Itsenäisyys on arvokas asia. Vaan se on hyvin monimuotoinen, kun alkaa tarkastella käsitettä analyyttisesti.
Itse olen sitä vuosikertaa, joka eli Neuvostovallan varjossa. Olin koulupoika Lappeenrannassa, kun Varsovan liiton joukot miehittivät Tshekkoslovakian 1968. Suomi-kuvaan länsisaksalainen lehdistö liitti käsitteen ”suomettuminen”, joka aikanaan loukkasi kovasti. Nyt joutuu myöntämään, että termi oli asiallinen ja aiheellinen. Ja tuona aikana, kun läntinen maailma oli Suomen hyljännyt, Kekkosen ulkopolitiikka oli oikeaa.
Tuolloin oli sopimatonta avata ikkuna ja huutaa: ”Suomalainen on maailman paras!” Se katsottiin kansalliskiihkoiluksi ja se puolestaan oli samaa kuin neuvostovastaisuus ja se puolestaan oli pahin synti mitä saattoi tehdä. Jumalaa sai pilkata, mutta Neuvostoliittoa ei.
”Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto”.
----------
Toinen näkökulma tulee kansainvälisyydestä ja arkipäiväisemmin tekniikasta. Tuolloin, muutama vuosikymmen takaperin, Suomi sai ihan vapaasti tehdä päätöksiä mm sähkölaitteiden määräyksistä. Saimme aivan vapaasti laatia sellaiset sähköalan määräykset, että ne olivat yhteensopivia saksalaisten kanssa. Itsenäisyys-käsitteen valossa emme olleet lainkaan itsenäisiä. Myös tekniikassa on suurvaltansa ja valtavirtansa.
”Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto”.
----------
Suomen vajaan sadan vuoden mittaisen itsenäisyyden ajassa on kaksi palasta, jolloin olemme olleet ”oikeasti” itsenäisiä. Pari vuosikymmentä ajanjakson alkutaipaleelta, jolloin sinivalkoinen Suomi Paavo Nurmineen ja Jean Sibeliuksineen oli aitoa.
Toinen lyhyt ajanjakso ennen EU aikaa koitti 1991, jolloin Viro itsenäistyi. Silloin myös Suomi vapautui Neuvostoliiton ahdistuksesta.
Tuo Viron itsenäisyyspäivä 20. elokuuta on myös Suomelle toinen itsenäisyyspäivä.
Itse olen sitä vuosikertaa, joka eli Neuvostovallan varjossa. Olin koulupoika Lappeenrannassa, kun Varsovan liiton joukot miehittivät Tshekkoslovakian 1968. Suomi-kuvaan länsisaksalainen lehdistö liitti käsitteen ”suomettuminen”, joka aikanaan loukkasi kovasti. Nyt joutuu myöntämään, että termi oli asiallinen ja aiheellinen. Ja tuona aikana, kun läntinen maailma oli Suomen hyljännyt, Kekkosen ulkopolitiikka oli oikeaa.
Tuolloin oli sopimatonta avata ikkuna ja huutaa: ”Suomalainen on maailman paras!” Se katsottiin kansalliskiihkoiluksi ja se puolestaan oli samaa kuin neuvostovastaisuus ja se puolestaan oli pahin synti mitä saattoi tehdä. Jumalaa sai pilkata, mutta Neuvostoliittoa ei.
”Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto”.
----------
Toinen näkökulma tulee kansainvälisyydestä ja arkipäiväisemmin tekniikasta. Tuolloin, muutama vuosikymmen takaperin, Suomi sai ihan vapaasti tehdä päätöksiä mm sähkölaitteiden määräyksistä. Saimme aivan vapaasti laatia sellaiset sähköalan määräykset, että ne olivat yhteensopivia saksalaisten kanssa. Itsenäisyys-käsitteen valossa emme olleet lainkaan itsenäisiä. Myös tekniikassa on suurvaltansa ja valtavirtansa.
”Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto”.
----------
Suomen vajaan sadan vuoden mittaisen itsenäisyyden ajassa on kaksi palasta, jolloin olemme olleet ”oikeasti” itsenäisiä. Pari vuosikymmentä ajanjakson alkutaipaleelta, jolloin sinivalkoinen Suomi Paavo Nurmineen ja Jean Sibeliuksineen oli aitoa.
Toinen lyhyt ajanjakso ennen EU aikaa koitti 1991, jolloin Viro itsenäistyi. Silloin myös Suomi vapautui Neuvostoliiton ahdistuksesta.
Tuo Viron itsenäisyyspäivä 20. elokuuta on myös Suomelle toinen itsenäisyyspäivä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
EU:sta ja sen keskuspankin orjuutuksesta?