Anoreksia, nesteenpoistajat, paasto: olenko hengen vaarassa?

Hei! Minulla on anoreksia. Painan 43 kg ja pituus 160. Neljä päivää syömättä, mehua n. 500kcal päivässä. UlostusLääke laxoberon yliannostus ja nestemin nesteenpoistaja yliannostus toissapäivänä. Viikon loppuna oli oksennus tauti ja ripuli. Äsken otin uuden yliannoksen nesteminiä. Ei vielä vaikuta. Eilen hiihdin 5 km, toissapäivänä uin 2km tänään 1km. Olen saunonut aamulla. Juonut ihan hyvin (mehua, hieman vettä, teetä) Tänään kuppi myös kahvia ja kaksi lasia ananas mehua. Kusella tullu ravattua.

Iltapäivällä mulla oli rytmihäiriöitä, pyörrytti hiukan ja heikotti. Meinasin mennä päivystykseen mutta en mennyt kun huono olo menikin ohi.

Tällä hetkellä paha olo lähinnä henkistä ja varmaan väsymystä. Oon nukkunu viimeks tiistaina aamulla.

Voiko kuitenkin olla mahdollista että olisin hengen vaarassa? Tuli vaan jotenkin mieleen et oisko sinne päivystyksee kuitenki pitäny mennä... Huomenna mulla kyllä on lääkäri mutta luultavasti sanon että kaikki on kunnossa koska kaikkihan on kunnossa kun se huono olokin meni ohi, joten mahdolliset puutokset varmaan korjautuneet? Pelkäsin tänään aiemmin kuolemaa ja jätin siksi tän päivän hiihdon väliin. Nyt tuntuu että vaan hysteerisesti ylireagoin.
7419
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

Mene hyvä ihminen lääkäriin. Anoreksian kanssa ei tule leikkiä. On hyvä jos itse tiedostat sen. Suurin osa anorektikoista kuolee juuri sydämen pysähdykseen, joten oireitasi ei tule ottaa kevyesti.

Kerro asiastasi jollekkin luottohenkilölle, kuten lääkärille.

Äänestä
  • Kiitos pikaisesta vastauksesta. Olo alkaa pikku hiljaa tasoittua kun olen vähän loikonut sängyssä. Hoitavan lääkärin eli psykiatrin tapaaminen siis tänään klo 9. Olen siis avohoidossa ja aiemmin ollut osastohoidossa useita kertoja. Nykyään tilanne se ettei "toivotonta tapausta" oteta enää niin helposti osastolle. Ja jos saan olon kohennettua tapaamiseen mennessä ja olenkin jo muuttanut mieleni, että eihän minua mikään vaivaakaan niin ei ne oikeen mitään voi tehdä. Sit ku tulee seuraava huonovointisuuskohtaus ni taas juoksemassa päivystykseen, että eihän tässä ole mitään järkeä...

    Äänestä

  • Kiireellinen!19vnainen kirjoitti:

    Kiitos pikaisesta vastauksesta. Olo alkaa pikku hiljaa tasoittua kun olen vähän loikonut sängyssä. Hoitavan lääkärin eli psykiatrin tapaaminen siis tänään klo 9. Olen siis avohoidossa ja aiemmin ollut osastohoidossa useita kertoja. Nykyään tilanne se ettei "toivotonta tapausta" oteta enää niin helposti osastolle. Ja jos saan olon kohennettua tapaamiseen mennessä ja olenkin jo muuttanut mieleni, että eihän minua mikään vaivaakaan niin ei ne oikeen mitään voi tehdä. Sit ku tulee seuraava huonovointisuuskohtaus ni taas juoksemassa päivystykseen, että eihän tässä ole mitään järkeä...

    Tietänet itsekin, että olet lähes välittömässä kuolemanvaarassa. Sitäkö haluat?

    Äänestä

" Joten mahdolliset puutokset varmaan korjautuneet? "

No ei ole.

Kroppa kestää sen mitä kestää ja sitten kuolet.

Yleisin kuolinsyy anorektikoilla on sydänkohtaus tai pysähdys.

Sydän on vahvin lihas, mutta kun et saa ravintoa riittävästi, niin se pettää jossain vaiheessa.

