Vetyenergiahanke etenee Yhdysvalloissa

"Vetyenergian tuotannon ongelmana on tähän asti ollut huono hyötysuhde. Tuotoksen sisältämä energiamäärä on ollut vain noin neljännes tuotantoprosessissa käytetystä energiasta. "

Elektrolyysissä on jo nyt erittäin hyvä hyötysuhde. Lämmöstä vedyksi hyötysuhde riippuu lämmöstä sähköksi hyötysuhteesta.



"Tutkijat ovat nyt kehitelleet elektrolyysin, jossa sähköä johdetaan hyvin kuuman veden läpi. Vesimolekyylin hajotessa keraaminen seula erottelee happiatomit vedestä. "

Ilmeisesti kuitenkin käytetään elektrolyysiä. Ei ole paljon parantamisen varaa.

"Menetelmällä saadaan puhdasta vetyä, jonka sisältämä energiamäärä on puolet prosessissa käytetystä. Tämä hyötysuhde riittää, koska vedyllä voi korvata kallista öljyä. "

Vedyllä ei ainakaan nykyteknologialla pysty korvaamaan öljyä. Vedyn ongelmana on varastointi ja kuljetus sekä polttokennot. Ei vedyn tuotanto.

"Lähin kuviteltavissa olevissa käyttötarkoitus näin tuotetulle vedylle olisi ydinvoimaloissa. Tällä hetkellä Yhdysvallat ei tosin valmista perinteisiäkään ydinreaktoreita, eikä uudesta tyypistä ole vielä mahdollista esittää minkäänlaista kustannusarviota. "

Vetyä ei käytetä ydinvoimaloissa. Vetyä voi tuottaa ydinvoimalassa.



"Varhaisella suunnitteluasteella on myös vetykäyttöinen auto. Kilossa vetyä on suunnilleen sama määrä energiaa kuin neljässä litrassa lyijytöntä bensiiniä. "

Vetykäyttöisiä autoja on jo olemassa. Ne vain maksavat saman verran kuin omakotitalo Westendissä.

YLE24

Koleta kirjoitti:

"Vetyenergian tuotannon ongelmana on tähän asti ollut huono hyötysuhde. Tuotoksen sisältämä energiamäärä on ollut vain noin neljännes tuotantoprosessissa käytetystä energiasta. "

Elektrolyysissä on jo nyt erittäin hyvä hyötysuhde. Lämmöstä vedyksi hyötysuhde riippuu lämmöstä sähköksi hyötysuhteesta.



"Tutkijat ovat nyt kehitelleet elektrolyysin, jossa sähköä johdetaan hyvin kuuman veden läpi. Vesimolekyylin hajotessa keraaminen seula erottelee happiatomit vedestä. "

Ilmeisesti kuitenkin käytetään elektrolyysiä. Ei ole paljon parantamisen varaa.

"Menetelmällä saadaan puhdasta vetyä, jonka sisältämä energiamäärä on puolet prosessissa käytetystä. Tämä hyötysuhde riittää, koska vedyllä voi korvata kallista öljyä. "

Vedyllä ei ainakaan nykyteknologialla pysty korvaamaan öljyä. Vedyn ongelmana on varastointi ja kuljetus sekä polttokennot. Ei vedyn tuotanto.

"Lähin kuviteltavissa olevissa käyttötarkoitus näin tuotetulle vedylle olisi ydinvoimaloissa. Tällä hetkellä Yhdysvallat ei tosin valmista perinteisiäkään ydinreaktoreita, eikä uudesta tyypistä ole vielä mahdollista esittää minkäänlaista kustannusarviota. "

Vetyä ei käytetä ydinvoimaloissa. Vetyä voi tuottaa ydinvoimalassa.



"Varhaisella suunnitteluasteella on myös vetykäyttöinen auto. Kilossa vetyä on suunnilleen sama määrä energiaa kuin neljässä litrassa lyijytöntä bensiiniä. "

Vetykäyttöisiä autoja on jo olemassa. Ne vain maksavat saman verran kuin omakotitalo Westendissä.

YLE24

Useimmat generaattorit ovat vetyjäähdytteisiä, ja radiolyysissä vapautuvaa happea muutetaan vedeksi vedyn avulla.

Jocuko kirjoitti:

Useimmat generaattorit ovat vetyjäähdytteisiä, ja radiolyysissä vapautuvaa happea muutetaan vedeksi vedyn avulla.

Jos oikein tarkkoja ollaan.

En kuitenkaan usko että uutisessa tarkoitettiin tätä käyttöä.

Koleta kirjoitti:

Jos oikein tarkkoja ollaan.

En kuitenkaan usko että uutisessa tarkoitettiin tätä käyttöä.

Pistää miettimään mikä on YLE:n koulutusvaatimus...

Hydrogen Production Method Could Bolster Fuel Supplies
By MATTHEW L. WALD

Published: November 28, 2004


ASHINGTON, Nov. 27 - Researchers at a government nuclear laboratory and a ceramics company in Salt Lake City say they have found a way to produce pure hydrogen with far less energy than other methods, raising the possibility of using nuclear power to indirectly wean the transportation system from its dependence on oil.

The development would move the country closer to the Energy Department's goal of a "hydrogen economy," in which hydrogen would be created through a variety of means, and would be consumed by devices called fuel cells, to make electricity to run cars and for other purposes. Experts cite three big roadblocks to a hydrogen economy: manufacturing hydrogen cleanly and at low cost, finding a way to ship it and store it on the vehicles that use it, and reducing the astronomical price of fuel cells.

"This is a breakthrough in the first part," said J. Stephen Herring, a consulting engineer at the Idaho National Engineering and Environmental Laboratory, which plans to announce the development on Monday with Cerametec Inc. of Salt Lake City.

The developers also said the hydrogen could be used by oil companies to stretch oil supplies even without solving the fuel cell and transportation problems.

Mr. Herring said the experimental work showed the "highest-known production rate of hydrogen by high-temperature electrolysis."

But the plan requires the building of a new kind of nuclear reactor, at a time when the United States is not even building conventional reactors. And the cost estimates are uncertain.

The heart of the plan is an improvement on the most convenient way to make hydrogen, which is to run electric current through water, splitting the H2O molecule into hydrogen and oxygen. This process, called electrolysis, now has a drawback: if the electricity comes from coal, which is the biggest source of power in this country, then the energy value of the ingredients - the amount of energy given off when the fuel is burned - is three and a half to four times larger than the energy value of the product. Also, carbon dioxide and nitrogen oxide emissions increase when the additional coal is burned.

Hydrogen can also be made by mixing steam with natural gas and breaking apart both molecules, but the price of natural gas is rising rapidly.

