Viiden perheen kastaminen

Huomaa järjestys!
Vanginvartijan perheessä riemuittiin perheen uskosta vasta kasteen jälkeen.

Apt.16
31. Niin he sanoivat (vanginvartijalle): Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut niin myös sinun perhekuntasi.

32. Ja he puhuivat Jumalan sanaa hänelle ja ynnä kaikille, jotka hänen kodissansa olivat. (todennäköisesti mukana oli eri ikäisiä lapsia!)

33. Ja hän otti heidät mukaansa samalla yön hetkellä ja pesi heidän haavansa, ja hänet ja kaikki hänen omaisensa kastettiin kohta.

34. Ja hän vei heidät ylös asuntoonsa, laittoi heille aterian ja riemuitsi siitä, että hän ja koko hänen perheensä oli tullut Jumalaan uskovaksi.

Lyydian perheen tapaus.

Apt.16
14. Ja eräs Lyydia niminen purppuranmyyjä Tyatiran kaupungista, jumalaapelkääväinen nainen, oli kuulemassa; ja Herra avasi hänen sydämensä ottamaan vaarin siitä, mitä Paavali puhui.
15. Ja kun hänet ja hänen perhekuntansa oli kastettu, pyysi hän meitä sanoen: Jos te pidätte minua Herraan uskovaisena, niin tulkaa minun kotiini ja majailkaa siellä. Ja hän vaati meitä.

Katsopas Kaste- ja lähetyskäsky Matt 28: 18-20. Kastakaa heitä... ja opettakaa heitä. Turha se on viisastella millään järjestyksillä. Voi helv.. mitä täältä saa lukea. Suljetaan vaan lapset ulos armosta ja tehdään tekoja Jumalalle. Sitähän koko helluntalaisuus on

Jeesus käski tehdä itselleen opetuslapsia kastamalla ja opettamalla kokonaisista kansoista.

Matt.28:19-20
Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti.

Keitä kuului kansaan Raamatun mukaan?

Joel. 2:16
Kootkaa kansa, pitäkää pyhä seurakuntakokous, kerätkää vanhukset, kootkaa lapset ja rintoja imeväiset; lähteköön ylkä huoneestansa ja morsian kammiostansa.

olennainen kirjoitti:

Katsopas Kaste- ja lähetyskäsky Matt 28: 18-20. Kastakaa heitä... ja opettakaa heitä. Turha se on viisastella millään järjestyksillä. Voi helv.. mitä täältä saa lukea. Suljetaan vaan lapset ulos armosta ja tehdään tekoja Jumalalle. Sitähän koko helluntalaisuus on

Lapset armon ulkopuolelle?????
Jos siis lapsi syntyy ja kuolee ennenkö hänelle on tehty naurettavaa hätäkastetta, hän on siis armon ulkopuolelle jätetty ja on menossa helvettiin? Haloo!!!

Luterilainen kasteoppi opettaa, että uudestisyntyminen tapahtuu kasteessa.

-Mitä syntiä vastasyntynyt on tehnyt, että hän on hengellisesti kuollut jo syntyessään ja tarvitsee kastetta uudestisyntyäkseen. Hengellinen kuolema on käsittääkseni sama kuin ero Jumalasta ja synti on tekijä joka meidät erottaa Jumalasta. Vasta kun lapsi tekee tietoisesti pahaa, valitsee hyvän ja pahan välillä hän tekee syntiä ja kuolee hengellisesti. Perisynti opetus on aivan käsittämätön, olisiko Jumala niin epäoikeuden mukainen että viaton lapsi joutuisi helvettiin, isien syntien tähden, No ei varmana..... Jumala on uskollinen ja vanhurskas = oikeamielinen, oikeudenmukainen.

Lyydia kirjoitti:

Jeesus käski tehdä itselleen opetuslapsia kastamalla ja opettamalla kokonaisista kansoista.

Matt.28:19-20
Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti.

Keitä kuului kansaan Raamatun mukaan?

Joel. 2:16
Kootkaa kansa, pitäkää pyhä seurakuntakokous, kerätkää vanhukset, kootkaa lapset ja rintoja imeväiset; lähteköön ylkä huoneestansa ja morsian kammiostansa.

Kyllä, apostolien toiminta on aika johdonmukaista läpi uudentestamentin - Kun ihminen otti vastaan sanan, hänet kastetiin:

Apt 2:
38. Niin Pietari sanoi heille: "Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.
39. Sillä teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu ja kaikille, jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu."
40. Ja monilla muillakin sanoilla hän vakaasti todisti; ja hän kehoitti heitä sanoen: "Antakaa pelastaa itsenne tästä nurjasta sukupolvesta".
41. Jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, ne kastettiin, ja niin heitä lisääntyi sinä päivänä noin kolmetuhatta sielua.

Apt 8:
5. Ja Filippus meni Samarian kaupunkiin ja saarnasi heille Kristusta.
6. Ja kansa otti yksimielisesti vaarin siitä, mitä Filippus puhui, kun he kuulivat hänen sanansa ja näkivät ne tunnusteot, jotka hän teki.
7. Sillä monista, joissa oli saastaisia henkiä, ne lähtivät pois huutaen suurella äänellä; ja moni halvattu ja rampa parani.
8. Ja syntyi suuri ilo siinä kaupungissa.
9. Mutta ennestään oli kaupungissa muuan mies, nimeltä Simon, joka harjoitti noituutta ja hämmästytti Samarian kansaa sanoen olevansa jokin suuri;
10. ja häntä kuuntelivat kaikki, pienet ja suuret, ja sanoivat: "Tämä mies on se Jumalan voima, jota kutsutaan 'suureksi'".
11. Ja he kuuntelivat häntä sentähden, että hän kauan aikaa oli noituuksillaan heitä hämmästyttänyt.
12. Mutta kun he nyt uskoivat Filippusta, joka julisti evankeliumia Jumalan valtakunnasta ja Jeesuksen Kristuksen nimestä, niin he ottivat kasteen, sekä miehet että naiset.
13. Ja Simon itsekin uskoi, ja kasteen saatuansa hän pysytteli Filippuksen seurassa; ja nähdessään ihmeitä ja suuria, voimallisia tekoja hän hämmästyi

Apt 10:
44. Kun Pietari vielä näitä puhui, tuli Pyhä Henki kaikkien päälle, jotka puheen kuulivat.
45. Ja kaikki ne uskovaiset, jotka olivat ympärileikatut ja olivat tulleet Pietarin mukana, hämmästyivät sitä, että Pyhän Hengen lahja vuodatettiin pakanoihinkin,
46. sillä he kuulivat heidän puhuvan kielillä ja ylistävän Jumalaa. Silloin Pietari vastasi:
47. "Ei kaiketi kukaan voi kieltää kastamasta vedellä näitä, jotka ovat saaneet Pyhän Hengen niinkuin mekin?"
48. Ja hän käski kastaa heidät Jeesuksen Kristuksen nimeen. Silloin he pyysivät häntä viipymään siellä muutamia päiviä

Apt 19:
3. Ja hän sanoi: "Millä kasteella te sitten olette kastetut?" He vastasivat: "Johanneksen kasteella".
4. Niin Paavali sanoi: "Johannes kastoi parannuksen kasteella, kehoittaen kansaa uskomaan häneen, joka oli tuleva hänen jälkeensä, se on, Jeesukseen".
5. Sen kuultuaan he ottivat kasteen Herran Jeesuksen nimeen.
6. Ja kun Paavali pani kätensä heidän päälleen, tuli heidän päällensä Pyhä Henki, ja he puhuivat kielillä ja ennustivat.

Mitä uudestisyntymiseen tulee, ei Jeesus opettaessaan uudestisyntymästä puhunut kasteesta sanaakaan voit sen tarkistaa Joh. 3 luvun alusta

!!!! kaikkee kanssa !!!! kirjoitti:

Kyllä, apostolien toiminta on aika johdonmukaista läpi uudentestamentin - Kun ihminen otti vastaan sanan, hänet kastetiin:

Apt 2:
38. Niin Pietari sanoi heille: "Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.
39. Sillä teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu ja kaikille, jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu."
40. Ja monilla muillakin sanoilla hän vakaasti todisti; ja hän kehoitti heitä sanoen: "Antakaa pelastaa itsenne tästä nurjasta sukupolvesta".
41. Jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, ne kastettiin, ja niin heitä lisääntyi sinä päivänä noin kolmetuhatta sielua.

Apt 8:
5. Ja Filippus meni Samarian kaupunkiin ja saarnasi heille Kristusta.
6. Ja kansa otti yksimielisesti vaarin siitä, mitä Filippus puhui, kun he kuulivat hänen sanansa ja näkivät ne tunnusteot, jotka hän teki.
7. Sillä monista, joissa oli saastaisia henkiä, ne lähtivät pois huutaen suurella äänellä; ja moni halvattu ja rampa parani.
8. Ja syntyi suuri ilo siinä kaupungissa.
9. Mutta ennestään oli kaupungissa muuan mies, nimeltä Simon, joka harjoitti noituutta ja hämmästytti Samarian kansaa sanoen olevansa jokin suuri;
10. ja häntä kuuntelivat kaikki, pienet ja suuret, ja sanoivat: "Tämä mies on se Jumalan voima, jota kutsutaan 'suureksi'".
11. Ja he kuuntelivat häntä sentähden, että hän kauan aikaa oli noituuksillaan heitä hämmästyttänyt.
12. Mutta kun he nyt uskoivat Filippusta, joka julisti evankeliumia Jumalan valtakunnasta ja Jeesuksen Kristuksen nimestä, niin he ottivat kasteen, sekä miehet että naiset.
13. Ja Simon itsekin uskoi, ja kasteen saatuansa hän pysytteli Filippuksen seurassa; ja nähdessään ihmeitä ja suuria, voimallisia tekoja hän hämmästyi

Apt 10:
44. Kun Pietari vielä näitä puhui, tuli Pyhä Henki kaikkien päälle, jotka puheen kuulivat.
45. Ja kaikki ne uskovaiset, jotka olivat ympärileikatut ja olivat tulleet Pietarin mukana, hämmästyivät sitä, että Pyhän Hengen lahja vuodatettiin pakanoihinkin,
46. sillä he kuulivat heidän puhuvan kielillä ja ylistävän Jumalaa. Silloin Pietari vastasi:
47. "Ei kaiketi kukaan voi kieltää kastamasta vedellä näitä, jotka ovat saaneet Pyhän Hengen niinkuin mekin?"
48. Ja hän käski kastaa heidät Jeesuksen Kristuksen nimeen. Silloin he pyysivät häntä viipymään siellä muutamia päiviä

Apt 19:
3. Ja hän sanoi: "Millä kasteella te sitten olette kastetut?" He vastasivat: "Johanneksen kasteella".
4. Niin Paavali sanoi: "Johannes kastoi parannuksen kasteella, kehoittaen kansaa uskomaan häneen, joka oli tuleva hänen jälkeensä, se on, Jeesukseen".
5. Sen kuultuaan he ottivat kasteen Herran Jeesuksen nimeen.
6. Ja kun Paavali pani kätensä heidän päälleen, tuli heidän päällensä Pyhä Henki, ja he puhuivat kielillä ja ennustivat.

