhuttava avomesti ja tehtävä jotain. Ja joka tapauksessa reagoitava heti, eikä odotella ja väitellä vaan. Kyllä nyt mediassakin on sen verran asiaa puitu, että totuus rakennusten ja tilojen kunnosta on tullut esiin. Vanhempien ja työntekijöiden on taisteltava, jotta päättäjät alkavat auttamaan asiassa.
Espoossa kannattaa viettää paljon aikaa ulkona, ja mieluummin mahdollisimman avoimilla paikoilla joissa tuulee.
Vakava asia.
Mutta Hellström tekee kylmän laskelmoivaa politiikkaa, kun kuntavaalit lähestyy ja pokkuroi nimensä kanssa julkisuudessa äänenkalastelun toivossa. Inhottavaa, että näin vakavalla asialla hän leikittelee oman näkyvyytensä nimissä.