The new method involves running electricity through water that has a very high temperature. As the water molecule breaks up, a ceramic sieve separates the oxygen from the hydrogen. The resulting hydrogen has about half the energy value of the energy put into the process, the developers say. Such losses may be acceptable, or even desirable, because hydrogen for a nuclear reactor can be substituted for oil, which is imported and expensive, and because the basic fuel, uranium, is plentiful.

The idea is to build a reactor that would heat the cooling medium in the nuclear core, in this case helium gas, to about 1,000 degrees Celsius, or more than 1,800 degrees Fahrenheit. The existing generation of reactors, used exclusively for electric generation, use water for cooling and heat it to only about 300 degrees Celsius.

The hot gas would be used two ways. It would spin a turbine to make electricity, which could be run through the water being separated. And it would heat that water, to 800 degrees Celsius. But if electricity demand on the power grid ran extremely high, the hydrogen production could easily be shut down for a few hours, and all of the energy could be converted to electricity, designers say.

The goal is to create a reactor that could produce about 300 megawatts of electricity for the grid, enough to run about 300,000 window air-conditioners, or produce about 2.5 kilos of hydrogen per second. When burned, a kilo of hydrogen has about the same energy value as a gallon of unleaded regular gasoline. But fuel cells, which work without burning, get about twice as much work out of each unit of fuel. So if used in automotive fuel cells, the reactor might replace more than 400,000 gallons of gasoline per day.

The part of the plan that the laboratory and the ceramics company have tested is high-temperature electrolysis. There is only limited experience building high-temperature gas-cooled reactors, though, and no one in this country has ordered any kind of big reactor, even those of more conventional design, in 30 years, except for those whose construction was canceled before completion.

Another problem is that the United States has no infrastructure for shipping large volumes of hydrogen. Currently, most hydrogen is produced at the point where it is used, mostly in oil refineries. Hydrogen is used to draw the sulfur out of crude oil, and to break up hydrocarbon molecules that are too big for use in liquid fuel, and change the carbon-hydrogen ratio to one more favorable for vehicle fuel.

Mr. Herring suggested another use, however: recovering usable fuel from the Athabasca Tar Sands in Alberta, Canada. The reserves there may hold the largest oil deposits in the world, but extracting them and converting them into a gasoline substitute requires copious amounts of steam and hydrogen, both products of the reactor.

Koleta kirjoitti:

Pistää miettimään mikä on YLE:n koulutusvaatimus...

Hydrogen Production Method Could Bolster Fuel Supplies
By MATTHEW L. WALD

Published: November 28, 2004


ASHINGTON, Nov. 27 - Researchers at a government nuclear laboratory and a ceramics company in Salt Lake City say they have found a way to produce pure hydrogen with far less energy than other methods, raising the possibility of using nuclear power to indirectly wean the transportation system from its dependence on oil.

The development would move the country closer to the Energy Department's goal of a "hydrogen economy," in which hydrogen would be created through a variety of means, and would be consumed by devices called fuel cells, to make electricity to run cars and for other purposes. Experts cite three big roadblocks to a hydrogen economy: manufacturing hydrogen cleanly and at low cost, finding a way to ship it and store it on the vehicles that use it, and reducing the astronomical price of fuel cells.

"This is a breakthrough in the first part," said J. Stephen Herring, a consulting engineer at the Idaho National Engineering and Environmental Laboratory, which plans to announce the development on Monday with Cerametec Inc. of Salt Lake City.

The developers also said the hydrogen could be used by oil companies to stretch oil supplies even without solving the fuel cell and transportation problems.

Mr. Herring said the experimental work showed the "highest-known production rate of hydrogen by high-temperature electrolysis."

But the plan requires the building of a new kind of nuclear reactor, at a time when the United States is not even building conventional reactors. And the cost estimates are uncertain.

The heart of the plan is an improvement on the most convenient way to make hydrogen, which is to run electric current through water, splitting the H2O molecule into hydrogen and oxygen. This process, called electrolysis, now has a drawback: if the electricity comes from coal, which is the biggest source of power in this country, then the energy value of the ingredients - the amount of energy given off when the fuel is burned - is three and a half to four times larger than the energy value of the product. Also, carbon dioxide and nitrogen oxide emissions increase when the additional coal is burned.

Hydrogen can also be made by mixing steam with natural gas and breaking apart both molecules, but the price of natural gas is rising rapidly.

The new method involves running electricity through water that has a very high temperature. As the water molecule breaks up, a ceramic sieve separates the oxygen from the hydrogen. The resulting hydrogen has about half the energy value of the energy put into the process, the developers say. Such losses may be acceptable, or even desirable, because hydrogen for a nuclear reactor can be substituted for oil, which is imported and expensive, and because the basic fuel, uranium, is plentiful.

The idea is to build a reactor that would heat the cooling medium in the nuclear core, in this case helium gas, to about 1,000 degrees Celsius, or more than 1,800 degrees Fahrenheit. The existing generation of reactors, used exclusively for electric generation, use water for cooling and heat it to only about 300 degrees Celsius.

The hot gas would be used two ways. It would spin a turbine to make electricity, which could be run through the water being separated. And it would heat that water, to 800 degrees Celsius. But if electricity demand on the power grid ran extremely high, the hydrogen production could easily be shut down for a few hours, and all of the energy could be converted to electricity, designers say.

The goal is to create a reactor that could produce about 300 megawatts of electricity for the grid, enough to run about 300,000 window air-conditioners, or produce about 2.5 kilos of hydrogen per second. When burned, a kilo of hydrogen has about the same energy value as a gallon of unleaded regular gasoline. But fuel cells, which work without burning, get about twice as much work out of each unit of fuel. So if used in automotive fuel cells, the reactor might replace more than 400,000 gallons of gasoline per day.

The part of the plan that the laboratory and the ceramics company have tested is high-temperature electrolysis. There is only limited experience building high-temperature gas-cooled reactors, though, and no one in this country has ordered any kind of big reactor, even those of more conventional design, in 30 years, except for those whose construction was canceled before completion.

Another problem is that the United States has no infrastructure for shipping large volumes of hydrogen. Currently, most hydrogen is produced at the point where it is used, mostly in oil refineries. Hydrogen is used to draw the sulfur out of crude oil, and to break up hydrocarbon molecules that are too big for use in liquid fuel, and change the carbon-hydrogen ratio to one more favorable for vehicle fuel.

Mr. Herring suggested another use, however: recovering usable fuel from the Athabasca Tar Sands in Alberta, Canada. The reserves there may hold the largest oil deposits in the world, but extracting them and converting them into a gasoline substitute requires copious amounts of steam and hydrogen, both products of the reactor.

vai onko olemassa nettiosoite tolle? tai kenties lehden numero/sivu?

suomentamisesta en viitsi puhuu mitään. käyttäjäehdoissa lukee jotain keskustelun kielestä.