Mitä uudestisyntymiseen tulee, ei Jeesus opettaessaan uudestisyntymästä puhunut kasteesta sanaakaan voit sen tarkistaa Joh. 3 luvun alusta

Kasteen kirkkohistoriaa tarkemmin
Ensimmäisen lapsikasteen hylkäävän ryhmän historia tuntee vasta 1100 -luvun alussa. Myöskään kastetavasta ei kiistelty, ennenkuin vasta oikeastaan 1600 -luvulla jolloin syntyi liikkeitä jotka kielsivät lapsikasteen ja vaativat upotuskastetta.

Kasteesta ovat lausuneet tunnetut varhaiskristityt ja kirkkoisät kirjoituksissaan seuraavasti:
DIDAKHE (Apostolien opetus, Herran oppi pakanoille kahdentoista apostolin kautta, kirjoitettu v. 70-100)

Didakhessa kirjoitetaan: "Mitä kasteeseen tulee, kastakaa seuraavasti: Kun olette lausuneet kaiken edellä olevan, KASTAKAA Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen juoksevaa vettä käyttäen. Mutta jos sinulla ei ole juoksevaa vettä, kasta muuhun veteen. Jos et voi kastaa kylmään veteen kasta lämpimällä. Mutta jos sinulla ei ole kumpaakaan, valele päähän kolmesti vettä Isän Pojan ja Pyhän Hengen nimeen". Mitään ehdotonta kastemenetelmää ei siis ollut, vaan sai toimia olosuhteiden kukaan.

IGNATIOS (kirjoitettu v.100 tienoilla)

Ignatios kirjoittaa kirjeessään: "Olkoon kaste teille kuin pysyvä aseistus, usko kypärinä, rakkaus keihäänä, kärsivällisyys asevarustuksena".

POLYKARPOS (eli v. 70-156/157)

Polykarpos oli Smyrnan piispa ja Johanneksen oppilas. Kun Polykarpos tuotiin petojen eteen Roomassa häntä kehotettiin pilkkaamaan Kristusta henkensä säästämiseksi. Tähän Polykarpos vastasi: "Jo kahdeksankymmentä kyysi vuotta olen häntä palvellut, eikä hän ole tehnyt minulle mitään pahaa. Kuinka voisin pilkata kuningastani, joka on minut pelastanut." Tuossa 86 vuotias Polykarpos ilmoittaa siis syntymästään saakka palvelleensa Kristusta, eli hänet oli kastettu siis vauvana v 67/68. Kastamaton oli tuohon aikaan pakana. Kun Johannes kuoli noin v 100, niin Polykarpos ehti olla hänen oppilaanaan yli kaksikymmentä vuotta. Johannesta muuten pidetään piispanviran perustajana.

BARNABAAN KIRJE (kirj. 117-135)

"Tutkikaamme nyt onko Herra huolenpidossaan antanut ilmoitusta myös vedestä ja rististä. Vedestä onkin kirjoitettuna Israelia koskeva sana, koska he eivät tule ottamaan vastaan kastetta, joka tuo SYNTIEN ANTEEKSIANTAMISEN, vaan rakentuvat omaan varaansa"

JUSTINUS MARTTYYRI (100-165)

Hän kirjoittaa: "Sitten me johdamme heidät paikkaan jossa on vettä ja synnytämme uudestaan samalla uudestisyntymisen tavalla kuin mekin, sillä heidät pestään vedessä. Meidän joukossamme on monia 60-70 vuotiaita miehiä ja naisia, jotka jo lapsena on tehty opetuslapsiksi" Nuo 60-70 vuotiaat olivat siis kastettu vuosien 80-90 välillä, eli aikana jolloin Johannes vielä eli.

KLEEMENSIN KIRJE

Kleemens oli Rooman piispa n. vuosina 92-101 (tai 88-97). Hänestä lausutaan: "Matkoillaan Klemens tapasi sellaisia miehiä jotka olivat säilyttäneet oikean perimätiedon autuaallisesta opista, joka oli kulkenut isiltä pojalle aina Pietarin, Jaakobin ja Paavalin ajoista asti." Klemens kehottaa pitämään kasteen puhtaana ja tahrattomana. Kasteella oli siis keskeinen merkitys jo alussa apostolisena aikana.

IRENEUS (140-202)

Hän oli Polykarpoksen oppilas, joka taasen oli Johanneksen oppilas. Ireneus kirjoittaa: "Kristus tuli pelastamaan kaikkia itsensä kautta, kaikkia jotka hänen kauttaan uudestisyntyvät Jumalalle. Rintalapsia, pieniä lapsia, lapsia, nuorukaisia ja vanhempia" Hän viittaa kastekäskyyn Mt 28:18-20. Ireneus oli arvostettu teologi- lähetyssaarnaaja ja opettaja. Hän puhuu lapsikasteesta täysin luonnollisena asiana, eikä tiedä mitään lapsikasteen vastustamisesta.

TERTULLIANUS (160-225)

Tertullianuksen kasteenuusijatkin hyväksyvät, sillä hän ainoa kirkkoisä, joka vastusti silloin yleistä lapsikastetta. Miksi muuten olisi vastustanut ellei lapsikaste olisi ollut yleinen tapa? On huomattava, että Tertullianus hyväksyi kyllä aivan pienten lasten kasteen tapauksessa jossa pelättiin lapsen kuolevan, silloin hänen mukaansa rintalapsikin oli kastettava. Hän kannatti siis hätäkastetta. Hän kirjoittaa kastetta käsittelevässä kirjassaan v 203: "On hyödyllistä viivyttää kastetta varsinkin pienten lasten suhteen. Sillä miksi tarvitsee kastaa pieniä, ellei välttämättä tahdota saattaa kummeja vaaraan" (kummijärjestelmä oli siis jo tuolloin käytössä). "Mikä kiire on rintalapsilla, noilla viattomilla, SYNTIEN ANTEEKSISAAMISEEN? Yhtä suurella syyllä myös vaimattomien henkilöiden kaste on syytä jättää tuonnemmaksi ,sillä he ovat kiusauksille alttiita kunnes he ovat joko naidut tai tulleet niin voimakkaiksi että voivat hillitä itsensä".

Jos lapsikastetta ei siis tuolloin olisi pidetty apostolisena tapana, niin Tertullianuksen olisi ollut helppo vedota siihen, että se ei olisi ollut apostolinen tapa. Apostolista tapaa kastaa lapsia hän ei kuitenkaan epäillyt eikä kumonnut. Huomattavaa on, että Tertullianus opetti, että kasteessa saadaan synnit anteeksi. Hän opetti myöskin, että lapsi on kastehetkeen saakka Aadamissa, perisynnin saastuttama. Siksi hengenvaarassa oleva lapsi oli hänen mukaansa kastettava välittömästi.

HIPPOLYTOS (170-236)

Hippolytos kirjoitti Rooman seurakunnan kastejuhlasta jotka tapa vallitsi toisen vuosisadan puolivälissä: "Ensin tulee kastaa lapset. Kaikkien jotka voivat puhua puolestaan, on puhuttava, mutta niiden puolesta, jotka eivät voi puhua, on heidän vanhempansa tai jonkun perheeseen kuuluvan puhua "(huomaa kummijärjestelmä jo tuolloin). Lapsikastetta ei tarvinnut puolustaa, vaan se oli selviö.

ORIGENES (185-254)

Origenes kastettiin vauvana v 185. Myöskin Origeneksen äiti ja isoisä oli kastettu lapsena. Origeneksen isoisä oli siis elänyt aikana jolloin Johannes eli. Origenes lausuu: "Kirkko on saanut apostoleilta perimätavan kastaa myös pienet lapset. Kaikissa on synnin luontainen saastutus, joka täytyy pestä pois veden ja Hengen kautta. Ei kukaan ole synnitön, vaikka olisi vain yhden päivän ikäinen. Koska synnynnäinen saasta pestään pois kasteen kautta, pienetkin lapset tulee kastaa. Sillä joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan."

CYPRIANUS (200-258)

Cyprianus oli Karthagon piispa. Hänen johdollaan pidettiin kirkolliskokous v. 253. Syy siihen oli aika kummallinen ja lapsikastetta kuvaavaa. Nimittäin oli piispa nimeltä Fidus joka noudatti pilkuntarkasti Raamatun ohjetta tervehtiä toista kristittyä pyhällä suudelmalla. Fidus ei kuitenkaan jostain syystä voinut suudella vastasyntynyttä lasta. Siksi hän kyseli, että pitääkö lapsi kastaa heti syntymän jälkeen, vai voidaanko kaste lykätä kahdeksaan päivään asti, kuten ympärileikkauskin. Tämän asian ratkaisemiseksi Cyprianus kutsui koolle 67 seurakunnan johtajaa Kokous ei ollenkaan käsitellyt sitä tuleeko lapsia kastaa vai ei, vaan kaikki 67 piispaa olivat yksimielisiä siitä, että lapset oli kastettava ja että se oli apostolien alkuperää. Kokous päätti yksimielisesti, että lapset on kastettava heti syntymän jälkeen, viimeistään toisena tai kolmantena päivänä.

AUGUSTINUS (354-430)

Augustinus on kirjoittanut: "Kirkko on aina pitänyt kiinni lapsikasteesta. Lapsikaste ei olisi uskottava ellei se olisi apostolien tapa." Sekä Augustinus että hänen vastustajansa Pelagius ovat sanoneet, etteivät ole kuulleet yhdestäkään, joka olisi niin harhaoppinen, että hylkäisi pikkulasten kasteen.

Teksti löytyy linkistä, kaste osa II

http://www.uta.fi/~latevu/index.html

Lyydia kirjoitti:

Huomaa järjestys!
Vanginvartijan perheessä riemuittiin perheen uskosta vasta kasteen jälkeen.

Apt.16
31. Niin he sanoivat (vanginvartijalle): Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut niin myös sinun perhekuntasi.

32. Ja he puhuivat Jumalan sanaa hänelle ja ynnä kaikille, jotka hänen kodissansa olivat. (todennäköisesti mukana oli eri ikäisiä lapsia!)

33. Ja hän otti heidät mukaansa samalla yön hetkellä ja pesi heidän haavansa, ja hänet ja kaikki hänen omaisensa kastettiin kohta.

34. Ja hän vei heidät ylös asuntoonsa, laittoi heille aterian ja riemuitsi siitä, että hän ja koko hänen perheensä oli tullut Jumalaan uskovaksi.

Lyydian perheen tapaus.

Apt.16
14. Ja eräs Lyydia niminen purppuranmyyjä Tyatiran kaupungista, jumalaapelkääväinen nainen, oli kuulemassa; ja Herra avasi hänen sydämensä ottamaan vaarin siitä, mitä Paavali puhui.
15. Ja kun hänet ja hänen perhekuntansa oli kastettu, pyysi hän meitä sanoen: Jos te pidätte minua Herraan uskovaisena, niin tulkaa minun kotiini ja majailkaa siellä. Ja hän vaati meitä.

