Kolme vanhan kirkon tunnustusta
APOSTOLINEN USKONTUNNUSTUS
Minä uskon Jumalaan, Isään, Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan Luojaan, ja Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan, meidän Herraamme, joka sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi neitsyt Mariasta, kärsi Pontius Pilatuksen aikana, ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin, astui alas helvettiin1, nousi kolmantena päivänä kuolleista, astui ylös taivaisiin, istuu Jumalan, Isän, Kaikkivaltiaan, oikealla puolella ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita, ja Pyhään Henkeen, pyhän yhteisen kirkon2, pyhäin yhteyden, syntien anteeksiantamisen, ruumiin ylösnousemisen ja iankaikkisen elämän.
NIKAIAN USKONTUNNUSTUS
Me uskomme yhteen Jumalaan, Isään, Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan, kaikkien näkyväisten ja näkymättömien Luojaan, ja yhteen Herraan, Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan, joka ennen aikojen alkua on Isästä syntynyt, Jumala Jumalasta, Valkeus Valkeudesta, tosi Jumala tosi Jumalasta, syntynyt, ei luotu, joka on samaa olemusta kuin Isä ja jonka kautta kaikki on saanut syntynsä, joka meidän ihmisten ja meidän pelastuksemme tähden astui alas taivaista, tuli lihaksi Pyhästä Hengestä ja neitsyt Mariasta ja syntyi ihmiseksi, meidän edestämme ristiinnaulittiin Pontius Pilatuksen aikana, kärsi kuoleman ja haudattiin, nousi kuolleista kolmantena päivänä, niin kuin oli3 kirjoitettu, astui ylös taivaisiin, istuu Isän oikealla puolella ja on kirkkaudessa tuleva takaisin tuomitsemaan eläviä ja kuolleita, ja jonka valtakunnalla ei ole loppua.
Uskomme Pyhään Henkeen, Herraan ja eläväksi tekijään, joka lähtee Isästä ja Pojasta ja jota yhdessä Isän ja Pojan kanssa kumarretaan ja kunnioitetaan ja joka on puhunut profeettojen kautta. Uskomme yhden, pyhän, yleisen4 ja apostolisen kirkon5. Tunnustamme yhden kasteen syntien anteeksiantamiseksi, odotamme kuolleiden ylösnousemusta ja tulevan maailman elämää.
ATHANASIOKSEN TUNNUSTUS
areiolaisuutta vastaan
Sen, joka tahtoo pelastua, on ennen kaikkea pysyttävä yhteisessä kristillisessä uskossa. Sitä on noudatettava kokonaisuudessaan ja väärentämättä. Joka ei niin tee, joutuu epäilemättä iankaikkiseen kadotukseen.
Yhteinen kristillinen usko on tämä: Me palvomme yhtä Jumalaa, joka on kolminainen, ja kolminaisuutta, joka on yksi Jumala, persoonia toisiinsa sekoittamatta ja jumalallista olemusta hajottamatta.
Isällä on oma persoonansa, Pojalla oma ja Pyhällä Hengellä oma,
mutta Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen jumaluus on yksi, yhtäläinen on heidän kunniansa ja yhtä ikuinen heidän majesteettisuutensa.
Sellainen kuin on Isä, sellainen on myös Poika ja Pyhä Henki: Isä on luomaton, Poika on luomaton ja Pyhä Henki on luomaton.
Isä on ääretön, Poika on ääretön ja Pyhä Henki on ääretön.
Isä on ikuinen, Poika on ikuinen ja Pyhä Henki on ikuinen, eikä kuitenkaan ole kolmea ikuista, vaan yksi ikuinen, niin kuin ei myöskään ole kolmea luomatonta eikä kolmea ääretöntä, vaan yksi luomaton ja yksi ääretön.
Samoin on Isä kaikkivaltias, Poika kaikkivaltias ja Pyhä Henki kaikkivaltias,
eikä kuitenkaan ole kolmea kaikkivaltiasta, vaan yksi kaikkivaltias.
Samoin Isä on Jumala, Poika on Jumala ja Pyhä Henki on Jumala, eikä kuitenkaan ole kolmea Jumalaa, vaan yksi Jumala. Samoin Isä on Herra, Poika on Herra ja Pyhä Henki on Herra, eikä kuitenkaan ole kolmea Herraa, vaan yksi Herra.
Niin kuin kristillinen totuus vaatii meitä tunnustamaan kunkin persoonan erikseen Jumalaksi ja Herraksi, samoin yhteinen kristillinen usko kieltää meitä puhumasta kolmesta Jumalasta tai Herrasta.