UPDATE_5836427 kirjoitti:

vai onko olemassa nettiosoite tolle? tai kenties lehden numero/sivu?

suomentamisesta en viitsi puhuu mitään. käyttäjäehdoissa lukee jotain keskustelun kielestä.

Opi englantia.
Etsi itse lähde.
Missään ei kielletä kirjoittamasta muilla kielillä.

Törppö!

Koleta kirjoitti:

Opi englantia.
Etsi itse lähde.
Missään ei kielletä kirjoittamasta muilla kielillä.

Törppö!

http://www.suomi24.fi/opastus/kayttajaehdot/


"
Suomi24:n käyttäjäehdot

Näitä ehtoja sovelletaan kaikkiin Oy Eniro Finland Ab:n ylläpitämiin Suomi24-palveluihin.
...

5. Palveluiden käyttämisen edellytyksiä

Palveluita tulee käyttää siten, että käytöstä ei aiheudu häiriötä muille käyttäjille, Oy Eniro Finland Ab:lle, sen yhteistyökumppaneille tai muille tahoille. Palveluiden käyttö ei saa olla muutoinkaan Suomi24.fi:n käyttäjäehtojen, palvelun sääntöjen ja ohjeiden, lain tai hyvän tavan vastaista.

Sikäli kuin palveluissa voi esittää käyttäjän itse laatimia tai liittämiä tietoja, tietoja saa esittää ainoastaan suomen kielellä. Tämä edellytys ei kuitenkaan koske sähköposti- tai tekstiviestejä tai muita luottamuksellisia viestejä. Käyttäjä vastaa kaikista itse laatimistaan tai liittämistään tiedoista, jotka hän saattaa saataville palvelun kautta
...
"

Sinua on jo aiemmin huomautettu samasta asiasta:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000004746637#22000000004746637

Kumpi idiootti: Suomea osaava ja ymmärtävä vai pelkästään osaava?

UPDATE_5836427 kirjoitti:

http://www.suomi24.fi/opastus/kayttajaehdot/


"
Suomi24:n käyttäjäehdot

Näitä ehtoja sovelletaan kaikkiin Oy Eniro Finland Ab:n ylläpitämiin Suomi24-palveluihin.
...

5. Palveluiden käyttämisen edellytyksiä

Palveluita tulee käyttää siten, että käytöstä ei aiheudu häiriötä muille käyttäjille, Oy Eniro Finland Ab:lle, sen yhteistyökumppaneille tai muille tahoille. Palveluiden käyttö ei saa olla muutoinkaan Suomi24.fi:n käyttäjäehtojen, palvelun sääntöjen ja ohjeiden, lain tai hyvän tavan vastaista.

Sikäli kuin palveluissa voi esittää käyttäjän itse laatimia tai liittämiä tietoja, tietoja saa esittää ainoastaan suomen kielellä. Tämä edellytys ei kuitenkaan koske sähköposti- tai tekstiviestejä tai muita luottamuksellisia viestejä. Käyttäjä vastaa kaikista itse laatimistaan tai liittämistään tiedoista, jotka hän saattaa saataville palvelun kautta
...
"

Sinua on jo aiemmin huomautettu samasta asiasta:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000004746637#22000000004746637

Kumpi idiootti: Suomea osaava ja ymmärtävä vai pelkästään osaava?

Idiootti ei osaa kuin suomea. Eikä edes ymmärrä sitä.

Koleta kirjoitti:

Idiootti ei osaa kuin suomea. Eikä edes ymmärrä sitä.

Sinulla on merkillinen luulo, että voit käyttäytyä mielesi mukaan. Säälittävä tapaus.

UPDATE_5836427 kirjoitti:

Sinulla on merkillinen luulo, että voit käyttäytyä mielesi mukaan. Säälittävä tapaus.

koska esittää alkuperäisen lähteen. Jollakin heittää tosi pahasti. Ei tosin ole mitään uutta että Vastaaja on terapian tarpeessa.

Koleta kirjoitti:

koska esittää alkuperäisen lähteen. Jollakin heittää tosi pahasti. Ei tosin ole mitään uutta että Vastaaja on terapian tarpeessa.

Itekkö kirjotit?
Kirjoittanut: Vastaaja 29.11.2004 klo 13.40

vai onko olemassa nettiosoite tolle? tai kenties lehden numero/sivu?

suomentamisesta en viitsi puhuu mitään. käyttäjäehdoissa lukee jotain keskustelun kielestä.

UPDATE_5836427 kirjoitti:

Itekkö kirjotit?
Kirjoittanut: Vastaaja 29.11.2004 klo 13.40

vai onko olemassa nettiosoite tolle? tai kenties lehden numero/sivu?

suomentamisesta en viitsi puhuu mitään. käyttäjäehdoissa lukee jotain keskustelun kielestä.

etkä koskaan tule osaamaan. Linkistä olisi sinulle yhtä paljon hyötyä kuin mitä polkupyörästä olisi kalalle.

Pitäydy sinä vain YLE 24 lukijana. Sieltä ne parhaat "alkuperäislähteet" löytyvät. GP:n sivuiltakin voit hyvällä tsägällä löytää jotain "alkuperäislähteitä"

Koleta kirjoitti:

etkä koskaan tule osaamaan. Linkistä olisi sinulle yhtä paljon hyötyä kuin mitä polkupyörästä olisi kalalle.

Pitäydy sinä vain YLE 24 lukijana. Sieltä ne parhaat "alkuperäislähteet" löytyvät. GP:n sivuiltakin voit hyvällä tsägällä löytää jotain "alkuperäislähteitä"

Itekkö kirjotit?
Kirjoittanut: Vastaaja 29.11.2004 klo 13.40

vai onko olemassa nettiosoite tolle? tai kenties lehden numero/sivu?

suomentamisesta en viitsi puhuu mitään. käyttäjäehdoissa lukee jotain keskustelun kielestä.

Koleta kirjoitti:

Pistää miettimään mikä on YLE:n koulutusvaatimus...

Hydrogen Production Method Could Bolster Fuel Supplies
By MATTHEW L. WALD

Published: November 28, 2004


ASHINGTON, Nov. 27 - Researchers at a government nuclear laboratory and a ceramics company in Salt Lake City say they have found a way to produce pure hydrogen with far less energy than other methods, raising the possibility of using nuclear power to indirectly wean the transportation system from its dependence on oil.