>>Kirjotit-
>>Apt.16
31. Niin he sanoivat (vanginvartijalle): Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut niin myös sinun perhekuntasi.

32. Ja he puhuivat Jumalan sanaa hänelle ja ynnä kaikille, jotka hänen kodissansa olivat. (todennäköisesti mukana oli eri ikäisiä lapsia!)

33. Ja hän otti heidät mukaansa samalla yön hetkellä ja pesi heidän haavansa, ja hänet ja kaikki hänen omaisensa kastettiin kohta.

34. Ja hän vei heidät ylös asuntoonsa, laittoi heille aterian ja riemuitsi siitä, että hän ja koko hänen perheensä oli tullut Jumalaan uskovaksi.

olennainen kirjoitti:

Katsopas Kaste- ja lähetyskäsky Matt 28: 18-20. Kastakaa heitä... ja opettakaa heitä. Turha se on viisastella millään järjestyksillä. Voi helv.. mitä täältä saa lukea. Suljetaan vaan lapset ulos armosta ja tehdään tekoja Jumalalle. Sitähän koko helluntalaisuus on

>>Kirjoitat-
>>Katsopas Kaste- ja lähetyskäsky Matt 28: 18-20. Kastakaa heitä... ja opettakaa heitä.>19 Menkäät siis ja opettakaat kaikkea kansaa, ja kastakaat heitä nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen,Poreuomai.....Menkää
>oun...........ensin
>matheteuo.....opettamaan
>pas...........kaikkia
>ho ethnos.....pakanoita,
>Bapizo........Kastakaa
>autos.........heitä
>eis ho onoma..nimeen
>ho Pater......Isän
>kai...........ja
>ho huios......Pojan
>kai...........ja
>ho hagios.....Pyhän
>pneuma........Hengen.

Kuten huomaat, niin Kreikankielinen jae on yhtäläinen tuon 1776 olevan suomalaisen jakeen kanssa! Eli ensin on mentävä julistamaan evankeliumin sanomaa ja opetettava kuulijoille mitä se merkitsee!!! Ja sitten vasta tulee tuon opettamisen jälkeen tuo kaste heille jotka sen ottavat vastaan!

Markus 16:15-16 on vanhempi kuin Matteus ja siinä Jeesus sanoo opetuslapsilleen seuraavaa...

>>15 Ja hän sanoi heille:
"Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille.

16 Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.>Matt. 19:15
Ja hän pani kätensä heidän päälleen ja lähti sieltä pois.>Mark. 10:16
Ja hän otti heitä syliinsä, pani kätensä heidän päällensä ja siunasi heitä.

Lyydia kirjoitti:

Kasteen kirkkohistoriaa tarkemmin
Ensimmäisen lapsikasteen hylkäävän ryhmän historia tuntee vasta 1100 -luvun alussa. Myöskään kastetavasta ei kiistelty, ennenkuin vasta oikeastaan 1600 -luvulla jolloin syntyi liikkeitä jotka kielsivät lapsikasteen ja vaativat upotuskastetta.

Kasteesta ovat lausuneet tunnetut varhaiskristityt ja kirkkoisät kirjoituksissaan seuraavasti:
DIDAKHE (Apostolien opetus, Herran oppi pakanoille kahdentoista apostolin kautta, kirjoitettu v. 70-100)

Didakhessa kirjoitetaan: "Mitä kasteeseen tulee, kastakaa seuraavasti: Kun olette lausuneet kaiken edellä olevan, KASTAKAA Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen juoksevaa vettä käyttäen. Mutta jos sinulla ei ole juoksevaa vettä, kasta muuhun veteen. Jos et voi kastaa kylmään veteen kasta lämpimällä. Mutta jos sinulla ei ole kumpaakaan, valele päähän kolmesti vettä Isän Pojan ja Pyhän Hengen nimeen". Mitään ehdotonta kastemenetelmää ei siis ollut, vaan sai toimia olosuhteiden kukaan.

IGNATIOS (kirjoitettu v.100 tienoilla)

Ignatios kirjoittaa kirjeessään: "Olkoon kaste teille kuin pysyvä aseistus, usko kypärinä, rakkaus keihäänä, kärsivällisyys asevarustuksena".

POLYKARPOS (eli v. 70-156/157)

Polykarpos oli Smyrnan piispa ja Johanneksen oppilas. Kun Polykarpos tuotiin petojen eteen Roomassa häntä kehotettiin pilkkaamaan Kristusta henkensä säästämiseksi. Tähän Polykarpos vastasi: "Jo kahdeksankymmentä kyysi vuotta olen häntä palvellut, eikä hän ole tehnyt minulle mitään pahaa. Kuinka voisin pilkata kuningastani, joka on minut pelastanut." Tuossa 86 vuotias Polykarpos ilmoittaa siis syntymästään saakka palvelleensa Kristusta, eli hänet oli kastettu siis vauvana v 67/68. Kastamaton oli tuohon aikaan pakana. Kun Johannes kuoli noin v 100, niin Polykarpos ehti olla hänen oppilaanaan yli kaksikymmentä vuotta. Johannesta muuten pidetään piispanviran perustajana.

BARNABAAN KIRJE (kirj. 117-135)

"Tutkikaamme nyt onko Herra huolenpidossaan antanut ilmoitusta myös vedestä ja rististä. Vedestä onkin kirjoitettuna Israelia koskeva sana, koska he eivät tule ottamaan vastaan kastetta, joka tuo SYNTIEN ANTEEKSIANTAMISEN, vaan rakentuvat omaan varaansa"

JUSTINUS MARTTYYRI (100-165)

Hän kirjoittaa: "Sitten me johdamme heidät paikkaan jossa on vettä ja synnytämme uudestaan samalla uudestisyntymisen tavalla kuin mekin, sillä heidät pestään vedessä. Meidän joukossamme on monia 60-70 vuotiaita miehiä ja naisia, jotka jo lapsena on tehty opetuslapsiksi" Nuo 60-70 vuotiaat olivat siis kastettu vuosien 80-90 välillä, eli aikana jolloin Johannes vielä eli.

KLEEMENSIN KIRJE

Kleemens oli Rooman piispa n. vuosina 92-101 (tai 88-97). Hänestä lausutaan: "Matkoillaan Klemens tapasi sellaisia miehiä jotka olivat säilyttäneet oikean perimätiedon autuaallisesta opista, joka oli kulkenut isiltä pojalle aina Pietarin, Jaakobin ja Paavalin ajoista asti." Klemens kehottaa pitämään kasteen puhtaana ja tahrattomana. Kasteella oli siis keskeinen merkitys jo alussa apostolisena aikana.

IRENEUS (140-202)

Hän oli Polykarpoksen oppilas, joka taasen oli Johanneksen oppilas. Ireneus kirjoittaa: "Kristus tuli pelastamaan kaikkia itsensä kautta, kaikkia jotka hänen kauttaan uudestisyntyvät Jumalalle. Rintalapsia, pieniä lapsia, lapsia, nuorukaisia ja vanhempia" Hän viittaa kastekäskyyn Mt 28:18-20. Ireneus oli arvostettu teologi- lähetyssaarnaaja ja opettaja. Hän puhuu lapsikasteesta täysin luonnollisena asiana, eikä tiedä mitään lapsikasteen vastustamisesta.

TERTULLIANUS (160-225)

Tertullianuksen kasteenuusijatkin hyväksyvät, sillä hän ainoa kirkkoisä, joka vastusti silloin yleistä lapsikastetta. Miksi muuten olisi vastustanut ellei lapsikaste olisi ollut yleinen tapa? On huomattava, että Tertullianus hyväksyi kyllä aivan pienten lasten kasteen tapauksessa jossa pelättiin lapsen kuolevan, silloin hänen mukaansa rintalapsikin oli kastettava. Hän kannatti siis hätäkastetta. Hän kirjoittaa kastetta käsittelevässä kirjassaan v 203: "On hyödyllistä viivyttää kastetta varsinkin pienten lasten suhteen. Sillä miksi tarvitsee kastaa pieniä, ellei välttämättä tahdota saattaa kummeja vaaraan" (kummijärjestelmä oli siis jo tuolloin käytössä). "Mikä kiire on rintalapsilla, noilla viattomilla, SYNTIEN ANTEEKSISAAMISEEN? Yhtä suurella syyllä myös vaimattomien henkilöiden kaste on syytä jättää tuonnemmaksi ,sillä he ovat kiusauksille alttiita kunnes he ovat joko naidut tai tulleet niin voimakkaiksi että voivat hillitä itsensä".

Jos lapsikastetta ei siis tuolloin olisi pidetty apostolisena tapana, niin Tertullianuksen olisi ollut helppo vedota siihen, että se ei olisi ollut apostolinen tapa. Apostolista tapaa kastaa lapsia hän ei kuitenkaan epäillyt eikä kumonnut. Huomattavaa on, että Tertullianus opetti, että kasteessa saadaan synnit anteeksi. Hän opetti myöskin, että lapsi on kastehetkeen saakka Aadamissa, perisynnin saastuttama. Siksi hengenvaarassa oleva lapsi oli hänen mukaansa kastettava välittömästi.

HIPPOLYTOS (170-236)

Hippolytos kirjoitti Rooman seurakunnan kastejuhlasta jotka tapa vallitsi toisen vuosisadan puolivälissä: "Ensin tulee kastaa lapset. Kaikkien jotka voivat puhua puolestaan, on puhuttava, mutta niiden puolesta, jotka eivät voi puhua, on heidän vanhempansa tai jonkun perheeseen kuuluvan puhua "(huomaa kummijärjestelmä jo tuolloin). Lapsikastetta ei tarvinnut puolustaa, vaan se oli selviö.

ORIGENES (185-254)

Origenes kastettiin vauvana v 185. Myöskin Origeneksen äiti ja isoisä oli kastettu lapsena. Origeneksen isoisä oli siis elänyt aikana jolloin Johannes eli. Origenes lausuu: "Kirkko on saanut apostoleilta perimätavan kastaa myös pienet lapset. Kaikissa on synnin luontainen saastutus, joka täytyy pestä pois veden ja Hengen kautta. Ei kukaan ole synnitön, vaikka olisi vain yhden päivän ikäinen. Koska synnynnäinen saasta pestään pois kasteen kautta, pienetkin lapset tulee kastaa. Sillä joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan."

CYPRIANUS (200-258)

Cyprianus oli Karthagon piispa. Hänen johdollaan pidettiin kirkolliskokous v. 253. Syy siihen oli aika kummallinen ja lapsikastetta kuvaavaa. Nimittäin oli piispa nimeltä Fidus joka noudatti pilkuntarkasti Raamatun ohjetta tervehtiä toista kristittyä pyhällä suudelmalla. Fidus ei kuitenkaan jostain syystä voinut suudella vastasyntynyttä lasta. Siksi hän kyseli, että pitääkö lapsi kastaa heti syntymän jälkeen, vai voidaanko kaste lykätä kahdeksaan päivään asti, kuten ympärileikkauskin. Tämän asian ratkaisemiseksi Cyprianus kutsui koolle 67 seurakunnan johtajaa Kokous ei ollenkaan käsitellyt sitä tuleeko lapsia kastaa vai ei, vaan kaikki 67 piispaa olivat yksimielisiä siitä, että lapset oli kastettava ja että se oli apostolien alkuperää. Kokous päätti yksimielisesti, että lapset on kastettava heti syntymän jälkeen, viimeistään toisena tai kolmantena päivänä.

