Espoopalstalla joku kirjoitti julkisten rakennusten sisäilmaongelmista. Vastasin siihen oman näkemykseni, jonka muokkasin tähän. Jos vaikka jollain on omakohtaisia kokemuksia tai halua kommentoida/korjata.
Niin... itseäni pitkään aihetta sivusta ja läheltäkin seuranneena mietityttää miksi nämä sisäilmaongelmat kohdistuvat suurimmalta osin julkisiin rakennuksiin? Siltä ainakin vaikuttaa lehtiä lukiessa.
Miksei sama ongelma ole samassa mittakaavassa esillä esim asuinrakennuksissa? Piilotellaanko asuinrakennusten homeongelmia asuntojen arvonlaskua pelätessä? Itse en ole havainnut ihmisten kertovan paljoakaan kotiensa sisäilmaongelmista ainakaan kerrostaloista puhuttaessa.
Voisiko kyseessä olla julkisen kilpailuttamisen lopputulos: Hankintalaki säätelee (tai näin sitä toteutetaan), että halvin tarjous voittaa julkisrakennusten tarjouskilpailut.
Halvimmat rakennusfirmat siis rakentavat julkiset rakennukset - eivät suinkaan parhaiksi tiedetyt. Kaikki tietävät, että rakennusfirmat teettävät töitä paljon alihankkijoilla - joiden on siten oltava tarjouksen voittanutta rakennusfirmaa halvempia. Halpuuden kierre.
Julkishallinnon päämäärä käsittääkseni on Hankintalain edellyttämänä säästää julkisia eli veronmaksajien rahoja. Siksi siis halvin voittaa. Halvin rakennusfirma palkkaa vielä halvemmat alihankkijat. Mihin jää rakentamisen laatu ja voiko sitä edes edellyttääkään?
Onko julkisen rakentamisen sisäilmaongelmat siis Hankintalain seurausta? Tätäkö veronmaksajat haluavat? Pitkällä aikavälillä "halpa" rakentaminen tulee huomattavasti kalliimmaksi, kuin jos heti valittaisiin keskihintainen ja maineeltaan hyväksi tiedetty rakennusfirma.
Viekö loputon kilpailuttaminen ja hintojen polkeminen tilojen käyttäjiltä terveyden? Viekö huonosti rakennettujen rakennusten sisäilmaongelmien korjaaminen veronmaksajien rahat?
Tuohon päälle vielä julkisten tilojen siivouksen kilpailuttaminen niin julkiset tilat myös pidetään huonossa kunnossa siltäkin osin alhaisin hinnoin. Kuten käyttäjänsäkin.
Pitää vielä todeta havaintona, että vanhoissa julkisissa rakennuksissa en ole havainnut kerrotun sisäilmaongelmista siinä mittakaavassa, kuin uudemmissa (koska se Hankintalaki onkaan tehty?).
Niin... itseäni pitkään aihetta sivusta ja läheltäkin seuranneena mietityttää miksi nämä sisäilmaongelmat kohdistuvat suurimmalta osin julkisiin rakennuksiin? Siltä ainakin vaikuttaa lehtiä lukiessa.
Miksei sama ongelma ole samassa mittakaavassa esillä esim asuinrakennuksissa? Piilotellaanko asuinrakennusten homeongelmia asuntojen arvonlaskua pelätessä? Itse en ole havainnut ihmisten kertovan paljoakaan kotiensa sisäilmaongelmista ainakaan kerrostaloista puhuttaessa.
Voisiko kyseessä olla julkisen kilpailuttamisen lopputulos: Hankintalaki säätelee (tai näin sitä toteutetaan), että halvin tarjous voittaa julkisrakennusten tarjouskilpailut.
Halvimmat rakennusfirmat siis rakentavat julkiset rakennukset - eivät suinkaan parhaiksi tiedetyt. Kaikki tietävät, että rakennusfirmat teettävät töitä paljon alihankkijoilla - joiden on siten oltava tarjouksen voittanutta rakennusfirmaa halvempia. Halpuuden kierre.
Julkishallinnon päämäärä käsittääkseni on Hankintalain edellyttämänä säästää julkisia eli veronmaksajien rahoja. Siksi siis halvin voittaa. Halvin rakennusfirma palkkaa vielä halvemmat alihankkijat. Mihin jää rakentamisen laatu ja voiko sitä edes edellyttääkään?
Onko julkisen rakentamisen sisäilmaongelmat siis Hankintalain seurausta? Tätäkö veronmaksajat haluavat? Pitkällä aikavälillä "halpa" rakentaminen tulee huomattavasti kalliimmaksi, kuin jos heti valittaisiin keskihintainen ja maineeltaan hyväksi tiedetty rakennusfirma.
Viekö loputon kilpailuttaminen ja hintojen polkeminen tilojen käyttäjiltä terveyden? Viekö huonosti rakennettujen rakennusten sisäilmaongelmien korjaaminen veronmaksajien rahat?
Tuohon päälle vielä julkisten tilojen siivouksen kilpailuttaminen niin julkiset tilat myös pidetään huonossa kunnossa siltäkin osin alhaisin hinnoin. Kuten käyttäjänsäkin.
Pitää vielä todeta havaintona, että vanhoissa julkisissa rakennuksissa en ole havainnut kerrotun sisäilmaongelmista siinä mittakaavassa, kuin uudemmissa (koska se Hankintalaki onkaan tehty?).
Vastaukset 3
Vanhimmat
en tunne hankintalakia mutta onhan tossa ajatusta. Liikaa saa lukea noista homejutuista lehdissä. Mikä sitten onkaan syynä.
Eipä ole omat lapset joutuneet kokemaan kouluissaan näitä ongelmia. Mahtaako se olla niin että kyse onkin hysteriasta joka leviää kun joku sanoo sanan home? No ei saa väheksyäkään kun monilla on omakohtaisia kokemuksia homeongelmista. Olis kiva kuulla niistä jos joku sattuu lukemaan.
Hankintalaki tulee ihan suoraan EU:sta. Ennen EU:ta ei ollut näin tiukkoja kilpailutussäädöksiä, vaan kuntien ja valtion virkamiehillä oli harkintavaltaa. Nykyään kädet aika lailla sidotut. Toki ennen oli varmaan enemmän sulle mulle lehmänkauppoja, mutta rakentamisen laatukin oli kyllä parempi.
Sitten vielä yksityiselle puolelle ohi mennen... Vuonna 2000 oli entisessä taloyhtiössäni putkiremontti ja peruskorjaus. Kaikki meni täysin putkeen, jopa aikatalu piti. Kaikki toimijat viimeisintä aliurakoitsijaa ja sen duunaria myöten suomalaisia. Elektroniikan ja muun arvotavaran saattoi jättää asuntoon, ja kaikki oli tallella urakan lopussa. Työn jälki oli moitteeton. Nyt parhaillaan käynnissä nykyisessä yhtiössä remontti ja vain suunnittelija ja pääurakoitsija suomalaisia, tosin nekin vain nimellisesti. Eikä ongelmilta ole vältytty. Kiitos EU.