The development would move the country closer to the Energy Department's goal of a "hydrogen economy," in which hydrogen would be created through a variety of means, and would be consumed by devices called fuel cells, to make electricity to run cars and for other purposes. Experts cite three big roadblocks to a hydrogen economy: manufacturing hydrogen cleanly and at low cost, finding a way to ship it and store it on the vehicles that use it, and reducing the astronomical price of fuel cells.

"This is a breakthrough in the first part," said J. Stephen Herring, a consulting engineer at the Idaho National Engineering and Environmental Laboratory, which plans to announce the development on Monday with Cerametec Inc. of Salt Lake City.

The developers also said the hydrogen could be used by oil companies to stretch oil supplies even without solving the fuel cell and transportation problems.

Mr. Herring said the experimental work showed the "highest-known production rate of hydrogen by high-temperature electrolysis."

But the plan requires the building of a new kind of nuclear reactor, at a time when the United States is not even building conventional reactors. And the cost estimates are uncertain.

The heart of the plan is an improvement on the most convenient way to make hydrogen, which is to run electric current through water, splitting the H2O molecule into hydrogen and oxygen. This process, called electrolysis, now has a drawback: if the electricity comes from coal, which is the biggest source of power in this country, then the energy value of the ingredients - the amount of energy given off when the fuel is burned - is three and a half to four times larger than the energy value of the product. Also, carbon dioxide and nitrogen oxide emissions increase when the additional coal is burned.

Hydrogen can also be made by mixing steam with natural gas and breaking apart both molecules, but the price of natural gas is rising rapidly.

The new method involves running electricity through water that has a very high temperature. As the water molecule breaks up, a ceramic sieve separates the oxygen from the hydrogen. The resulting hydrogen has about half the energy value of the energy put into the process, the developers say. Such losses may be acceptable, or even desirable, because hydrogen for a nuclear reactor can be substituted for oil, which is imported and expensive, and because the basic fuel, uranium, is plentiful.

The idea is to build a reactor that would heat the cooling medium in the nuclear core, in this case helium gas, to about 1,000 degrees Celsius, or more than 1,800 degrees Fahrenheit. The existing generation of reactors, used exclusively for electric generation, use water for cooling and heat it to only about 300 degrees Celsius.

The hot gas would be used two ways. It would spin a turbine to make electricity, which could be run through the water being separated. And it would heat that water, to 800 degrees Celsius. But if electricity demand on the power grid ran extremely high, the hydrogen production could easily be shut down for a few hours, and all of the energy could be converted to electricity, designers say.

The goal is to create a reactor that could produce about 300 megawatts of electricity for the grid, enough to run about 300,000 window air-conditioners, or produce about 2.5 kilos of hydrogen per second. When burned, a kilo of hydrogen has about the same energy value as a gallon of unleaded regular gasoline. But fuel cells, which work without burning, get about twice as much work out of each unit of fuel. So if used in automotive fuel cells, the reactor might replace more than 400,000 gallons of gasoline per day.

The part of the plan that the laboratory and the ceramics company have tested is high-temperature electrolysis. There is only limited experience building high-temperature gas-cooled reactors, though, and no one in this country has ordered any kind of big reactor, even those of more conventional design, in 30 years, except for those whose construction was canceled before completion.

Another problem is that the United States has no infrastructure for shipping large volumes of hydrogen. Currently, most hydrogen is produced at the point where it is used, mostly in oil refineries. Hydrogen is used to draw the sulfur out of crude oil, and to break up hydrocarbon molecules that are too big for use in liquid fuel, and change the carbon-hydrogen ratio to one more favorable for vehicle fuel.

Mr. Herring suggested another use, however: recovering usable fuel from the Athabasca Tar Sands in Alberta, Canada. The reserves there may hold the largest oil deposits in the world, but extracting them and converting them into a gasoline substitute requires copious amounts of steam and hydrogen, both products of the reactor.

Käytännössä "uutisessa" puhuttanen siitä että kuulakekoreaktorin avulla voidaan tuottaa vetyä korkeammalla hyötysuhteella kuin elektrolyysillä sähköllä ja vedellä.

Tästähän ollaan palstalla juteltu monen monta kertaa.

Vetytalous tarvitsee ydinvoimaa.

Koleta kirjoitti:

Käytännössä "uutisessa" puhuttanen siitä että kuulakekoreaktorin avulla voidaan tuottaa vetyä korkeammalla hyötysuhteella kuin elektrolyysillä sähköllä ja vedellä.

Tästähän ollaan palstalla juteltu monen monta kertaa.

Vetytalous tarvitsee ydinvoimaa.

"Vetytalous tarvitsee ydinvoimaa."

Ei ydinvoimaa tartte muut ahneet paskiaiset, jotka ei pätkääkään välitä muusta kuin omasta hyvinvoinnistaan.


Vetytalous on päinvastoin kuolinisku ydinvoimalle. Vetyä voidaan tuottaa hajautetusti pienissä laitoksissa, jopa talokohtaisesti. Ydinvoimalat voi tuottaa vetyä tai sähköä niin kauan ne joudutaan eristämään ihmisiltä.

UPDATE_5836427 kirjoitti:

"Vetytalous tarvitsee ydinvoimaa."

Ei ydinvoimaa tartte muut ahneet paskiaiset, jotka ei pätkääkään välitä muusta kuin omasta hyvinvoinnistaan.


Vetytalous on päinvastoin kuolinisku ydinvoimalle. Vetyä voidaan tuottaa hajautetusti pienissä laitoksissa, jopa talokohtaisesti. Ydinvoimalat voi tuottaa vetyä tai sähköä niin kauan ne joudutaan eristämään ihmisiltä.

Mutanttijättimarsu juoksupyörään. Siitä se vetytuotanto lähtee käyntiin.

"Ei ydinvoimaa tartte muut ahneet paskiaiset, jotka ei pätkääkään välitä muusta kuin omasta hyvinvoinnistaan. "

"Ydinvoimalat voi tuottaa vetyä tai sähköä niin kauan ne joudutaan eristämään ihmisiltä. "

Osaatko edes suomea?

Koleta kirjoitti:

Mutanttijättimarsu juoksupyörään. Siitä se vetytuotanto lähtee käyntiin.

"Ei ydinvoimaa tartte muut ahneet paskiaiset, jotka ei pätkääkään välitä muusta kuin omasta hyvinvoinnistaan. "

"Ydinvoimalat voi tuottaa vetyä tai sähköä niin kauan ne joudutaan eristämään ihmisiltä. "

Osaatko edes suomea?

"
Vetytalous

Motto: Vetytalous voidaan sovittaa suomalaisiin ja paikallisiin oloihin. Tulevaisuutta tehdään nyt.

