koepisteet ja yhteispisteet

Nyt sekotat yliopiston ja AMK:n haut keskenään ja ne sattuvat olemaan täysin erilaisia. Yliopiston pääsykokeisiin vain mennään ilmoittautumisen jälkeen ilman erillisiä kutsuja ellei toisin hakuoppaassa ole ilmoitettu. Yliopistohaussa ei myöskään ole hakutoiveita muuta kuin poikkeustapauksissa. Esim. luokanopettajaksi voi hakea yhdellä kokeella kolmeen yliopistoon ja silloin hakutoiveet pitää laittaa jos tekee niin, mutta muuten ei ellei yliopisto tai valtio testaile uusia menetelmiä.

Yliopiston pääsykokeiden pisteytys riippuu tilanteesta. Normaalisti kuitenkin pelkällä pääsykokeella pääsee tietty määrä opiskelijoita ja loput valitaan yhteispistemäärän mukaan. Tämä käytäntö tosin vaihtelee yliopistoittain ja aloittain, mutta tämä on se yleisin käytäntö. Tosin, Jyväskylän yliopiston historian laitos testasi juuri uutta menetelmää jossa oli pääsykokeen sijaan motivaatiohaastattelu, johon kutsuttiin sata historian yo-kokeen ja yo-todistuksen pisteiden summan perusteella.

Lyhyesti sanoen, tarkista hakuoppaista. Niitä löytyy yliopistojen omilta sivuilta kunhan osaa etsiä. Yliopistojen pääsykokeet eivät ole standardoituja koska yliopistot ovat itsenäisiä laitoksia ja päättävät hakumenetelmistä täysin itsenäisesti paitsi valtakunnallisissa kokeissa. Sen takis mitään en voi sanoa varmuudella. Kerro mihin aiot hakea niin voin auttaa paremmin. Jos mahdollista, kysy mieluiten kuitenkin suoraan opolta, sillä hän osaa neuvoa minua paremmin.

Opiskelen itse yliopistossa ja kävin tuon rumpan viime vuonna. Se ei ollut vaikea mutta valintamenetelmistä piti ottaa itse selvää.

Tässä selvennystä kirjoitti:

Nyt sekotat yliopiston ja AMK:n haut keskenään ja ne sattuvat olemaan täysin erilaisia. Yliopiston pääsykokeisiin vain mennään ilmoittautumisen jälkeen ilman erillisiä kutsuja ellei toisin hakuoppaassa ole ilmoitettu. Yliopistohaussa ei myöskään ole hakutoiveita muuta kuin poikkeustapauksissa. Esim. luokanopettajaksi voi hakea yhdellä kokeella kolmeen yliopistoon ja silloin hakutoiveet pitää laittaa jos tekee niin, mutta muuten ei ellei yliopisto tai valtio testaile uusia menetelmiä.

Yliopiston pääsykokeiden pisteytys riippuu tilanteesta. Normaalisti kuitenkin pelkällä pääsykokeella pääsee tietty määrä opiskelijoita ja loput valitaan yhteispistemäärän mukaan. Tämä käytäntö tosin vaihtelee yliopistoittain ja aloittain, mutta tämä on se yleisin käytäntö. Tosin, Jyväskylän yliopiston historian laitos testasi juuri uutta menetelmää jossa oli pääsykokeen sijaan motivaatiohaastattelu, johon kutsuttiin sata historian yo-kokeen ja yo-todistuksen pisteiden summan perusteella.

Lyhyesti sanoen, tarkista hakuoppaista. Niitä löytyy yliopistojen omilta sivuilta kunhan osaa etsiä. Yliopistojen pääsykokeet eivät ole standardoituja koska yliopistot ovat itsenäisiä laitoksia ja päättävät hakumenetelmistä täysin itsenäisesti paitsi valtakunnallisissa kokeissa. Sen takis mitään en voi sanoa varmuudella. Kerro mihin aiot hakea niin voin auttaa paremmin. Jos mahdollista, kysy mieluiten kuitenkin suoraan opolta, sillä hän osaa neuvoa minua paremmin.

Opiskelen itse yliopistossa ja kävin tuon rumpan viime vuonna. Se ei ollut vaikea mutta valintamenetelmistä piti ottaa itse selvää.

Lue lisää

Anteeksi, en lukenut aloittajan viestiä kunnolla eikä sinulla ole opoa. Käy yliopistojen sivuja läpi tutkien hakumenetelmiä. Uusinta hakuopasta ei ole tainnut vielä tulla, mutta voit katsoa viime vuotisia valintamenetelmiä ne kun harvoin muuttuvat radikaalisti.