AUGUSTINUS (354-430)

Augustinus on kirjoittanut: "Kirkko on aina pitänyt kiinni lapsikasteesta. Lapsikaste ei olisi uskottava ellei se olisi apostolien tapa." Sekä Augustinus että hänen vastustajansa Pelagius ovat sanoneet, etteivät ole kuulleet yhdestäkään, joka olisi niin harhaoppinen, että hylkäisi pikkulasten kasteen.

Teksti löytyy linkistä, kaste osa II

http://www.uta.fi/~latevu/index.html

Onko se Raamatullista mikä on Raamatussa?

Vaiko se mitä siellä ei ole?

Kumpi siis on Raamatullista!?

Jos vastaat että se on Raamatullista mikä on Raamatussa, niin hyvä! Sitten myös pitäydymme Raamatussa!, eikö totta!?

Minäkin löydän satamäärin kirjoituksia jotka tukevat lapsikastetta! MUTTA HUOM!!! Ne eivät ole Raamatullisia!!! Ne ovat vain jonkun ihmisen omia mielipiteitä, ja ajatuksia tuosta kaste asiasta.
Vailla Raamatun sanan tukea.

Minä olen täällä aiemminkin kirjoittanut ,että tunnen sellaisia ihmisiä jotka ovat lapsena kastettu kun ovat uskoon tulleet! Eräs oli 8 vuotiaana tullut uskoon ja saanut kasteen uskonsa seurauksena! Tänään hän on jo noin 50 vuotias ja edelleen uskossa! Eräs toinen jonka tunnen on 10 vuotiaana tullut uskoon ja uskon seurauksena kävi uskovien kasteella! Tänään hän on jo 59 vuotias ja edelleen uskossa, hän on seurakuntani pastori!

Kyllä lapsena uskoon voi tulla, muuta ei vauvana!!!

Kristityt eivät kastata "lapsiaan"!
Vaan Kristityt kastattavat itsensä - uskovana!

Siunauksia Raamatun "Sanan" parissa!

Lyydia kirjoitti:

Kasteen kirkkohistoriaa tarkemmin
Ensimmäisen lapsikasteen hylkäävän ryhmän historia tuntee vasta 1100 -luvun alussa. Myöskään kastetavasta ei kiistelty, ennenkuin vasta oikeastaan 1600 -luvulla jolloin syntyi liikkeitä jotka kielsivät lapsikasteen ja vaativat upotuskastetta.

Kasteesta ovat lausuneet tunnetut varhaiskristityt ja kirkkoisät kirjoituksissaan seuraavasti:
DIDAKHE (Apostolien opetus, Herran oppi pakanoille kahdentoista apostolin kautta, kirjoitettu v. 70-100)

Didakhessa kirjoitetaan: "Mitä kasteeseen tulee, kastakaa seuraavasti: Kun olette lausuneet kaiken edellä olevan, KASTAKAA Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen juoksevaa vettä käyttäen. Mutta jos sinulla ei ole juoksevaa vettä, kasta muuhun veteen. Jos et voi kastaa kylmään veteen kasta lämpimällä. Mutta jos sinulla ei ole kumpaakaan, valele päähän kolmesti vettä Isän Pojan ja Pyhän Hengen nimeen". Mitään ehdotonta kastemenetelmää ei siis ollut, vaan sai toimia olosuhteiden kukaan.

IGNATIOS (kirjoitettu v.100 tienoilla)

Ignatios kirjoittaa kirjeessään: "Olkoon kaste teille kuin pysyvä aseistus, usko kypärinä, rakkaus keihäänä, kärsivällisyys asevarustuksena".

POLYKARPOS (eli v. 70-156/157)

Polykarpos oli Smyrnan piispa ja Johanneksen oppilas. Kun Polykarpos tuotiin petojen eteen Roomassa häntä kehotettiin pilkkaamaan Kristusta henkensä säästämiseksi. Tähän Polykarpos vastasi: "Jo kahdeksankymmentä kyysi vuotta olen häntä palvellut, eikä hän ole tehnyt minulle mitään pahaa. Kuinka voisin pilkata kuningastani, joka on minut pelastanut." Tuossa 86 vuotias Polykarpos ilmoittaa siis syntymästään saakka palvelleensa Kristusta, eli hänet oli kastettu siis vauvana v 67/68. Kastamaton oli tuohon aikaan pakana. Kun Johannes kuoli noin v 100, niin Polykarpos ehti olla hänen oppilaanaan yli kaksikymmentä vuotta. Johannesta muuten pidetään piispanviran perustajana.

BARNABAAN KIRJE (kirj. 117-135)

"Tutkikaamme nyt onko Herra huolenpidossaan antanut ilmoitusta myös vedestä ja rististä. Vedestä onkin kirjoitettuna Israelia koskeva sana, koska he eivät tule ottamaan vastaan kastetta, joka tuo SYNTIEN ANTEEKSIANTAMISEN, vaan rakentuvat omaan varaansa"

JUSTINUS MARTTYYRI (100-165)

Hän kirjoittaa: "Sitten me johdamme heidät paikkaan jossa on vettä ja synnytämme uudestaan samalla uudestisyntymisen tavalla kuin mekin, sillä heidät pestään vedessä. Meidän joukossamme on monia 60-70 vuotiaita miehiä ja naisia, jotka jo lapsena on tehty opetuslapsiksi" Nuo 60-70 vuotiaat olivat siis kastettu vuosien 80-90 välillä, eli aikana jolloin Johannes vielä eli.

KLEEMENSIN KIRJE

Kleemens oli Rooman piispa n. vuosina 92-101 (tai 88-97). Hänestä lausutaan: "Matkoillaan Klemens tapasi sellaisia miehiä jotka olivat säilyttäneet oikean perimätiedon autuaallisesta opista, joka oli kulkenut isiltä pojalle aina Pietarin, Jaakobin ja Paavalin ajoista asti." Klemens kehottaa pitämään kasteen puhtaana ja tahrattomana. Kasteella oli siis keskeinen merkitys jo alussa apostolisena aikana.

IRENEUS (140-202)

Hän oli Polykarpoksen oppilas, joka taasen oli Johanneksen oppilas. Ireneus kirjoittaa: "Kristus tuli pelastamaan kaikkia itsensä kautta, kaikkia jotka hänen kauttaan uudestisyntyvät Jumalalle. Rintalapsia, pieniä lapsia, lapsia, nuorukaisia ja vanhempia" Hän viittaa kastekäskyyn Mt 28:18-20. Ireneus oli arvostettu teologi- lähetyssaarnaaja ja opettaja. Hän puhuu lapsikasteesta täysin luonnollisena asiana, eikä tiedä mitään lapsikasteen vastustamisesta.

TERTULLIANUS (160-225)

Tertullianuksen kasteenuusijatkin hyväksyvät, sillä hän ainoa kirkkoisä, joka vastusti silloin yleistä lapsikastetta. Miksi muuten olisi vastustanut ellei lapsikaste olisi ollut yleinen tapa? On huomattava, että Tertullianus hyväksyi kyllä aivan pienten lasten kasteen tapauksessa jossa pelättiin lapsen kuolevan, silloin hänen mukaansa rintalapsikin oli kastettava. Hän kannatti siis hätäkastetta. Hän kirjoittaa kastetta käsittelevässä kirjassaan v 203: "On hyödyllistä viivyttää kastetta varsinkin pienten lasten suhteen. Sillä miksi tarvitsee kastaa pieniä, ellei välttämättä tahdota saattaa kummeja vaaraan" (kummijärjestelmä oli siis jo tuolloin käytössä). "Mikä kiire on rintalapsilla, noilla viattomilla, SYNTIEN ANTEEKSISAAMISEEN? Yhtä suurella syyllä myös vaimattomien henkilöiden kaste on syytä jättää tuonnemmaksi ,sillä he ovat kiusauksille alttiita kunnes he ovat joko naidut tai tulleet niin voimakkaiksi että voivat hillitä itsensä".

Jos lapsikastetta ei siis tuolloin olisi pidetty apostolisena tapana, niin Tertullianuksen olisi ollut helppo vedota siihen, että se ei olisi ollut apostolinen tapa. Apostolista tapaa kastaa lapsia hän ei kuitenkaan epäillyt eikä kumonnut. Huomattavaa on, että Tertullianus opetti, että kasteessa saadaan synnit anteeksi. Hän opetti myöskin, että lapsi on kastehetkeen saakka Aadamissa, perisynnin saastuttama. Siksi hengenvaarassa oleva lapsi oli hänen mukaansa kastettava välittömästi.

HIPPOLYTOS (170-236)

Hippolytos kirjoitti Rooman seurakunnan kastejuhlasta jotka tapa vallitsi toisen vuosisadan puolivälissä: "Ensin tulee kastaa lapset. Kaikkien jotka voivat puhua puolestaan, on puhuttava, mutta niiden puolesta, jotka eivät voi puhua, on heidän vanhempansa tai jonkun perheeseen kuuluvan puhua "(huomaa kummijärjestelmä jo tuolloin). Lapsikastetta ei tarvinnut puolustaa, vaan se oli selviö.

ORIGENES (185-254)

Origenes kastettiin vauvana v 185. Myöskin Origeneksen äiti ja isoisä oli kastettu lapsena. Origeneksen isoisä oli siis elänyt aikana jolloin Johannes eli. Origenes lausuu: "Kirkko on saanut apostoleilta perimätavan kastaa myös pienet lapset. Kaikissa on synnin luontainen saastutus, joka täytyy pestä pois veden ja Hengen kautta. Ei kukaan ole synnitön, vaikka olisi vain yhden päivän ikäinen. Koska synnynnäinen saasta pestään pois kasteen kautta, pienetkin lapset tulee kastaa. Sillä joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan."

CYPRIANUS (200-258)

Cyprianus oli Karthagon piispa. Hänen johdollaan pidettiin kirkolliskokous v. 253. Syy siihen oli aika kummallinen ja lapsikastetta kuvaavaa. Nimittäin oli piispa nimeltä Fidus joka noudatti pilkuntarkasti Raamatun ohjetta tervehtiä toista kristittyä pyhällä suudelmalla. Fidus ei kuitenkaan jostain syystä voinut suudella vastasyntynyttä lasta. Siksi hän kyseli, että pitääkö lapsi kastaa heti syntymän jälkeen, vai voidaanko kaste lykätä kahdeksaan päivään asti, kuten ympärileikkauskin. Tämän asian ratkaisemiseksi Cyprianus kutsui koolle 67 seurakunnan johtajaa Kokous ei ollenkaan käsitellyt sitä tuleeko lapsia kastaa vai ei, vaan kaikki 67 piispaa olivat yksimielisiä siitä, että lapset oli kastettava ja että se oli apostolien alkuperää. Kokous päätti yksimielisesti, että lapset on kastettava heti syntymän jälkeen, viimeistään toisena tai kolmantena päivänä.