Valtion luonnonvarainneuvosto esitti vetytalousprojektia vuonna 1994. Aloitteessa todettiin mm: "Vetytalous merkitsee pähkinänkuoressa sitä, että vedestä erotetaan esim. aurinkosähkön avulla vety. Ainakin siirtymävaiheessa tultaneen käyttämään maakaasua ja muita seoksia, joista vety otetaan irti. Vety on polttoaine ja yhtyessään happeen eli palaessaan, vety voi täysin saasteettomasti antaa lämpöä ja sähköä sekä liikevoimaa moottoreissa."

Luonnonvarainneuvosto näki, että "vetyakut eli metallihydridit ovat eräs soveltuva tapa varastoida energiaa. Vety varastoituu myös esim. ammoniakkina, metanolina tai sykloheksaanina. Varastointi on erityisesti sähköntuotannon suunnalta katsoen ja lämmönkulutuksen vuodenaikaisvaihteluiden kannalta merkittävä asia."

Aloitteessa todettiin, että "vetytalous ei edellytä suuria tuotantoyksiköitä eikä monimutkaista tekniikkaa. Suurin osa vedyn tuotannon ja käytön ratkaisuista voitaneen toteuttaa paikallisesti, jopa talotasolta lähtien. Omavaraisuus raaka-aineiden suhteen ja mm. energiaa vaativien kuljetusten minimointi voidaan suunnitella kunkin paikan omista lähtökohdista ja sovittaen uudet ratkaisut kulloiseenkin, olemassa olevaan tilanteeseen."
...
"

http://www.kaapeli.fi/~smaatta/vety1.html

Kellarissa tai ei: samasta lähteestä sähkö, lämpö ja auton moottorin polttoaine :)

Onneks ydinvoimalat loppuu pian :)

Koleta kirjoitti:

Käytännössä "uutisessa" puhuttanen siitä että kuulakekoreaktorin avulla voidaan tuottaa vetyä korkeammalla hyötysuhteella kuin elektrolyysillä sähköllä ja vedellä.

Tästähän ollaan palstalla juteltu monen monta kertaa.

Vetytalous tarvitsee ydinvoimaa.

Kaikille nautittavaksi.

Elpriset tredubblas
GÖTEBORG. Om tre år kan priset på el i Sverige ha tredubblats. Då, år 2007, ska alla EU-länder vara öppna för konkurrens även för hushållsel.
-När vi får en fri marknad inom EU jämnas priserna mellan Norden och kontinenten ut, säger Björn Karlsson, professor i energisystem vid Linköpings universitet, till Göteborgs-Posten.
I dag har Sverige de lägsta elpriserna i EU.

Koleta kirjoitti:

Kaikille nautittavaksi.

Elpriset tredubblas
GÖTEBORG. Om tre år kan priset på el i Sverige ha tredubblats. Då, år 2007, ska alla EU-länder vara öppna för konkurrens även för hushållsel.
-När vi får en fri marknad inom EU jämnas priserna mellan Norden och kontinenten ut, säger Björn Karlsson, professor i energisystem vid Linköpings universitet, till Göteborgs-Posten.
I dag har Sverige de lägsta elpriserna i EU.

"

1. Vety polttoaineena ja energian kantajana ("pähkinänkuori")

Ilmastojärjestelmän muutokset vaikutuksineen herättää yhä enemmän mielenkiintoa ja keskustelua, myös ahdistusta. Kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämiseksi on kuitenkin käsillä hyvin lupaava energiamuoto, vetytalous (aurinko-vety -talous).

Vety on polttoaine ja sitä voidaan valmistaa mm. vedestä, biomassasta ja maakaasusta. Vety voidaan erottaa vedestä esim. aurinkosähkön avulla elektrolyyserissä. Erittäin mielenkiintoinen "luonnon oma vetyvoimala" on eräässä bakteerissa toimiva bakteriorodopsiini.

Vetyä voidaan käyttää sähkön, lämmön ja esim. autojen voiman lähteenä. Polttokennossa voidaan vetyä, metaania, propaania jne. muuntaa suoraan sähköksi. Alkuperäinen keksintö on vuodelta 1839, mutta vasta 1960-luvulla polttokennot otettiin tehokkaaseen käyttöön. Nykyisin polttokennoilla voidaan sähkön lisäksi tuottaa lämpöä esim. kotitalouksiin ja liikevoimaa autoihin. Polttokennoissa tapahtuu päinvastainen kuin elektrolyysereissä eli vedystä saadaan sähköä.

Yksinkertaisen laitteen perusperiaate on, että kun vety tai hyvin vetypitoinen aine yhtyy kemiallisesti ilman happeen, vapautuu energiaa. Reaktiossa tarvitaan katalyytti, esim. PEM (proton exchange membrane), joka päästää vetyprotonin läpi, mutta ei vetymolekyyliä.

Polttokennossa ei ole liikkuvia osia ja se toimii hiljaisesti. Kenno muuntaa varastoidun energian tasasähköksi 60-70 prosentin tehokkuudella. Tavallinen polttomoottori yltää vain 20-30 prosenttiin.

Jos vety valmistetaan esim. maakaasusta, syntyy hiilidioksidipäästöjä. Tällainen voimala oli Imatran Voima Oy:n koekäytössä Hämeenlinnassa. Puhtainta energiantuotantoa edustaa uusiutuvalla energialla valmistetun vedyn käyttö, jolloin koko prosessin sivutuotteena on ainoastaan vettä tai vesihöyryä.

Vedyn varastointi voi tapahtua nestemäisinä yhdisteinä (esim. metanolina) tai paineistettuna kaasuna säiliöihin. Metallihydridit (vetyakut) ovat yksi tehokas varastointitapa. Vetypitoista kaasua voidaan siirtää putkistoissa.

Vety on energianmuotona ehtymätön ja saasteeton, kun vety on valmistettu uusiutuvalla energialla ilman haitallisia päästöjä. Vetytaloudella voidaan korvata kivihiilen, öljyn ja muiden haitallisten fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

Suuria vedyn tuotannon ja varastoinnin yksiköitä ei välttämättä tarvita. Pienet "voimalat" ja "paristot" voivat sijaita esim. kotitaloudessa, korttelissa, kylässä tai autossa.

Vetytalouden (tai aurinko-vety -talouden) osaset ovat jo teknisesti toimivia. Esim. polttokennoja valmistetaan jo kaupallisesti. On muutamien vuosien kysymys, milloin tapahtuu läpimurto markkinoilla.

Vetytalouden välineistöä valmistavat yhtiöt ja alan tutkijat näkevät tulevaisuuden valoisana. Yksi poliittisen tason ilmentymä on Yhdysvalloissa hyväksytty laki vetytulevaisuudesta (The Hydrogen Future Act). Se antaa raamit varojen ohjaamiseksi vetytalouden tutkimus-, kehitys- ja demonstraatiohankkeille. Myös Islanti ja esim. Baijerin osavaltio Saksassa on lähtenyt tukemaan vetykehittelyjä.

