Lapselle opetetaan mikä on oikein ja mikä väärin. Jossain vaiheessa elämää, kukaan ei enää opeta, vaan lapsi ja nuori jätetään keksimään itse oma tiensä. Vaikka oikean valitsemisen opettamista pitäisi jatkaa. Rakasta Herraa sinun Jumalaasi ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi, kertoo Raamattu. Kun valitsee tietoisesti rakastamisen ja välittämisen, kotona, työssä... ei oikeastaan voi tehdä väärin. Mutta jos alkaa miettiä rakkaudelleen ehtoja, hintaa, niin silloin alkaa tehdä väärin myös lähimmäiselle. Minusta sellaiset ihmiset, jotka ovat ystävällisiä ja huomioivat toisia, menestyvät myös elämässään. Välittämisen taitoa on hyvä siis opettaa lapsille. Ja että välittäminen ei ole tunneasia, vaan välittäminen valitaan. Minä en oikein ollut aikoinaan onnellinen nuori. Neuvottiin kuuntelemaan omaa sydäntään. Minä etsin onneani, kun sitä piti kuulemma etsiä. Minä kuuntelin muita ja metsään meni...
Mikä on ja mikä väärin
Bougainville
1206
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Usein on myös niin, että lapset eivät kuuntele opetuksia, vaan tietävät itse paremmin ja silloin myös menee metsään. Raamatunkin mukaan on paljon vääriä opettajia ja pienten pahentajia, jos tällaisia kuntelee, niin taas mennään metsään.
Kristillisen kirkon kasteeseen kuuluu myös opettaminen. Se on vanhempien ja kummien tehtävä, mutta myös seurakunnalla on pyhäkoulu ja rippikoulu. Rippikoulu tosin on muuttunut paljon ajan myötä, kuten on kirkon opetuskin. On kuitenkin vielä joitakin rippikouluja, joissa on oppikirjoina raamattu ja katekismus, niihin ei tosin hakeudu sellaiset, joiden kotona ei ole huolehdittu kristillisestä kasvatuksesta, vaan ainostaan sellaiset, joilla on jo uskonasia tärkeänä.