AUGUSTINUS (354-430)

Augustinus on kirjoittanut: "Kirkko on aina pitänyt kiinni lapsikasteesta. Lapsikaste ei olisi uskottava ellei se olisi apostolien tapa." Sekä Augustinus että hänen vastustajansa Pelagius ovat sanoneet, etteivät ole kuulleet yhdestäkään, joka olisi niin harhaoppinen, että hylkäisi pikkulasten kasteen.

Teksti löytyy linkistä, kaste osa II

http://www.uta.fi/~latevu/index.html

Sinulla, Lyydia, on ihan väärää tietoa asioista. Itse luin kouluaikana kirkkohistoriasta, että lapsikaste on otettu käyttöön 200 luvulla helpompana kastetapana. Sitä ennen ei kerrota lapsia kastetun. 1600-luvulla tämä upotuskastekäytäntö vain tuli pimeän keskiajan aikaan monille uskon ratkaisun tehneille selväksi ratkaisuksi erottautua sikäläisestä käytänöstä.

Raamattu ei siis tunne eikä tunnusta kuin uskovien upotuskasteen. Meidän ei kuitenkaan tarvitse kiistellä kastetavoista ja muistakaan opin alkeista. Kunnioitetaan toinen toisiamme ilman oppikiistoja!

Lyydia kirjoitti:

Kasteen kirkkohistoriaa tarkemmin
Ensimmäisen lapsikasteen hylkäävän ryhmän historia tuntee vasta 1100 -luvun alussa. Myöskään kastetavasta ei kiistelty, ennenkuin vasta oikeastaan 1600 -luvulla jolloin syntyi liikkeitä jotka kielsivät lapsikasteen ja vaativat upotuskastetta.

Kasteesta ovat lausuneet tunnetut varhaiskristityt ja kirkkoisät kirjoituksissaan seuraavasti:
DIDAKHE (Apostolien opetus, Herran oppi pakanoille kahdentoista apostolin kautta, kirjoitettu v. 70-100)

Didakhessa kirjoitetaan: "Mitä kasteeseen tulee, kastakaa seuraavasti: Kun olette lausuneet kaiken edellä olevan, KASTAKAA Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen juoksevaa vettä käyttäen. Mutta jos sinulla ei ole juoksevaa vettä, kasta muuhun veteen. Jos et voi kastaa kylmään veteen kasta lämpimällä. Mutta jos sinulla ei ole kumpaakaan, valele päähän kolmesti vettä Isän Pojan ja Pyhän Hengen nimeen". Mitään ehdotonta kastemenetelmää ei siis ollut, vaan sai toimia olosuhteiden kukaan.

IGNATIOS (kirjoitettu v.100 tienoilla)

Ignatios kirjoittaa kirjeessään: "Olkoon kaste teille kuin pysyvä aseistus, usko kypärinä, rakkaus keihäänä, kärsivällisyys asevarustuksena".

POLYKARPOS (eli v. 70-156/157)

Polykarpos oli Smyrnan piispa ja Johanneksen oppilas. Kun Polykarpos tuotiin petojen eteen Roomassa häntä kehotettiin pilkkaamaan Kristusta henkensä säästämiseksi. Tähän Polykarpos vastasi: "Jo kahdeksankymmentä kyysi vuotta olen häntä palvellut, eikä hän ole tehnyt minulle mitään pahaa. Kuinka voisin pilkata kuningastani, joka on minut pelastanut." Tuossa 86 vuotias Polykarpos ilmoittaa siis syntymästään saakka palvelleensa Kristusta, eli hänet oli kastettu siis vauvana v 67/68. Kastamaton oli tuohon aikaan pakana. Kun Johannes kuoli noin v 100, niin Polykarpos ehti olla hänen oppilaanaan yli kaksikymmentä vuotta. Johannesta muuten pidetään piispanviran perustajana.

BARNABAAN KIRJE (kirj. 117-135)

"Tutkikaamme nyt onko Herra huolenpidossaan antanut ilmoitusta myös vedestä ja rististä. Vedestä onkin kirjoitettuna Israelia koskeva sana, koska he eivät tule ottamaan vastaan kastetta, joka tuo SYNTIEN ANTEEKSIANTAMISEN, vaan rakentuvat omaan varaansa"

JUSTINUS MARTTYYRI (100-165)

Hän kirjoittaa: "Sitten me johdamme heidät paikkaan jossa on vettä ja synnytämme uudestaan samalla uudestisyntymisen tavalla kuin mekin, sillä heidät pestään vedessä. Meidän joukossamme on monia 60-70 vuotiaita miehiä ja naisia, jotka jo lapsena on tehty opetuslapsiksi" Nuo 60-70 vuotiaat olivat siis kastettu vuosien 80-90 välillä, eli aikana jolloin Johannes vielä eli.

KLEEMENSIN KIRJE

Kleemens oli Rooman piispa n. vuosina 92-101 (tai 88-97). Hänestä lausutaan: "Matkoillaan Klemens tapasi sellaisia miehiä jotka olivat säilyttäneet oikean perimätiedon autuaallisesta opista, joka oli kulkenut isiltä pojalle aina Pietarin, Jaakobin ja Paavalin ajoista asti." Klemens kehottaa pitämään kasteen puhtaana ja tahrattomana. Kasteella oli siis keskeinen merkitys jo alussa apostolisena aikana.

IRENEUS (140-202)

Hän oli Polykarpoksen oppilas, joka taasen oli Johanneksen oppilas. Ireneus kirjoittaa: "Kristus tuli pelastamaan kaikkia itsensä kautta, kaikkia jotka hänen kauttaan uudestisyntyvät Jumalalle. Rintalapsia, pieniä lapsia, lapsia, nuorukaisia ja vanhempia" Hän viittaa kastekäskyyn Mt 28:18-20. Ireneus oli arvostettu teologi- lähetyssaarnaaja ja opettaja. Hän puhuu lapsikasteesta täysin luonnollisena asiana, eikä tiedä mitään lapsikasteen vastustamisesta.

TERTULLIANUS (160-225)

Tertullianuksen kasteenuusijatkin hyväksyvät, sillä hän ainoa kirkkoisä, joka vastusti silloin yleistä lapsikastetta. Miksi muuten olisi vastustanut ellei lapsikaste olisi ollut yleinen tapa? On huomattava, että Tertullianus hyväksyi kyllä aivan pienten lasten kasteen tapauksessa jossa pelättiin lapsen kuolevan, silloin hänen mukaansa rintalapsikin oli kastettava. Hän kannatti siis hätäkastetta. Hän kirjoittaa kastetta käsittelevässä kirjassaan v 203: "On hyödyllistä viivyttää kastetta varsinkin pienten lasten suhteen. Sillä miksi tarvitsee kastaa pieniä, ellei välttämättä tahdota saattaa kummeja vaaraan" (kummijärjestelmä oli siis jo tuolloin käytössä). "Mikä kiire on rintalapsilla, noilla viattomilla, SYNTIEN ANTEEKSISAAMISEEN? Yhtä suurella syyllä myös vaimattomien henkilöiden kaste on syytä jättää tuonnemmaksi ,sillä he ovat kiusauksille alttiita kunnes he ovat joko naidut tai tulleet niin voimakkaiksi että voivat hillitä itsensä".

Jos lapsikastetta ei siis tuolloin olisi pidetty apostolisena tapana, niin Tertullianuksen olisi ollut helppo vedota siihen, että se ei olisi ollut apostolinen tapa. Apostolista tapaa kastaa lapsia hän ei kuitenkaan epäillyt eikä kumonnut. Huomattavaa on, että Tertullianus opetti, että kasteessa saadaan synnit anteeksi. Hän opetti myöskin, että lapsi on kastehetkeen saakka Aadamissa, perisynnin saastuttama. Siksi hengenvaarassa oleva lapsi oli hänen mukaansa kastettava välittömästi.

HIPPOLYTOS (170-236)

Hippolytos kirjoitti Rooman seurakunnan kastejuhlasta jotka tapa vallitsi toisen vuosisadan puolivälissä: "Ensin tulee kastaa lapset. Kaikkien jotka voivat puhua puolestaan, on puhuttava, mutta niiden puolesta, jotka eivät voi puhua, on heidän vanhempansa tai jonkun perheeseen kuuluvan puhua "(huomaa kummijärjestelmä jo tuolloin). Lapsikastetta ei tarvinnut puolustaa, vaan se oli selviö.

ORIGENES (185-254)

Origenes kastettiin vauvana v 185. Myöskin Origeneksen äiti ja isoisä oli kastettu lapsena. Origeneksen isoisä oli siis elänyt aikana jolloin Johannes eli. Origenes lausuu: "Kirkko on saanut apostoleilta perimätavan kastaa myös pienet lapset. Kaikissa on synnin luontainen saastutus, joka täytyy pestä pois veden ja Hengen kautta. Ei kukaan ole synnitön, vaikka olisi vain yhden päivän ikäinen. Koska synnynnäinen saasta pestään pois kasteen kautta, pienetkin lapset tulee kastaa. Sillä joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan."

CYPRIANUS (200-258)

Cyprianus oli Karthagon piispa. Hänen johdollaan pidettiin kirkolliskokous v. 253. Syy siihen oli aika kummallinen ja lapsikastetta kuvaavaa. Nimittäin oli piispa nimeltä Fidus joka noudatti pilkuntarkasti Raamatun ohjetta tervehtiä toista kristittyä pyhällä suudelmalla. Fidus ei kuitenkaan jostain syystä voinut suudella vastasyntynyttä lasta. Siksi hän kyseli, että pitääkö lapsi kastaa heti syntymän jälkeen, vai voidaanko kaste lykätä kahdeksaan päivään asti, kuten ympärileikkauskin. Tämän asian ratkaisemiseksi Cyprianus kutsui koolle 67 seurakunnan johtajaa Kokous ei ollenkaan käsitellyt sitä tuleeko lapsia kastaa vai ei, vaan kaikki 67 piispaa olivat yksimielisiä siitä, että lapset oli kastettava ja että se oli apostolien alkuperää. Kokous päätti yksimielisesti, että lapset on kastettava heti syntymän jälkeen, viimeistään toisena tai kolmantena päivänä.

AUGUSTINUS (354-430)

Augustinus on kirjoittanut: "Kirkko on aina pitänyt kiinni lapsikasteesta. Lapsikaste ei olisi uskottava ellei se olisi apostolien tapa." Sekä Augustinus että hänen vastustajansa Pelagius ovat sanoneet, etteivät ole kuulleet yhdestäkään, joka olisi niin harhaoppinen, että hylkäisi pikkulasten kasteen.