Vetytaloudesta puhuttaessa on hyvä muistaa, ettei vety ole energialähde samassa mielessä kuin esim. aurinko, puu tai muu biomassa. Vetyä voidaan pitää energian kantajana ja polttoaineena.

Vetytalous puolestaan voi liittyä saumattomasti muuhun, mieluimmin paikalliseen energian tuotantoon ja käyttöön uusiutuvista lähteistä, mahdollisimman vähän saastuttavalla tavalla.

Lähteitä:

American Hydrogen Association. http://www.getnet.com/charity/aha/ (sivut 17.2.-97 tilanteessa)

Energy Partners, Inc. http://www.gate.net/~h2_ep/ (sivut 17.2.-97 tilanteessa)

Fuel Cells - a short primer. Warsitz Enterprises. http://www.slip.net/~h2man/fuel_cells.html (sivu 17.2.-97 tilanteessa)

Fuel Cells: Frequently Asked Questions. American Hydrogen Association. http://www.getnet.com/charity/aha/ahafcell.html (sivu 17.2.-97 tilanteessa)

Huttunen, Ari (1994). Vanajan polttokennolaitos. Imatran Voima Oy. Tutkimusraportteja IVO-A-01/94. Vantaa

Other Hydrogen and alternative energy links of interest. Warsitz Enterprises. http://www.slip.net/~h2man/links.html (sivu 17.2.-97 tilanteessa)

Typical Solar Hydrogen System. Warsitz Enterprises. http://www.slip.net/~h2man/h2sys.html (sivu 17.2.-97 tilanteessa)

Tähtinen, Seppo (1992). Metallihydridit vetyenergiajärjestelmissä. Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT). Tiedotteita 1407. Espoo

"
http://www.kaapeli.fi/~smaatta/vety1.html

Koleta kirjoitti:

Jos oikein tarkkoja ollaan.

En kuitenkaan usko että uutisessa tarkoitettiin tätä käyttöä.

tarkkoja ollaan, et TIENNYT, että vetyä käytetään ydinvoimaloissa.

Tarkka kirjoitti:

tarkkoja ollaan, et TIENNYT, että vetyä käytetään ydinvoimaloissa.

Suurissa generaattoreissa ja sähkökoneissa käytetään vetyä ilman sijaan jäähdyttämään. Se on yleistietoa.

Se että sitä käytetään hapen poistamiseen en tiennyt. Luulisi että ydinvoimalan happipäästöt eivät olisi kovinkaan haitallisia...

Tosin happi väärässä paikassa väärään aikaan on vaarallista.

Koleta kirjoitti:

Suurissa generaattoreissa ja sähkökoneissa käytetään vetyä ilman sijaan jäähdyttämään. Se on yleistietoa.

Se että sitä käytetään hapen poistamiseen en tiennyt. Luulisi että ydinvoimalan happipäästöt eivät olisi kovinkaan haitallisia...

Tosin happi väärässä paikassa väärään aikaan on vaarallista.

lisää yleistietoa:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000004259376

kattele ton alta Jocun juttuja.

UPDATE_5836427 kirjoitti:

lisää yleistietoa:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000004259376

kattele ton alta Jocun juttuja.

Ihmettelen vaan millä tavoin linkki liittyy mihinkään?

Taitaa vaivata kompleksi kun et osaa kieliä.

Koleta kirjoitti:

Ihmettelen vaan millä tavoin linkki liittyy mihinkään?

Taitaa vaivata kompleksi kun et osaa kieliä.

Helvetillinen riski.

Ihan vaan yleistietona.

UPDATE_5836427 kirjoitti:

Helvetillinen riski.

Ihan vaan yleistietona.

Vety on käytännössä huonoa syttymään. Jos generaattoriin tulee jotakin hämminkiä, puhalletaan vedyt painetypellä katolle.

Ydinturvallisuus ei vaarannu, vaikka generaattori olisi tulessa. Sitä mahdollisuutta tosin kaikki osapuolet pitävät varsin epätodennäköisenä.

UPDATE_5836427 kirjoitti:

"

1. Vety polttoaineena ja energian kantajana ("pähkinänkuori")

Ilmastojärjestelmän muutokset vaikutuksineen herättää yhä enemmän mielenkiintoa ja keskustelua, myös ahdistusta. Kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämiseksi on kuitenkin käsillä hyvin lupaava energiamuoto, vetytalous (aurinko-vety -talous).

Vety on polttoaine ja sitä voidaan valmistaa mm. vedestä, biomassasta ja maakaasusta. Vety voidaan erottaa vedestä esim. aurinkosähkön avulla elektrolyyserissä. Erittäin mielenkiintoinen "luonnon oma vetyvoimala" on eräässä bakteerissa toimiva bakteriorodopsiini.

Vetyä voidaan käyttää sähkön, lämmön ja esim. autojen voiman lähteenä. Polttokennossa voidaan vetyä, metaania, propaania jne. muuntaa suoraan sähköksi. Alkuperäinen keksintö on vuodelta 1839, mutta vasta 1960-luvulla polttokennot otettiin tehokkaaseen käyttöön. Nykyisin polttokennoilla voidaan sähkön lisäksi tuottaa lämpöä esim. kotitalouksiin ja liikevoimaa autoihin. Polttokennoissa tapahtuu päinvastainen kuin elektrolyysereissä eli vedystä saadaan sähköä.

Yksinkertaisen laitteen perusperiaate on, että kun vety tai hyvin vetypitoinen aine yhtyy kemiallisesti ilman happeen, vapautuu energiaa. Reaktiossa tarvitaan katalyytti, esim. PEM (proton exchange membrane), joka päästää vetyprotonin läpi, mutta ei vetymolekyyliä.

Polttokennossa ei ole liikkuvia osia ja se toimii hiljaisesti. Kenno muuntaa varastoidun energian tasasähköksi 60-70 prosentin tehokkuudella. Tavallinen polttomoottori yltää vain 20-30 prosenttiin.

Jos vety valmistetaan esim. maakaasusta, syntyy hiilidioksidipäästöjä. Tällainen voimala oli Imatran Voima Oy:n koekäytössä Hämeenlinnassa. Puhtainta energiantuotantoa edustaa uusiutuvalla energialla valmistetun vedyn käyttö, jolloin koko prosessin sivutuotteena on ainoastaan vettä tai vesihöyryä.