Äänestä

´´luultavasti sanon, että kaikki on kunnossa´´
Sinulla terveyden puolesta mikään ei ole kunnossa.
Sanot, ettei ´´toivotonta tapausta´´ oteta helposti osastolle.
Sinustahan se riippuu. Jos väität, että kaikki on kunnossa.
Jos viisas olisit, sinun tulisi vaatia osastohoitoa ja sitoutua siihen kanssa.

Valinta on sinun, vain sinun, haluatko elää vai kuolla.
Ajattele sitä.

Äänestä

Hei, kiitos vastauksista. Tuntuu jotenkin uskomattomalta kun kaikki väittää että olen hengenvaarassa. Lähiaikoina olen juonut huonommin ja se avohoitajia ja osastohoitajia huolettaa. Olin viikonloppuna sairaalassa mutta lähdin maanantaina pois koska olen TYHMÄ! Nyt Mua kaduttaa ja pelkään ettei ne enää huoli Mua takaisin, vaikka haluaisin. Mä kyllä yritän mutten aina pysty tekemään yhteistyötä. Olen juonut viimeksi keskiviikkoaamuna 2dl mehua ja syönyt silloin viimeksi, eli en ole kumminkaan paastonnut (vielä) uudestaan. Mitään pahempia nestehukan oireita ei ole joten turha kai mennä mihinkään päivystykseen. Enhän mä edes jaksa, ulkona on kylmä ja kaikkea. Pääsen EHKÄ yksityiselle syömishäiriöosastolle noin 2viikon päästä. Mut mitä mä siihen asti teen? Makaan sängyssä? Tai raahaudun uimahalliin? Hiihtämään? Ma ja ke on terapiaa mutta mä en jaksais oottaa sinne asti, nyt on vasta aikainen torstai aamu. Miten kestän viikonlopun tän tilanteen kanssa. Pahinta on tää henkinen tuska! Haluisin vaan takas sinne osastolle vaikka täks kaheks viikoks ennen kun EHKÄ pääsee sinne yksityiseen hoitoon. Olis järkevää oottaa EES huomiseen ja soittaa omalle lääkärille, mutta kun en kestäisi enää hetkeäkään, en tätä yhtä yötäkään. Harkitsen ottavani 40 tablettia nestemin nesteen poistajia, maximivuorokausiannos on neljä. Voisko se olla vaarallista, kyseessä kumminkin vain luontaistuote...?

Äänestä
  • " Harkitsen ottavani 40 tablettia nestemin nesteen poistajia, maximivuorokausiannos on neljä. Voisko se olla vaarallista, kyseessä kumminkin vain luontaistuote...? "

    Voi olla vaarallista.

    Kaikki on vaarallista, jos ottaa liikaa.

    Tarvitset moniammatillista apua ja sitä ei täällä tavallisten ihmisten keskustelupalstalla ole.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


kiireellinen!19vnainen kirjoitti:

Hei! Minulla on anoreksia. Painan 43 kg ja pituus 160. Neljä päivää syömättä, mehua n. 500kcal päivässä. UlostusLääke laxoberon yliannostus ja nestemin nesteenpoistaja yliannostus toissapäivänä. Viikon loppuna oli oksennus tauti ja ripuli. Äsken otin uuden yliannoksen nesteminiä. Ei vielä vaikuta. Eilen hiihdin 5 km, toissapäivänä uin 2km tänään 1km. Olen saunonut aamulla. Juonut ihan hyvin (mehua, hieman vettä, teetä) Tänään kuppi myös kahvia ja kaksi lasia ananas mehua. Kusella tullu ravattua.

Iltapäivällä mulla oli rytmihäiriöitä, pyörrytti hiukan ja heikotti. Meinasin mennä päivystykseen mutta en mennyt kun huono olo menikin ohi.

Tällä hetkellä paha olo lähinnä henkistä ja varmaan väsymystä. Oon nukkunu viimeks tiistaina aamulla.

Voiko kuitenkin olla mahdollista että olisin hengen vaarassa? Tuli vaan jotenkin mieleen et oisko sinne päivystyksee kuitenki pitäny mennä... Huomenna mulla kyllä on lääkäri mutta luultavasti sanon että kaikki on kunnossa koska kaikkihan on kunnossa kun se huono olokin meni ohi, joten mahdolliset puutokset varmaan korjautuneet? Pelkäsin tänään aiemmin kuolemaa ja jätin siksi tän päivän hiihdon väliin. Nyt tuntuu että vaan hysteerisesti ylireagoin.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu