Sen lisäksi että provosoin, odotan myös asiallisia vastauksia.
Täällä on todettu että fyysinen väkivalta on aina kielettyä. Niin on, niin on...
Pari sanaa vaihdetiin henkisestäkin väkivallasta.
Valitettavaa on että kyllä näillä tietynlainen yhteys vaan on. Vaikka feministit tavoittelevat naisille erivapautta v***lla ja loukata kaikkia ihmisiä ilman että heidän fyysinen turvallisuutensa olisi uhattuna. Tämä on valitettavasti mahdottomuus.
Voisin nimittäin ottaa tänä viikonloppuna helposti hyvinkin monelta naiselta turpiini, sen verran kova olen suustani halutessani. Lisäksi luultavasti heidän poikaystäviltään. En sitä tosin tieten tahtoen tee.
Kerran nuoruudessani sattui pieni väärinymmärrys ja sain aika potkun nivusiini. No se oli nuoruutta se ja siitä opittiin.
Täällä on todettu että fyysinen väkivalta on aina kielettyä. Niin on, niin on...
Pari sanaa vaihdetiin henkisestäkin väkivallasta.
Valitettavaa on että kyllä näillä tietynlainen yhteys vaan on. Vaikka feministit tavoittelevat naisille erivapautta v***lla ja loukata kaikkia ihmisiä ilman että heidän fyysinen turvallisuutensa olisi uhattuna. Tämä on valitettavasti mahdottomuus.
Voisin nimittäin ottaa tänä viikonloppuna helposti hyvinkin monelta naiselta turpiini, sen verran kova olen suustani halutessani. Lisäksi luultavasti heidän poikaystäviltään. En sitä tosin tieten tahtoen tee.
Kerran nuoruudessani sattui pieni väärinymmärrys ja sain aika potkun nivusiini. No se oli nuoruutta se ja siitä opittiin.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Onko joku väittänyt ettei henkisellä ja fyysisellä väkivallalla ole mitään yhtenäistä?
Kyllä fyysisen väkivallan yhteydessä käytetään usein myös henkistä väkivaltaa, ei se mene niin, että muutoin leppoisa henkilö päättää ykskaks turvautua nyrkkiinsä.
Eli ei fyysisen väkivallan käyttö poissulje henkistä väkivaltaa.
Miehet ja naiset käyttävät henkistä väkivaltaa yhtä paljon:
http://www.tsv.fi/ttapaht/987/lagers.htm
Edelleen, jos tämä kerran aina liittyy fyysiseen väkivaltaan, niin voisiko sitä henkistä väkivaltaa suhteissa vähentää? Sitä olen tässä tivannut pidemmän aikaa. Tuntuu vain että henkistä väkivaltaa ei suostuta lopettamaan ennen kuin se fyysinen loppuu.
Jotenkin vain kummasti tuntuu että mies sukupuolen on kannettava vastuu ja syyllisyys, ja myönnettävä että heissähän se syy on.
Eli onko edelleen niin että saasteongelma poistetaan laittamalla se tennispallo sinne pakoputkeen? Vai kannattaisiko vähentää turhaa ajamista?
jos joku pakottaa toisen lukemaan ko. artkkelin,
syyllistyy vakavaan henkiseen väkivaltaan.
miksei asiaa voi sanoa yhdessä lauseessa, kun
se kuitenkin kirjoittajan mielestä on
aivan yksinkertainen?
Pakottaminen kyllä lasketaan henkiseksi väkivallaksi, jos nyt joku uhkailee siellä koneen äärellä veitsi kourassa lukemaan kyseisen artikkelin, niin olet todellakin oikeutettu tuskaasi.
Kaikissa näissä kirjoituksissasi, jotka käsittelevät henkisen ja fyysisen väkivallan muotoja, olet rajannut henkisen väkivallan koskemaan vain naisia, eli oletat vain naisten harrastavan henkistä väkivaltaa. Henkisen väkivallan muodoiksi määritellään usein: uhkaaminen, nöyryyttäminen, eristäminen, konrollointi ja mustasukkaisuus. Kaikkia näistä muodoista harrastavat yhtähyvin miehetkin.
Aivan!!!!!
Millä saisimme sen vähenemään? Se on asian ydin. Millä saisimme miehen harjoittaman henkisen väkivallan vähenemään? Millä saisimme naisen harjoittaman henkisen väkivallan vähenemään?
Kannatta kaataa puu tyvestä eikä latvasta.
Yksittäisiä oksia, ei siis kokonaan tyvestä poikki. ;)
Niin senpä takia se vain kasvaa suuremmaksi ja suuremmaksi. Tuuheutuu jne.