Isää ei kukaan ole tehnyt, luonut eikä synnyttänyt. Poika on yksin Isästä, häntä ei ole tehty eikä luotu, vaan hän on syntynyt.
Pyhä Henki on lähtöisin Isästä ja Pojasta, häntä ei ole tehty eikä luotu eikä hän ole syntynyt, vaan hän lähtee. Isä on siis yksi, ei ole kolmea Isää, Poika on yksi, ei ole kolmea Poikaa, Pyhä Henki on yksi, ei ole kolmea Pyhää Henkeä.
Tässä kolminaisuudessa ei ole mitään aikaisempaa eikä myöhempää, ei mitään suurempaa eikä pienempää, vaan kaikki kolme persoonaa ovat yhtä ikuisia ja keskenään samanarvoisia, näin on siis palvottava niin kuin on sanottu - kolminaisuutta joka on yksi, ja ykseyttä joka on kolminaisuus.
Sen joka tahtoo pelastua, on siis ajateltava kolminaisuudesta näin.
Saavuttaaksemme iankaikkisen pelastuksen meidän on kuitenkin myös vakaasti uskottava, että meidän Herramme Jeesus Kristus on tullut ihmiseksi.
Oikea oppi on tämä: Me uskomme ja tunnustamme, että meidän Herramme Jeesus Kristus on Jumalan Poika, Yhtä lailla Jumala ja ihminen:
Isän luonnosta ennen aikojen alkua syntyneenä hän on Jumala, äidin luonnosta ajassa syntyneenä hän on ihminen. Hän on täysi Jumala, ja täysi ihminen järjellisine sieluineen ja ihmisruumiineen.
Jumaluudessaan hän on samanarvoinen kuin Isä, ihmisyydessään vähäarvoisempi kuin Isä.
Vaikka hän on Jumala ja ihminen, ei kuitenkaan ole kahta Kristusta, vaan yksi.
Yhdeksi hän ei ole tullut siten, että jumaluus olisi muuttunut ihmisyydeksi, vaan siten, että Jumala on omaksunut ihmisyyden.
Yksi hän ei ole sen vuoksi, että luonnot olisivat sekoittuneet toisiinsa, vaan siksi, että hän on yksi persoona. Sillä niin kuin järjellinen sielu ja ruumis yhdessä ovat yksi ihminen, niin Jumala ja ihminen ovat yksi Kristus.
Hän on kärsinyt meidän pelastuksemme tähden, astunut alas helvettiin, noussut kuolleista,
astunut ylös taivaisiin, istunut Isän oikealle puolelle, ja sieltä hän on tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita. Hänen tullessaan kaikkien ihmisten on noustava kuolleista ruumiillisesti ja käytävä tilille siitä, mitä ovat tehneet. Hyvää tehneet pääsevät ikuiseen elämään, pahaa tehneet joutuvat ikuiseen tuleen.
Tämä on yhteinen kristillinen oppi. Se joka ei usko sitä vakaasti ja vahvasti, ei voi pelastua.
APOSTOLINEN USKONTUNNUSTUS
Minä uskon Jumalaan, Isään, Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan Luojaan, ja Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan, meidän Herraamme, joka sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi neitsyt Mariasta, kärsi Pontius Pilatuksen aikana, ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin, astui alas helvettiin1, nousi kolmantena päivänä kuolleista, astui ylös taivaisiin, istuu Jumalan, Isän, Kaikkivaltiaan, oikealla puolella ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita, ja Pyhään Henkeen, pyhän yhteisen kirkon2, pyhäin yhteyden, syntien anteeksiantamisen, ruumiin ylösnousemisen ja iankaikkisen elämän.
NIKAIAN USKONTUNNUSTUS
Me uskomme yhteen Jumalaan, Isään, Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan, kaikkien näkyväisten ja näkymättömien Luojaan, ja yhteen Herraan, Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan, joka ennen aikojen alkua on Isästä syntynyt, Jumala Jumalasta, Valkeus Valkeudesta, tosi Jumala tosi Jumalasta, syntynyt, ei luotu, joka on samaa olemusta kuin Isä ja jonka kautta kaikki on saanut syntynsä, joka meidän ihmisten ja meidän pelastuksemme tähden astui alas taivaista, tuli lihaksi Pyhästä Hengestä ja neitsyt Mariasta ja syntyi ihmiseksi, meidän edestämme ristiinnaulittiin Pontius Pilatuksen aikana, kärsi kuoleman ja haudattiin, nousi kuolleista kolmantena päivänä, niin kuin oli3 kirjoitettu, astui ylös taivaisiin, istuu Isän oikealla puolella ja on kirkkaudessa tuleva takaisin tuomitsemaan eläviä ja kuolleita, ja jonka valtakunnalla ei ole loppua.