Yliopistoon otetaan oikeastaan kolmella tavalla sisään eli edellä esitettyjen lisäksi on hyvä muistaa ruotsinkielisten kiintiöt yliopistoissa.

Nämä kiintiöihmiset pudottavat paremmin menestyneet suomenkieliset yliopistouralta. Joissakin yliopistoissa on jopa yli 50% ruotsalaiskiintiöt, esim. Vaasassa.

"Luulot pois" kirjoittaa aivan mielettömän sepustuksen - eli juuri niitä luuloja ja ennakkoluuloja, tai sitten hän yrittää tahallaan hämätä ja siksi valehtelee.

Lukekaapa seuraava selvitys aiheesta:

Valehtelu turhaa kirjoitti:

"Luulot pois" kirjoittaa aivan mielettömän sepustuksen - eli juuri niitä luuloja ja ennakkoluuloja, tai sitten hän yrittää tahallaan hämätä ja siksi valehtelee.

Lukekaapa seuraava selvitys aiheesta:

Lue lisää

Oikiksissa jopa yli 50% kielikiintiöitä Ruotsinkielisille

Kaikissa Suomen yliopistoissa on moottoritietasoiset ohituskaistat Suomen ruotsalaisille.

Hyvä malliesimerkki ruotsinkielisten yli 50 %:in kiintiöistä sekä eriarvoistavasta pääsykoetemppuilusta on mm. Vaasan oikeustieteellisen valintamenettely.

Opetushan Vaasan oikeustieteellisessä tapahtuu kaikille opiskelijoille molemmilla kielillä: noin puolet opetuksesta annetaan ruotsinkielellä ja puolet suomenkielellä. Koska rinnakkaisopetusta ei järjestetä, suomenkieliset saavat näin osittain ruotsinkielistä opetusta ja ruotsinkieliset vastaavasti suomenkielistä opetusta.

1) Pääsykoetemppuilu:

Vaikka molemmilla kieliryhmillä on täysin sama opinto-ohjelma, järjestetään niille täysin eri pääsykokeet. Tämä vain sen vuoksi, että näin ei pysty vertailemaan eri kieliryhmien pisteitä keskenään. Tämä on tarpeen kohdan 2) vuoksi, koska näin ei voida osoittaa absoluuttisilla luvuilla, että toisen kieliryhmän opiskelijat pääsisivät opiskelemaan vähäisemmillä tiedoilla kuin toisen.

Toisin sanoen paremmin menestyvän kieliryhmän ja korkeamman pistemäärän saavuttaneet pyrkijät syrjäytetään huonommin menestyvän kieliryhmän edustajilla. Näin kielikiintiöiden avulla heikommin menestyneet ruotsinkieliset vievät koulutuspaikan paremmin menestyneiltä suomenkielisiltä.

2) Kielikiintiöjärjestelmä

Heikommin menestyneiden ruotsinkielisten sisäänpääsy yliopistoon varmistetaan kohdan 1) lisäksi vielä kielikiintiöjärjestelmällä. Sisään otetaan TASAN YHTÄ PALJON MOLEMMISTA KIELIRYHMISTÄ eli ruotsinkielisillä on 50 %:n kielikiintiö.

Voiko tasa-arvoa vielä räikeämmin loukata kaksikielisessä maassa, jossa molempien kieliryhmien pitäisi saada sama kohtelu?


Suora lainaus Vaasan oikeustieteellisen opinto-oppaasta:

”Opiskelijavalinta ja opinnot

Vaasan oikeustieteellinen koulutus saa uudet opiskelijansa osana Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijavalintaa. Vaasaa varten on vahvistettu oma opiskelijakiintiönsä. Opiskelijoita otetaan vuosittain 16-20, joista 8-10 suomenkielistä ja 8-10 ruotsin kieltä taitavaa. Opiskelijavalinnassa on erilliset valintakokeet suomen kieltä taitaville ja ruotsin kieltä taitaville hakijoille.

Opetus Vaasassa on kaksikielistä. Noin puolet opetuksesta annetaan ruotsin kielellä ja puolet suomen kielellä. Koska rinnakkaisopetusta ei järjestetä, suomenkieliset opiskelijat saavat osittain ruotsinkielistä opetusta ja ruotsinkieliset vastaavasti suomenkielistä opetusta.”

*-*-*

Kaiken tämän lisäksi ruotsinkieliset voivat hakea ILMAN vaikeaa KIELIKOETTA kaikkiin Suomen ja RUOTSIN lakitieteellisiin fakulteetteihin.