Teksti löytyy linkistä, kaste osa II

http://www.uta.fi/~latevu/index.html

Kirkkohistoriahan todella kertoo miten raamattua tulee noudattaa.....??? Onhan se hyvä historiasta nähdä milloin on pieleen menty ja että sen vaikutus näkyy vielä n. 2000 vuotta myöhemminkin.

tottakai pakanoille opetetaan ja kerrotaan ensin Jeesuksesta ennen kuin heidät kastetaan. Sehän on meidän velvollisuus. Mutta toisen polven kristityt voivat viedä hyvällä omalla tunnolla lapsensa kasteelle, koska on heidän tehtävänsä antaa lapselle kasvun myötä kasteopetusta. Rippikoulukin on läpeensä kasteopetusta, jolloin nuori voi aina uudelleen palata kasteen armoon. Eihän nyt kukaan ole ruiskimassa vettä ihmisten päälle, jotka eivät ole ikinä kuulleetkaan Jeesuksesta. Ja mitä lapsiin tulee ja heidän hätäkasteisiin. Kaikki ovat perisynnin alla ja vailla kirkkautta, mutta Jumala VARMASTI osaa mennä vauvan, kehitysvammaisen jne.. tasolle.

Ei tästä nyt ihan pelastuksen asiaa kannata tehdä. Usko Jeesukseen!! Se saa aikaan muutoksen sinussa ja minussa, pelastuksen Herrassa!!!

olennainen kirjoitti:

tottakai pakanoille opetetaan ja kerrotaan ensin Jeesuksesta ennen kuin heidät kastetaan. Sehän on meidän velvollisuus. Mutta toisen polven kristityt voivat viedä hyvällä omalla tunnolla lapsensa kasteelle, koska on heidän tehtävänsä antaa lapselle kasvun myötä kasteopetusta. Rippikoulukin on läpeensä kasteopetusta, jolloin nuori voi aina uudelleen palata kasteen armoon. Eihän nyt kukaan ole ruiskimassa vettä ihmisten päälle, jotka eivät ole ikinä kuulleetkaan Jeesuksesta. Ja mitä lapsiin tulee ja heidän hätäkasteisiin. Kaikki ovat perisynnin alla ja vailla kirkkautta, mutta Jumala VARMASTI osaa mennä vauvan, kehitysvammaisen jne.. tasolle.

Ei tästä nyt ihan pelastuksen asiaa kannata tehdä. Usko Jeesukseen!! Se saa aikaan muutoksen sinussa ja minussa, pelastuksen Herrassa!!!

"Ei tästä nyt ihan pelastuksen asiaa kannata tehdä. Usko Jeesukseen!! Se saa aikaan muutoksen sinussa ja minussa, pelastuksen Herrassa!!!"

niin justiiin, eihän kasteesta kannata pelastuksen asiaa tehdä, mutta jos ev. lut kirkko opettaa että kasteessa ihminen uudesti syntyy, niin eikö se ole aikalailla pelastuksen asia

Joh 3:3 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Totisesti, totisesti, minä sanon sinulle: joka ei synny uudesti, ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa."

!!!! kaikkee kanssa !!!! kirjoitti:

"Ei tästä nyt ihan pelastuksen asiaa kannata tehdä. Usko Jeesukseen!! Se saa aikaan muutoksen sinussa ja minussa, pelastuksen Herrassa!!!"

niin justiiin, eihän kasteesta kannata pelastuksen asiaa tehdä, mutta jos ev. lut kirkko opettaa että kasteessa ihminen uudesti syntyy, niin eikö se ole aikalailla pelastuksen asia

Joh 3:3 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Totisesti, totisesti, minä sanon sinulle: joka ei synny uudesti, ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa."

"Totisesti, totisesti minä sanon sinulle, jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan. Mikä lihasta on syntynyt on liha, mikä Hengestä on syntynyt on henki."

"että hän sen puhdistaen, vedellä pesten, sanan kautta," (kaste) Ef.5:26

"vesi nyt teidätkin pelastaa, kasteena," 1.Pt.3:21

Joh.3:5-6 kirjoitti:

"Totisesti, totisesti minä sanon sinulle, jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan. Mikä lihasta on syntynyt on liha, mikä Hengestä on syntynyt on henki."

"että hän sen puhdistaen, vedellä pesten, sanan kautta," (kaste) Ef.5:26

"vesi nyt teidätkin pelastaa, kasteena," 1.Pt.3:21

>>Kirjoitat-
>>"Totisesti, totisesti minä sanon sinulle, jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan. Mikä lihasta on syntynyt on liha, mikä Hengestä on syntynyt on henki.">"Kuunnelkaa, te taivaat, kun minä puhun, ja kuulkoon maa minun suuni sanat!
("Sateena pisaroikoon minun opetukseni"), ("kasteena valukoon puheeni") ("niinkuin vihma vihannalle, niinkuin sadekuuro ruohikolle").- (5 Moos.32:1-2)

>>"... te, jotka olette uudestisyntyneet, ette katoavasta, vaan katoamattomasta siemenestä, Jumalan elävän ja pysyvän "SANAN" kautta.- (1Piet.1:23)

Tämä Pietarin puhe yhditäen Jeesuksen sanoihin uudestisyntymisestä "ylhäältä - vedestä ja Hengestä", selvittää mitä Jeesus tarkoittaa tässä vedellä.-(Joh.3:3,5) Tässä tarkoitetaan sitä vettä, joka "tulee ylhäältä" Jumalan taivaasta!, eli Jumalan - "SANAA"!.

Sitäpaitsi kun Jeesus ja Nikodeemus puhuivat siitä, "miten ihminen voi vanhana uudestisyntyä"- (Joh.3:4) Niin myös tämä kohta ei voi olla sylivauvojen kastamisen todisteena; päinvastoin!

"Sillä tietensä he eivät ole tietävinään, että taivaat ja samoin maa, vedestä ja veden kautta rakennettu, olivat ikivanhastaan olemassa Jumalan "SANAN" voimasta..." -(2Piet.3:5)

Mitä siis vesi tässä tarkoittaa? Jumalan "SANAA" vai tavallista vettä? Luimme - "Vedestä ja veden kautta rakennettu" Jumalan SANAN voimalla!
Loiko Jumala maailman veden kautta, vai "SANAN", eli - Jeesuksen kautta!? Tietenkin tässä ymmärrämme ,että Jeesuksen kautta. Niinpä siis vesi taas jälleen tarkoittaa Jumalan "SANAA" eli itse asiassa itseään - Jeesusta!.

Katsotaanpa hieman mitä kautta Jumala puhdistaa seurakuntansa? Kasteveden vaiko Jumalan "SANAN", eli Jeesuksen kautta!?

Luetaan seuraava jae...
"että hän sen pyhittäisi, puhdistaen sen, vedellä pesten, "SANAN" kautta" -(Ef.5:26)
Eikö totta!? Tässähän sanotaan suoraan, että Jumalan "SANAN" kautta! Miten siis ymmärrät lukemasi?

Minkäköhän kautta Jumala on pelastanut meidät uskovat? Kasteveden vai Jumalan "SANAN" kautta?

luetaan taas yksi jae...
"pelasti hän meidät, ei vanhurskaudessa tekemiemme tekojen ansiosta, vaan laupeutensa mukaan uudestisyntymisen peson ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta," -(Tiit.3:5)

Tämä näin taas Yhdistettynä Jeesuksen sanoihin "uudestisyntymiseen ylhäältä vedestä ja Hengestä" nähdään jälleen, että puhutaan Jumalan "SANALLA" tapahtuvasta pesemisestä, eli "Jumala puhdisti sydämemme "USKON" kautta Jumalan SANALLA".-(Apt.15:9)

"Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta".-(Room.10:17)

Sylivauva "ei voi syntyä uudesti ylhäältä", ennen kuin hän on ensin "kuollut synteihinsä", eli "uudestisyntynyt" Jumalan SANAN ja Pyhän Hengen vaikutuksesta Kristukseen uskovaksi! Siksi on täysin harhaanjohtavaa opettaa, että sylivauvat ovat uudestisyntyneet kirkollisessa valelu kasteessa.

Heillä on jo syntyessään "lahjavanhurskaus", minkä me jokainen menetämme varttuessamme kun opimme ymmärtämään hyvän ja pahan!. Jumala taahtoo lahjoittaa ihmisille vanhurskauden "uudestisyntymisessä", joka uskon kautta saadaan Jumalan SANAN ja Pyhän Hengen vaikutuksella, kunhan vain ihminen ottaa vastaan Jumalan armon kutsuessa häntä "kurituksilla ja nuhteluilla"!.

>>Kirjoitit-
>> "vesi nyt teidätkin pelastaa, kasteena," 1.Pt.3:21
"Tämän "VERTAUSKUVAN mukaan, vesi nyt teidätkin pelastaa kasteena ,joka ei ole lihan saastan poistamista vaan hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta..."

Tässä Pietari kertoo ,että kahdeksan sielua pelastui - veden kautta - ARKISSA!
MUTTA!, huomaa mitä hän korostaa...!

>>"Tämän "VERTAUSKUVAN" mukaan, vesi nyt teidätkin pelastaa kasteena"!...

Mutta katsotaanpa hieman lähemmin tuota Pietarin tekstiä...
Tuossa Nooan -ARKISSA on (kolme) asiaa jotka ovat hyvin keskeisiä huomata!

1.- Kahdeksan sielua! = (ihmiset jotka piti pelastaa!)

2.- ARKKI! = (Jeesus Kristus!)

3.- Vedenpaisumus! = (Jumalan tuomio!)=(synnin hauta)!

Elikä, kun Jumala käski Nooan rakentaa "ARKIN", joka kuvaa pelastusta, eli =(Jeesusta ) ,ja kun USKOSSA astutaan sisälle tuohon ARKKIIN kuten Nooa ja hänen perheväkensä, niin vasta sitten vesi voi tulla "ylitse kasteena"!

HUOM! Siinä ei uskovana hukuta, vaan PELASTUTAAN!, senvuoksi ,että meillä on turva Jeesuksessa Kristuksessa!-(Arkissa)!.

Kun siis Jumalan "tuomio",eli vedenpaisumus tuli, niin uskovat jotka astuivat "pelastuksen arkkiin" =(Jeesus) ,niin he olivat jo turvassa arkin sisällä, mutta vedenpaisumus "Jumalan tuomio" hukutti syntisen maailman, ja pelasti vanhurskaat jotka olivat sisällä pelastuksen "arkissa" veden varassa!

Markuksen Evankeliumi 16:15-16...ilmoittaa Jeesuksen sanoin->
"Joka uskoo ja kastetaan se pelastuu"!

Tuossa ei puhuta "kasteesta ja uskosta"!, vaan USKOSTA ja KASTEESTA!!!

Elikä siis ...
JOKA USKOO = (on ottanut Evankeliumin sanan vastaan uskossa ja on tehnyt uskon ratkaisun ja valinnut Jeesuksen seuraamisen!)