Uskomme Pyhään Henkeen, Herraan ja eläväksi tekijään, joka lähtee Isästä ja Pojasta ja jota yhdessä Isän ja Pojan kanssa kumarretaan ja kunnioitetaan ja joka on puhunut profeettojen kautta. Uskomme yhden, pyhän, yleisen4 ja apostolisen kirkon5. Tunnustamme yhden kasteen syntien anteeksiantamiseksi, odotamme kuolleiden ylösnousemusta ja tulevan maailman elämää.
ATHANASIOKSEN TUNNUSTUS
areiolaisuutta vastaan
Sen, joka tahtoo pelastua, on ennen kaikkea pysyttävä yhteisessä kristillisessä uskossa. Sitä on noudatettava kokonaisuudessaan ja väärentämättä. Joka ei niin tee, joutuu epäilemättä iankaikkiseen kadotukseen.
Yhteinen kristillinen usko on tämä: Me palvomme yhtä Jumalaa, joka on kolminainen, ja kolminaisuutta, joka on yksi Jumala, persoonia toisiinsa sekoittamatta ja jumalallista olemusta hajottamatta.
Isällä on oma persoonansa, Pojalla oma ja Pyhällä Hengellä oma,
mutta Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen jumaluus on yksi, yhtäläinen on heidän kunniansa ja yhtä ikuinen heidän majesteettisuutensa.
Sellainen kuin on Isä, sellainen on myös Poika ja Pyhä Henki: Isä on luomaton, Poika on luomaton ja Pyhä Henki on luomaton.
Isä on ääretön, Poika on ääretön ja Pyhä Henki on ääretön.
Isä on ikuinen, Poika on ikuinen ja Pyhä Henki on ikuinen, eikä kuitenkaan ole kolmea ikuista, vaan yksi ikuinen, niin kuin ei myöskään ole kolmea luomatonta eikä kolmea ääretöntä, vaan yksi luomaton ja yksi ääretön.
Samoin on Isä kaikkivaltias, Poika kaikkivaltias ja Pyhä Henki kaikkivaltias,
eikä kuitenkaan ole kolmea kaikkivaltiasta, vaan yksi kaikkivaltias.
Samoin Isä on Jumala, Poika on Jumala ja Pyhä Henki on Jumala, eikä kuitenkaan ole kolmea Jumalaa, vaan yksi Jumala. Samoin Isä on Herra, Poika on Herra ja Pyhä Henki on Herra, eikä kuitenkaan ole kolmea Herraa, vaan yksi Herra.
Niin kuin kristillinen totuus vaatii meitä tunnustamaan kunkin persoonan erikseen Jumalaksi ja Herraksi, samoin yhteinen kristillinen usko kieltää meitä puhumasta kolmesta Jumalasta tai Herrasta.
Isää ei kukaan ole tehnyt, luonut eikä synnyttänyt. Poika on yksin Isästä, häntä ei ole tehty eikä luotu, vaan hän on syntynyt.
Pyhä Henki on lähtöisin Isästä ja Pojasta, häntä ei ole tehty eikä luotu eikä hän ole syntynyt, vaan hän lähtee. Isä on siis yksi, ei ole kolmea Isää, Poika on yksi, ei ole kolmea Poikaa, Pyhä Henki on yksi, ei ole kolmea Pyhää Henkeä.
Tässä kolminaisuudessa ei ole mitään aikaisempaa eikä myöhempää, ei mitään suurempaa eikä pienempää, vaan kaikki kolme persoonaa ovat yhtä ikuisia ja keskenään samanarvoisia, näin on siis palvottava niin kuin on sanottu - kolminaisuutta joka on yksi, ja ykseyttä joka on kolminaisuus.
Sen joka tahtoo pelastua, on siis ajateltava kolminaisuudesta näin.
Saavuttaaksemme iankaikkisen pelastuksen meidän on kuitenkin myös vakaasti uskottava, että meidän Herramme Jeesus Kristus on tullut ihmiseksi.