Vedyn varastointi voi tapahtua nestemäisinä yhdisteinä (esim. metanolina) tai paineistettuna kaasuna säiliöihin. Metallihydridit (vetyakut) ovat yksi tehokas varastointitapa. Vetypitoista kaasua voidaan siirtää putkistoissa.

Vety on energianmuotona ehtymätön ja saasteeton, kun vety on valmistettu uusiutuvalla energialla ilman haitallisia päästöjä. Vetytaloudella voidaan korvata kivihiilen, öljyn ja muiden haitallisten fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

Suuria vedyn tuotannon ja varastoinnin yksiköitä ei välttämättä tarvita. Pienet "voimalat" ja "paristot" voivat sijaita esim. kotitaloudessa, korttelissa, kylässä tai autossa.

Vetytalouden (tai aurinko-vety -talouden) osaset ovat jo teknisesti toimivia. Esim. polttokennoja valmistetaan jo kaupallisesti. On muutamien vuosien kysymys, milloin tapahtuu läpimurto markkinoilla.

Vetytalouden välineistöä valmistavat yhtiöt ja alan tutkijat näkevät tulevaisuuden valoisana. Yksi poliittisen tason ilmentymä on Yhdysvalloissa hyväksytty laki vetytulevaisuudesta (The Hydrogen Future Act). Se antaa raamit varojen ohjaamiseksi vetytalouden tutkimus-, kehitys- ja demonstraatiohankkeille. Myös Islanti ja esim. Baijerin osavaltio Saksassa on lähtenyt tukemaan vetykehittelyjä.

Vetytaloudesta puhuttaessa on hyvä muistaa, ettei vety ole energialähde samassa mielessä kuin esim. aurinko, puu tai muu biomassa. Vetyä voidaan pitää energian kantajana ja polttoaineena.

Vetytalous puolestaan voi liittyä saumattomasti muuhun, mieluimmin paikalliseen energian tuotantoon ja käyttöön uusiutuvista lähteistä, mahdollisimman vähän saastuttavalla tavalla.

Lähteitä:

American Hydrogen Association. http://www.getnet.com/charity/aha/ (sivut 17.2.-97 tilanteessa)

Energy Partners, Inc. http://www.gate.net/~h2_ep/ (sivut 17.2.-97 tilanteessa)

Fuel Cells - a short primer. Warsitz Enterprises. http://www.slip.net/~h2man/fuel_cells.html (sivu 17.2.-97 tilanteessa)

Fuel Cells: Frequently Asked Questions. American Hydrogen Association. http://www.getnet.com/charity/aha/ahafcell.html (sivu 17.2.-97 tilanteessa)

Huttunen, Ari (1994). Vanajan polttokennolaitos. Imatran Voima Oy. Tutkimusraportteja IVO-A-01/94. Vantaa

Other Hydrogen and alternative energy links of interest. Warsitz Enterprises. http://www.slip.net/~h2man/links.html (sivu 17.2.-97 tilanteessa)

Typical Solar Hydrogen System. Warsitz Enterprises. http://www.slip.net/~h2man/h2sys.html (sivu 17.2.-97 tilanteessa)

Tähtinen, Seppo (1992). Metallihydridit vetyenergiajärjestelmissä. Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT). Tiedotteita 1407. Espoo

"
http://www.kaapeli.fi/~smaatta/vety1.html

"Polttokennossa ei ole liikkuvia osia ja se toimii hiljaisesti. Kenno muuntaa varastoidun energian tasasähköksi 60-70 prosentin tehokkuudella. Tavallinen polttomoottori yltää vain 20-30 prosenttiin."

Mutta älä nyt kuitenkaan unohda sitä, että polttomoottori on lämpövoimakone, se tuottaa energiaa suoraan lähteestään.

Yhtä hyvin voisin sanoa, että vetykennot ovat ihan ... koska sähkömoottori toimii yli 80 % hyötysuhteella...

Vety pitää tuottaa jollain. Jos vetyä tehdään esimerkiksi polttomoottori-käyttöisellä generaattorilla, niin ensiksi mekaaniseksi energiaksi muuntuu vain se edellä mainittu 20...30 %, ja sitten generaattorin hyötysuhde, joka on jotain siinä yli 80 %... Ja sitten vielä lopuksi se vetykenno 60...70% ja lopuksi vielä yksi sähkömoottori jonkin verran yli 80 %... En jaksa laskea mitä lopputuloksena saa, mutta ei hyvältä näytä...

Tietysti jos unohtaa sen polttomoottorin, niin voihan sen tietysti vaihtaa vaikka johonkin muuhun lämpövoimakoneeseen, hyötysuhde parhaimmassakin tapauksessa jotain 40...60 %... Tai toinen vaihtoehto voisi olla vaikka se mainittu aurinko paneeli, muistaakseni jossain laboratoriossa saatiin aikaan kenno joka muuntaa auringon valosta 30 % sähköksi...

joku... kirjoitti:

"Polttokennossa ei ole liikkuvia osia ja se toimii hiljaisesti. Kenno muuntaa varastoidun energian tasasähköksi 60-70 prosentin tehokkuudella. Tavallinen polttomoottori yltää vain 20-30 prosenttiin."

Mutta älä nyt kuitenkaan unohda sitä, että polttomoottori on lämpövoimakone, se tuottaa energiaa suoraan lähteestään.

Yhtä hyvin voisin sanoa, että vetykennot ovat ihan ... koska sähkömoottori toimii yli 80 % hyötysuhteella...

Vety pitää tuottaa jollain. Jos vetyä tehdään esimerkiksi polttomoottori-käyttöisellä generaattorilla, niin ensiksi mekaaniseksi energiaksi muuntuu vain se edellä mainittu 20...30 %, ja sitten generaattorin hyötysuhde, joka on jotain siinä yli 80 %... Ja sitten vielä lopuksi se vetykenno 60...70% ja lopuksi vielä yksi sähkömoottori jonkin verran yli 80 %... En jaksa laskea mitä lopputuloksena saa, mutta ei hyvältä näytä...

Tietysti jos unohtaa sen polttomoottorin, niin voihan sen tietysti vaihtaa vaikka johonkin muuhun lämpövoimakoneeseen, hyötysuhde parhaimmassakin tapauksessa jotain 40...60 %... Tai toinen vaihtoehto voisi olla vaikka se mainittu aurinko paneeli, muistaakseni jossain laboratoriossa saatiin aikaan kenno joka muuntaa auringon valosta 30 % sähköksi...

sä nyt kekkasit, että vetyä tehtäis tavallisella aggrekaatilla.
Pelkkänä heittonakin älytön.

vety kirjoitti:

sä nyt kekkasit, että vetyä tehtäis tavallisella aggrekaatilla.
Pelkkänä heittonakin älytön.