Onhan tietenkin hyvä keskustella aiheesta "miten vähentää henkistä väkivaltaa". Aihe paikallaan. Mutta ei sen alle voi hukuttaa sitäkin vakavampaa huolenaihetta: fyysistä väkivaltaa, miesten ja naisten. Juuri viime mainitusta erityisesti suomalaiset miehet ovat profiloituneet länsimaissa häpeällisen hulppeisiin lukuihin. Ehdottomasti väkivaltaisen käyttäytymisen vähentäminen pitää priorisoida tärkeimmäksi tavoitteeksi riippumatta siitä, onko se reaktio ympäristön ärsykkeisiin. Ympäristön piikkiin (olosuhteet, työttömyys, köyhyys jne.) ei väkivltaa saa laittaa, ei ympäristö ole syyllinen, samassa ympäristössä elää paljon muita, jotka eivät hakkaa, omat sisarukset eivät välttämättä ajaudu väkivaltaan jne. Puolisonhakkaajia on kaikissa yhteiskuntaluokissa. Moraali on hakoteillä, jos syylliseksi tuomitaan ympäristö, ei teon tekijä.
Jokaisen pitää hallita sen verran käyttäytymistään. Jos ei hallitse, siitä pitää rangaista, ja mielellään myös tarjota samassa yhteydessä terapiaa/muuta hoitoa itsehillinnän voimistamiseksi ja aggressioiden sublimoimiseksi.
On turhaa palauttaa teemaa nalkutukseen, siihen, että nalkutus on alku ja juuri väkivallalle. On osoitettu, että koulun pihalla huidellaan arkaa tyyppiä, on osoitettu, että rajut miehet pahoinpitelevät aroiksi vetäytyneitä pelkääviä vaimojaan, on osoitettu, että joku tuntematon (yleensä mies) vain yhtäkkiä tönäisee ohikulkijan kumoon tai nakkaa nyrkin naamaan. Nalkutus ei ole edeltänyt väkivallantekoa, nalkutus ei ole riittävä eikä välttämätön ehto alkuunsakaan.
Sekin on osoitettu, että sekä miehet että naiset nalkuttavat, nalkutushistoria voi olla pitkä. Ei kukaan pysty nimeämään sitä ensimmäistä naputtajaa.
Väkivaltaisuutta on vähennettävä, se on ensisijaista. Sitä VOIDAAN vähentää, on vähennetty muissakin länsimaissa, kai se nyt herranen aika Suomessakin onnistuu. Sen sijaan erilaisten toraisuuksien ja jäkätysten vähentäminen radikaalisti on utopiaa, kuvitteleeko joku todella, että siinä onnistutaan laajemmassa mitassa? En usko ihmeisiin.
Nalkutusteorian kannattajilla (nalkutus syy väkivaltaan) on varmaan selitys sille, miksi juuri Suomessa miehet ovat väkivaltaisempia kuin muissa länsimaissa. Suomalaisnaiset nalkuttavat enemmän kuin ruotsalaiset, saksalaiset ...? Osoittakaa ensin todeksi, jos tähän vetoatte.
En usko ollenkaan, että feministit haluavat sitä vit...lun vapautta, vaan sellaiset henkilöt, jotka ovat jääneet jollakin tavoin aikuistumisessaan puolitiehen. Heitä on kaikissa ryhmittymissä kautta yhteiskunnan.
Onko feministi mielestäsi aina henkilö joka ei ole jäänyt aikuistumisessaan puolitiehen?
Kaikissa ryhmittymissä kautta koko yhteiskunnan.
Olet kuitenkin valmis hyväksymään että sinua kutsutaan samalla nimityksellä kuin sellaisia jotka ovat jääneet aikuistumisessaan puolitiehen.
Etkö pelkää että sinut voitaisiin yhdistää heihin. Vai onko niin että feministien keskuudessa on mielestäsi tavallista vähemmän näitä aikuistumisessa puolitiehen jääneitä, ja siksi et koe tilannetta häiritsevänä.
Se että kokee feminismin omakseen on jo omaksunut paljon ihmisenä kasvua ja kehitystä. Feminismiä on montaa eri tasoa, kuten ihmisiäkin on. Jokainen on tärkeä, jokainen on paikallaan feminismin kentässä.
Jokainen muuten on itse vastuussa kasvustaan. Itseään voi kehittää, harjoittaa itsetuntemustaan ja opiskella löytääkseen henkisten arvoja, jos tuntuu, että on jymähtänyt paikoilleen. Kasvanut aikuinen on se, joka ei puolustele tarpeettomasti itseään, mutta ei myöskään tartu jokaiseen oljenkorteen mölviäkseen muita.