JA KASTETAAN = (viet vanhan syntisen luontosi Jeesuksen kanssa vesihautaan jonne se upotetaan kokonaan.=(kaste)!

SE PELASTUU = ( kun noustaan ylös vesihaudasta Jeesuksen kanssa pelastettuna uskovana uuteen ylösnousemus elämään, niin = (olet uusi luomus)!

Raamattu ei tunne ilmaisua - lapsikaste tai aikuiskaste!
Vaan ainoastaan yhden kasteen, eli sen joka suoritetaan niille, jotka ottivat Evankeliumin SANAN vastaan ja USKOIVAT SEN ,sekä menivät sanan kehoittamina vasta sitten kasteelle = (uskovien kasteelle) -jossa vanha syntinen "lihan luontomme" haudattiin kasteen hautaan!
>>"ollen haudattuina hänen kanssaan kasteessa, jossa te myös hänen kanssaan olette herätetyt uskon kautta, jonka vaikuttaa Jumala, joka herätti hänet kuolleista.- Kol 2;12>"Vesi nyt teidätkin pelastaa kasteena"!

upotettu kirjoitti:

>>Kirjoitat-
>>"Totisesti, totisesti minä sanon sinulle, jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan. Mikä lihasta on syntynyt on liha, mikä Hengestä on syntynyt on henki.">"Kuunnelkaa, te taivaat, kun minä puhun, ja kuulkoon maa minun suuni sanat!
("Sateena pisaroikoon minun opetukseni"), ("kasteena valukoon puheeni") ("niinkuin vihma vihannalle, niinkuin sadekuuro ruohikolle").- (5 Moos.32:1-2)

>>"... te, jotka olette uudestisyntyneet, ette katoavasta, vaan katoamattomasta siemenestä, Jumalan elävän ja pysyvän "SANAN" kautta.- (1Piet.1:23)

Tämä Pietarin puhe yhditäen Jeesuksen sanoihin uudestisyntymisestä "ylhäältä - vedestä ja Hengestä", selvittää mitä Jeesus tarkoittaa tässä vedellä.-(Joh.3:3,5) Tässä tarkoitetaan sitä vettä, joka "tulee ylhäältä" Jumalan taivaasta!, eli Jumalan - "SANAA"!.

Sitäpaitsi kun Jeesus ja Nikodeemus puhuivat siitä, "miten ihminen voi vanhana uudestisyntyä"- (Joh.3:4) Niin myös tämä kohta ei voi olla sylivauvojen kastamisen todisteena; päinvastoin!

"Sillä tietensä he eivät ole tietävinään, että taivaat ja samoin maa, vedestä ja veden kautta rakennettu, olivat ikivanhastaan olemassa Jumalan "SANAN" voimasta..." -(2Piet.3:5)

Mitä siis vesi tässä tarkoittaa? Jumalan "SANAA" vai tavallista vettä? Luimme - "Vedestä ja veden kautta rakennettu" Jumalan SANAN voimalla!
Loiko Jumala maailman veden kautta, vai "SANAN", eli - Jeesuksen kautta!? Tietenkin tässä ymmärrämme ,että Jeesuksen kautta. Niinpä siis vesi taas jälleen tarkoittaa Jumalan "SANAA" eli itse asiassa itseään - Jeesusta!.

Katsotaanpa hieman mitä kautta Jumala puhdistaa seurakuntansa? Kasteveden vaiko Jumalan "SANAN", eli Jeesuksen kautta!?

Luetaan seuraava jae...
"että hän sen pyhittäisi, puhdistaen sen, vedellä pesten, "SANAN" kautta" -(Ef.5:26)
Eikö totta!? Tässähän sanotaan suoraan, että Jumalan "SANAN" kautta! Miten siis ymmärrät lukemasi?

Minkäköhän kautta Jumala on pelastanut meidät uskovat? Kasteveden vai Jumalan "SANAN" kautta?

luetaan taas yksi jae...
"pelasti hän meidät, ei vanhurskaudessa tekemiemme tekojen ansiosta, vaan laupeutensa mukaan uudestisyntymisen peson ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta," -(Tiit.3:5)

Tämä näin taas Yhdistettynä Jeesuksen sanoihin "uudestisyntymiseen ylhäältä vedestä ja Hengestä" nähdään jälleen, että puhutaan Jumalan "SANALLA" tapahtuvasta pesemisestä, eli "Jumala puhdisti sydämemme "USKON" kautta Jumalan SANALLA".-(Apt.15:9)

"Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta".-(Room.10:17)

Sylivauva "ei voi syntyä uudesti ylhäältä", ennen kuin hän on ensin "kuollut synteihinsä", eli "uudestisyntynyt" Jumalan SANAN ja Pyhän Hengen vaikutuksesta Kristukseen uskovaksi! Siksi on täysin harhaanjohtavaa opettaa, että sylivauvat ovat uudestisyntyneet kirkollisessa valelu kasteessa.

Heillä on jo syntyessään "lahjavanhurskaus", minkä me jokainen menetämme varttuessamme kun opimme ymmärtämään hyvän ja pahan!. Jumala taahtoo lahjoittaa ihmisille vanhurskauden "uudestisyntymisessä", joka uskon kautta saadaan Jumalan SANAN ja Pyhän Hengen vaikutuksella, kunhan vain ihminen ottaa vastaan Jumalan armon kutsuessa häntä "kurituksilla ja nuhteluilla"!.

>>Kirjoitit-
>> "vesi nyt teidätkin pelastaa, kasteena," 1.Pt.3:21
"Tämän "VERTAUSKUVAN mukaan, vesi nyt teidätkin pelastaa kasteena ,joka ei ole lihan saastan poistamista vaan hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta..."

Tässä Pietari kertoo ,että kahdeksan sielua pelastui - veden kautta - ARKISSA!
MUTTA!, huomaa mitä hän korostaa...!

>>"Tämän "VERTAUSKUVAN" mukaan, vesi nyt teidätkin pelastaa kasteena"!...

Mutta katsotaanpa hieman lähemmin tuota Pietarin tekstiä...
Tuossa Nooan -ARKISSA on (kolme) asiaa jotka ovat hyvin keskeisiä huomata!

1.- Kahdeksan sielua! = (ihmiset jotka piti pelastaa!)

2.- ARKKI! = (Jeesus Kristus!)

3.- Vedenpaisumus! = (Jumalan tuomio!)=(synnin hauta)!

Elikä, kun Jumala käski Nooan rakentaa "ARKIN", joka kuvaa pelastusta, eli =(Jeesusta ) ,ja kun USKOSSA astutaan sisälle tuohon ARKKIIN kuten Nooa ja hänen perheväkensä, niin vasta sitten vesi voi tulla "ylitse kasteena"!

HUOM! Siinä ei uskovana hukuta, vaan PELASTUTAAN!, senvuoksi ,että meillä on turva Jeesuksessa Kristuksessa!-(Arkissa)!.

Kun siis Jumalan "tuomio",eli vedenpaisumus tuli, niin uskovat jotka astuivat "pelastuksen arkkiin" =(Jeesus) ,niin he olivat jo turvassa arkin sisällä, mutta vedenpaisumus "Jumalan tuomio" hukutti syntisen maailman, ja pelasti vanhurskaat jotka olivat sisällä pelastuksen "arkissa" veden varassa!

Markuksen Evankeliumi 16:15-16...ilmoittaa Jeesuksen sanoin->
"Joka uskoo ja kastetaan se pelastuu"!

Tuossa ei puhuta "kasteesta ja uskosta"!, vaan USKOSTA ja KASTEESTA!!!

Elikä siis ...
JOKA USKOO = (on ottanut Evankeliumin sanan vastaan uskossa ja on tehnyt uskon ratkaisun ja valinnut Jeesuksen seuraamisen!)

JA KASTETAAN = (viet vanhan syntisen luontosi Jeesuksen kanssa vesihautaan jonne se upotetaan kokonaan.=(kaste)!

SE PELASTUU = ( kun noustaan ylös vesihaudasta Jeesuksen kanssa pelastettuna uskovana uuteen ylösnousemus elämään, niin = (olet uusi luomus)!

Raamattu ei tunne ilmaisua - lapsikaste tai aikuiskaste!
Vaan ainoastaan yhden kasteen, eli sen joka suoritetaan niille, jotka ottivat Evankeliumin SANAN vastaan ja USKOIVAT SEN ,sekä menivät sanan kehoittamina vasta sitten kasteelle = (uskovien kasteelle) -jossa vanha syntinen "lihan luontomme" haudattiin kasteen hautaan!
>>"ollen haudattuina hänen kanssaan kasteessa, jossa te myös hänen kanssaan olette herätetyt uskon kautta, jonka vaikuttaa Jumala, joka herätti hänet kuolleista.- Kol 2;12>"Vesi nyt teidätkin pelastaa kasteena"!

Koska he kuuluvat Kristuksen lunastuksen piiriin:

Lapset ovat toki lihasta syntyneitä ja syntisiä vihan lapsia, mutta yleisesti kun (peri)synti syntyi, niin yleisesti myös (peri)synti sovitettiin:

Room.5:18. Niinkuin siis yhden synnin kautta on kadotus tullut kaikkein ihmisten päälle, niin on myös yhden vanhurskauden kautta elämän vanhurskaus tullut kaikkein ihmisten päälle.

Toki aikuistenkin kaikki synnit on Jeesus sovittanut, mutta varsinaisista omista tekosynneistä parannusta, tehdään uskon kautta .

Koska pienet lapset kuuluvat Jumalan valtakuntaan (perheväkeen) ja he uskovat, kuuluu heille myös kaste Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen:
Sillä hetkellä opetuslapset tulivat Jeesuksen tykö ja sanoivat: "Kuka on suurin taivasten valtakunnassa?"
Jeesus kutsui luokseen lapsen, asetti hänet heidän keskelleen ja sanoi: "Totisesti minä sanon teille: "ellette käänny ja tule niinkuin lapset, niin ette suinkaan tule sisälle Taivaan valtakuntaan" (Matt.18:1-14).

"Joka pahentaa yhden näistä pienimmistä, jotka uskovat minun päälleni, parempi hänen olis, että myllynkivi ripustettaisiin hänen kaulaansa ja hän upotettaisiin meren syvyyteen" (Matt.18:6.)

Kasteessa, Jumala tunnustaa nimellänsä Uskovaisen ja pienen lapsen omakseen (Matt.28:19-20).

kaste on hyvän omantunnonliitto Jumalan tykönä (1.Piet.3:21). Lapset kastetaan siksi, että he säilyisivät autuaina. Niin kuin kasteen vesi pelasti Nooan.

Raamattu puhuu hyvin kauniisti lapsen autuaallisesta tilasta: ” Sinä olet vetänyt minut ulos äitini kohdusta. Sinä olit minun turvani, ollessani vielä äitini rinnalla. Sinun päälles (huomaasi) minä olen heitetty äitini kohdusta. Sinä olet minun Jumalani hamasta äitini kohdusta” (ps.22:10-11).

”Minä tunsin sinun jo ennen kuin minä sinun valmistin äitis kohdussa, ja pyhitin sinun, ennen kuin sinä äidistäs synnytkään” (Jer.1:5).