Jollain se vety on tehtävä. Millä sitten ? Yhtä älyttömiä ne ovat muutkin heitot.

Vedyn tekoon kuluu tuplasti energiaa kuin siitä takaisin saadaan, tehtiin se miten vaan.

Jocuko kirjoitti:

Vety on käytännössä huonoa syttymään. Jos generaattoriin tulee jotakin hämminkiä, puhalletaan vedyt painetypellä katolle.

Ydinturvallisuus ei vaarannu, vaikka generaattori olisi tulessa. Sitä mahdollisuutta tosin kaikki osapuolet pitävät varsin epätodennäköisenä.

Vai on vety käytännössä huono syttymään !

Miksi ilmalaiva Hindenburg räjähti ?
Miksi vappupalloja on kielletty täyttämästä vedyllä ?

Tietenkin se tarvitsee happea palaakseen / räjähtääkseen, mutta sitähän ilmasta löytyy.

H2O kirjoitti:

Vai on vety käytännössä huono syttymään !

Miksi ilmalaiva Hindenburg räjähti ?
Miksi vappupalloja on kielletty täyttämästä vedyllä ?

Tietenkin se tarvitsee happea palaakseen / räjähtääkseen, mutta sitähän ilmasta löytyy.

Onhan sitä vetyä vuotanut vuosien mittaan montakin kertaa, ja joskus paljokin. Kertaakaan ei ole syttynyt palamaan.
Kyllähän moni muukin käytössä oleva aine on palo- ja räjähdysherkkää, asetyleeni esimerkiksi.

Jocuko kirjoitti:

Vety on käytännössä huonoa syttymään. Jos generaattoriin tulee jotakin hämminkiä, puhalletaan vedyt painetypellä katolle.

Ydinturvallisuus ei vaarannu, vaikka generaattori olisi tulessa. Sitä mahdollisuutta tosin kaikki osapuolet pitävät varsin epätodennäköisenä.

Vähän kuulee vetyonnettomuuksista. Vielä vähemmän ydinvoimaloissa. Ei siis hätää. Tai...

UPDATE_5836427 kirjoitti:

Helvetillinen riski.

Ihan vaan yleistietona.

Vetygeneraattori tuulimyllyn alla on myöskin helvetinmoinen riski. Ja samasta syystä. Jos vedyn joukkoon pääsee happea, saadaan hyvin räjähdysherkkä seos.

vety kirjoitti:

sä nyt kekkasit, että vetyä tehtäis tavallisella aggrekaatilla.
Pelkkänä heittonakin älytön.

Mutta jos luit loppuun asti huomasit varmaan sen yhden kohdan:

"Tietysti jos unohtaa sen polttomoottorin, niin voihan sen tietysti vaihtaa vaikka johonkin muuhun lämpövoimakoneeseen, hyötysuhde parhaimmassakin tapauksessa jotain 40...60 %... Tai toinen vaihtoehto voisi olla vaikka se mainittu aurinko paneeli, muistaakseni jossain laboratoriossa saatiin aikaan kenno joka muuntaa auringon valosta 30 % sähköksi..."

Tuossa mainitsen aika monta muuta keinoa vedyn tuottamiseen tarvittavan energian saantiin...

En uskokaan, että kukaan alkaisi käyttää polttomoottoreita vedyn tuottamiseen, mutta on kuitenkin hyvä muistaa, että vety on vain energia varasto, ja ennenkuin energia on vety-muodossa, niin siinä on hävinnyt jo aika paljon. Olisi epäreilua polttomoottoreita kohtaan väittää että vety-järjestelmän tehokkuutta voitaisiin verrata tuolla tavalla.

Yhtä hyvin mekaanisen voimakoneen tehokkuutta voitaisiin mitata heti voimakoneen jälkeen, eli mitattaisiinkin vain voimansiirron tehokkuus. Sillä periaatteessa vety ja sähkö ovat eräänlaisia voimansiirron muotoja.

Esimerkkina voitaisiin mainita, että on olemassa sellaisia diesel käyttöisiä vetureita, missä diesel-kone pyörittää generaattoria, ja akseleita pyöritetään sähkömoottoreilla, siinä sähkö on selvästi vain voimansiirto. Mutta miten tilanne muuttuu, jos se generaattori voimakoneineen jätetään junasta pois, ja tuodaan sähkö lankoja pitkin ulkopuolelta? ... se voimakone on vain jossain muualla... de facto...

H2O kirjoitti:

Vai on vety käytännössä huono syttymään !

Miksi ilmalaiva Hindenburg räjähti ?
Miksi vappupalloja on kielletty täyttämästä vedyllä ?

Tietenkin se tarvitsee happea palaakseen / räjähtääkseen, mutta sitähän ilmasta löytyy.

Eikös Hindenburgin tuhon taustalla ollut ilmalaivan pinnoitteen päällä käytetty "maali", joka, ikävästi, sattui olemaan erittäin paloherkkää. Muistelisin ainakin joskus tällaista nähneeni/lukeneeni. Luonnollisestihan se vetykin mukana tietysti paloi.

väärässä kirjoitti:

Eikös Hindenburgin tuhon taustalla ollut ilmalaivan pinnoitteen päällä käytetty "maali", joka, ikävästi, sattui olemaan erittäin paloherkkää. Muistelisin ainakin joskus tällaista nähneeni/lukeneeni. Luonnollisestihan se vetykin mukana tietysti paloi.

Maalista en tiedä, saattaa olla, että silläkin olisi ollut osuutensa asiaan, mutta mikäli minä oikein muistan, niin osa sen Hindenburgin pinnoitteista oli vaihdettu muovisiin, ja muovi puolestaan kerää staattisia latauksia aika herkästi, kuten varmastikin kaikki tietävät...

En muista asiaa kovin hyvin, ja saattaa olla että olen väärässäkin...

Interdum dormitat ipse Homerus.

Linkki toisaan unohtui..

Toisaalta jutussa oli kyllä kaikki tarpeellinen, joista kävi selväksi julkaisija ja jukaisu ajankohta...
Eli tuskimpä rikoin minkään sortin tekijänoikeuksia edes hyvien tapojen osalta...

Ihmettelijä kirjoitti:

Linkki toisaan unohtui..

Toisaalta jutussa oli kyllä kaikki tarpeellinen, joista kävi selväksi julkaisija ja jukaisu ajankohta...
Eli tuskimpä rikoin minkään sortin tekijänoikeuksia edes hyvien tapojen osalta...

siis älä ainakaan tahallasi unohda linkkejä. tekijänoikeusjuttujen lisäksi yleä ja lukijaa voi hyödyttää tarkistusmahdollisuus, yleä todennäköisesti myös mahdollisesti linkin kautta sivustolla kävijät.