Noilla 2 Sam 12:23 jakeen sanoilla "Minä menen hänen tykönsä, mutta ei hän palaja minun tyköni" Davidin ympärileikkaamaton lapsi pääsi taivaaseen. Samalla David itse tunsi olevansa armahdettu noinkin suuresta rikoksesta kuin huoruudesta ja Urian murhaamisesta. Kertoo sovituksesta Vanhan Testamentin ajalla, sekä samalla sen, että kastamaton lapsi on autuas.
Vanhantestamentin aikana ympärileikkauksen hylkääminen merkitsi liiton rikkomista. Sen seurauksena oli kansasta hävittäminen (1.Moos.7:14). Tämän perusteella kasteen hylkääminen kadottaa. Se merkitsee uskosta ja Jumalan valtakunnasta luopumusta. Tuomio ei kuitenkaan kohdistu pieneen lapseen, vaan vanhempiin, joille kuuluu lasten saattaminen kasteen sakramenttiin. Yleiseti voidaan yhtyä, sekä vanhan että uuden liiton sakramenteista Augustunuksen tulkintaan: "Ei ilman sakramenttia jääminen kadota, vaan sakramentin halveksiminen kadottaa". Kaste on Jumalan säätämys. Aivan ensimmäiseksi Jumala tunnustaa uskovan ihmisen, myös lapsen omakseen. Sakramentti on siis evankeliumiin perustuva näkyvä armon merkki. Se on Pyhän asian vertauskuva ja tuntomerkki. Kaste on siunattu armoliitto Jumalan kanssa. Lapset kastetaan, että he pysyvät autuaina. Se on hyvän omantunnonliitto Jumalan tykönä (1.Piet.3:21). Jumalan valtakunnan arkki kulkee perille liiton veden varassa. Kristityt kilvoittelevat kasteen armoliitossa uskon kautta. Uskon kautta ymmärrämme Jumalan sanasta, että myös lapset ovat autuaita uskon tähden, jonka Jumala on heille lahjoittanut Jeesuksessa Kristuksessa. Sen vuoksi lapsille kuuluu kaste, kun he uskovat.


Room.6-Luvun erityinen, voimakas sanoma on opetus pyhityksestä. Valaistaessaan kristityn vaellusta Paavali yhdisti siihen kasteen velvoittavan merkityksen. Kasteen kautta kristitty on haudattu Kristuksen kanssa kuolemaan. Kun olemme osalliset yhdenkaltaiseen kuolemaan, nousemme kuolleista kuten Kristus (Room.6:4-5). Jumala herätti meidät uuteen elämään omistaessamme Kristuksen kuoleman ja elämän uskon kautta (Room.6:4; Kol.2:12). Kaste opettaa ja muistuttaa Jumalan lapsia, että heidät on liitetty Kristuksen kanssa hänen yhtäläiseen kuolemaansa ja elämäänsä, omistaessamme hänen kuolemansa ja elämänsä uskon kautta. Kristuksen sovituskuolema on kertakaikkinen kuolema synnille, mutta hänen elämänsä on elämää Jumalalle (Room.6:10). Näin tulee uskon kautta tietää,, että Jumalan lapset ovat kuolleet synnille, mutta elävät Jumalalle Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme (Room.6:11).

Jeesus sanoi: ”Se uskoo ja kastetaan, se pelastuu, mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen” (Mark.16:16). Tässä Yhteydessä on vielä todettava, että kasteen halveksiminen ja hylkääminen kadottaa (Augistinus ja Luther).

Luther kirjoittaa samassa Hengessä katekismuksessa: Mitä merkitsee tällainen kastaminen? Se merkitsee, että vanhaihminen meissä on jokapäiväisessä katumuksessa ja parannuksessa upotettava ja kaikkien syntien ja himojen kanssa kuoletettava ja että sijaan on noustava uusi ihminen, joka elää vanhurskaudessa ja puhtaudessa iankaikkisesti Jumalan edessä.

Näin kaste kantaa pelastettua, kuten vesi kantoi ihmisiä Noan arkissa ensimmäisen maailman aikana.

larssi kirjoitti:

Koska he kuuluvat Kristuksen lunastuksen piiriin:

Lapset ovat toki lihasta syntyneitä ja syntisiä vihan lapsia, mutta yleisesti kun (peri)synti syntyi, niin yleisesti myös (peri)synti sovitettiin:

Room.5:18. Niinkuin siis yhden synnin kautta on kadotus tullut kaikkein ihmisten päälle, niin on myös yhden vanhurskauden kautta elämän vanhurskaus tullut kaikkein ihmisten päälle.

Toki aikuistenkin kaikki synnit on Jeesus sovittanut, mutta varsinaisista omista tekosynneistä parannusta, tehdään uskon kautta .

Koska pienet lapset kuuluvat Jumalan valtakuntaan (perheväkeen) ja he uskovat, kuuluu heille myös kaste Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen:
Sillä hetkellä opetuslapset tulivat Jeesuksen tykö ja sanoivat: "Kuka on suurin taivasten valtakunnassa?"
Jeesus kutsui luokseen lapsen, asetti hänet heidän keskelleen ja sanoi: "Totisesti minä sanon teille: "ellette käänny ja tule niinkuin lapset, niin ette suinkaan tule sisälle Taivaan valtakuntaan" (Matt.18:1-14).

"Joka pahentaa yhden näistä pienimmistä, jotka uskovat minun päälleni, parempi hänen olis, että myllynkivi ripustettaisiin hänen kaulaansa ja hän upotettaisiin meren syvyyteen" (Matt.18:6.)

Kasteessa, Jumala tunnustaa nimellänsä Uskovaisen ja pienen lapsen omakseen (Matt.28:19-20).

kaste on hyvän omantunnonliitto Jumalan tykönä (1.Piet.3:21). Lapset kastetaan siksi, että he säilyisivät autuaina. Niin kuin kasteen vesi pelasti Nooan.

Raamattu puhuu hyvin kauniisti lapsen autuaallisesta tilasta: ” Sinä olet vetänyt minut ulos äitini kohdusta. Sinä olit minun turvani, ollessani vielä äitini rinnalla. Sinun päälles (huomaasi) minä olen heitetty äitini kohdusta. Sinä olet minun Jumalani hamasta äitini kohdusta” (ps.22:10-11).

”Minä tunsin sinun jo ennen kuin minä sinun valmistin äitis kohdussa, ja pyhitin sinun, ennen kuin sinä äidistäs synnytkään” (Jer.1:5).

Noilla 2 Sam 12:23 jakeen sanoilla "Minä menen hänen tykönsä, mutta ei hän palaja minun tyköni" Davidin ympärileikkaamaton lapsi pääsi taivaaseen. Samalla David itse tunsi olevansa armahdettu noinkin suuresta rikoksesta kuin huoruudesta ja Urian murhaamisesta. Kertoo sovituksesta Vanhan Testamentin ajalla, sekä samalla sen, että kastamaton lapsi on autuas.
Vanhantestamentin aikana ympärileikkauksen hylkääminen merkitsi liiton rikkomista. Sen seurauksena oli kansasta hävittäminen (1.Moos.7:14). Tämän perusteella kasteen hylkääminen kadottaa. Se merkitsee uskosta ja Jumalan valtakunnasta luopumusta. Tuomio ei kuitenkaan kohdistu pieneen lapseen, vaan vanhempiin, joille kuuluu lasten saattaminen kasteen sakramenttiin. Yleiseti voidaan yhtyä, sekä vanhan että uuden liiton sakramenteista Augustunuksen tulkintaan: "Ei ilman sakramenttia jääminen kadota, vaan sakramentin halveksiminen kadottaa". Kaste on Jumalan säätämys. Aivan ensimmäiseksi Jumala tunnustaa uskovan ihmisen, myös lapsen omakseen. Sakramentti on siis evankeliumiin perustuva näkyvä armon merkki. Se on Pyhän asian vertauskuva ja tuntomerkki. Kaste on siunattu armoliitto Jumalan kanssa. Lapset kastetaan, että he pysyvät autuaina. Se on hyvän omantunnonliitto Jumalan tykönä (1.Piet.3:21). Jumalan valtakunnan arkki kulkee perille liiton veden varassa. Kristityt kilvoittelevat kasteen armoliitossa uskon kautta. Uskon kautta ymmärrämme Jumalan sanasta, että myös lapset ovat autuaita uskon tähden, jonka Jumala on heille lahjoittanut Jeesuksessa Kristuksessa. Sen vuoksi lapsille kuuluu kaste, kun he uskovat.


Room.6-Luvun erityinen, voimakas sanoma on opetus pyhityksestä. Valaistaessaan kristityn vaellusta Paavali yhdisti siihen kasteen velvoittavan merkityksen. Kasteen kautta kristitty on haudattu Kristuksen kanssa kuolemaan. Kun olemme osalliset yhdenkaltaiseen kuolemaan, nousemme kuolleista kuten Kristus (Room.6:4-5). Jumala herätti meidät uuteen elämään omistaessamme Kristuksen kuoleman ja elämän uskon kautta (Room.6:4; Kol.2:12). Kaste opettaa ja muistuttaa Jumalan lapsia, että heidät on liitetty Kristuksen kanssa hänen yhtäläiseen kuolemaansa ja elämäänsä, omistaessamme hänen kuolemansa ja elämänsä uskon kautta. Kristuksen sovituskuolema on kertakaikkinen kuolema synnille, mutta hänen elämänsä on elämää Jumalalle (Room.6:10). Näin tulee uskon kautta tietää,, että Jumalan lapset ovat kuolleet synnille, mutta elävät Jumalalle Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme (Room.6:11).

Jeesus sanoi: ”Se uskoo ja kastetaan, se pelastuu, mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen” (Mark.16:16). Tässä Yhteydessä on vielä todettava, että kasteen halveksiminen ja hylkääminen kadottaa (Augistinus ja Luther).

Luther kirjoittaa samassa Hengessä katekismuksessa: Mitä merkitsee tällainen kastaminen? Se merkitsee, että vanhaihminen meissä on jokapäiväisessä katumuksessa ja parannuksessa upotettava ja kaikkien syntien ja himojen kanssa kuoletettava ja että sijaan on noustava uusi ihminen, joka elää vanhurskaudessa ja puhtaudessa iankaikkisesti Jumalan edessä.

Näin kaste kantaa pelastettua, kuten vesi kantoi ihmisiä Noan arkissa ensimmäisen maailman aikana.

"Ei ilman sakramenttia jääminen kadota, vaan sakramentin halveksiminen kadottaa".


Ei mun raamatustani löytynyt edes sanaa sakramentti, jos se tässä yhteydessä on lapsikaste... niin se jos mikä kadottaa, tiedän ihmisiä jotka jatkavat elämäänsä synnissä, vain siksi että heille on opetettu kasteen armosta jonka Jumala viimeisellä tuomiolla näkee!

Hölyn Pölyä, ja Jumalan pilkaa, sanon mä!!!!!!