Oikea oppi on tämä: Me uskomme ja tunnustamme, että meidän Herramme Jeesus Kristus on Jumalan Poika, Yhtä lailla Jumala ja ihminen:
Isän luonnosta ennen aikojen alkua syntyneenä hän on Jumala, äidin luonnosta ajassa syntyneenä hän on ihminen. Hän on täysi Jumala, ja täysi ihminen järjellisine sieluineen ja ihmisruumiineen.
Jumaluudessaan hän on samanarvoinen kuin Isä, ihmisyydessään vähäarvoisempi kuin Isä.
Vaikka hän on Jumala ja ihminen, ei kuitenkaan ole kahta Kristusta, vaan yksi.
Yhdeksi hän ei ole tullut siten, että jumaluus olisi muuttunut ihmisyydeksi, vaan siten, että Jumala on omaksunut ihmisyyden.
Yksi hän ei ole sen vuoksi, että luonnot olisivat sekoittuneet toisiinsa, vaan siksi, että hän on yksi persoona. Sillä niin kuin järjellinen sielu ja ruumis yhdessä ovat yksi ihminen, niin Jumala ja ihminen ovat yksi Kristus.
Hän on kärsinyt meidän pelastuksemme tähden, astunut alas helvettiin, noussut kuolleista,
astunut ylös taivaisiin, istunut Isän oikealle puolelle, ja sieltä hän on tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita. Hänen tullessaan kaikkien ihmisten on noustava kuolleista ruumiillisesti ja käytävä tilille siitä, mitä ovat tehneet. Hyvää tehneet pääsevät ikuiseen elämään, pahaa tehneet joutuvat ikuiseen tuleen.
Tämä on yhteinen kristillinen oppi. Se joka ei usko sitä vakaasti ja vahvasti, ei voi pelastua.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Suomessa toimivia kristillisen maailman
suosituksen mukaisia kristillisiä uskontokuntia ovat:
Suomen ortodoksinen kirkkokunta
Finlands Svenska Adventkyrka
Finlands svenska baptistsamfund
Finlands svenska metodistkyrka
Fria Missionsförbundet
Katolinen kirkko Suomessa
Kristillisten Tekojen kirkko
Luterilainen Sanan yhdyskunta
Ortodoksinen Pyhän Nikolauksen seurakunta
Suomen Adventtikirkko
Suomen Anglikaaninen kirkko
Suomen helluntaiherätys
Suomen baptistiyhdyskunta
Suomen Metodistikirkko
Suomen Tunnustuksellinen Luterilainen Kirkko
Suomen vapaa evankelisluterilainen seurakuntaliitto
Suomen Vapaakirkko
Yksityinen kreikkalais-katolinen yhdyskunta Viipurissa
Mikä on se "kristillinen maailma" joka on tuon listan laatinut? - Vaikuttaa varsin epäkristilliseltä!
Jokainen kirkko voi itse määritellä kristillisyyden, mutta korostan että se on sitten sen kirkon oma tulkinta asiasta!
Kuka vaan voi tehdä listoja ja luetteloita, mutta ne eivät ole sen kummempia kuin niiden listojen kannattajien mielipiteitä.
Myöhempien Aikojemn Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko on kristillinen kirkko.
ehkä se selviää sieltä, miksi mormonismi ei kuulu kristinuskoon samoin, kuin toinen jenkkien harhausko Jehovan todistajat. Teidän uskonne muistuttaa tänä päivänä erittäin paljon pyrämiidi yhtiöiden toimintaa.
"Myöhempien Aikojemn Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko on kristillinen kirkko"
"Jokainen kirkko voi itse määritellä kristillisyyden, mutta korostan että se on sitten sen kirkon oma tulkinta asiasta!"
Niinpä näyttää olevan. Se että Myöhempien aikojen pyhien kirkko väittää olevansa kristillinen kirkko, on vain se oma tulkinta asiasta. Muu kristikunta on kyllä eri mieltä.
Ordotoksinen tunnustus joka on alkuperäinen Nikeialainen uskontunnustus. Ortodoksisessa tunnustuksessa ei ole tuota neljännellä vuosisadalla tehtyä filioque lisäystä.
Missä siellä ovat nuo uskontunnustukset? Kristillisyys tulee määritellä Raamatun eikä kirkolliskokousten kompromissipäätösten mukaan. Raamatun mukaan olemme kristittyjä, koska uskomme Kristukseen. Ap.t. 11:26. Tätä ennen Kristuksen kirkon jäseniä sanottiin pyhiksi. (Ap.t. 9:13;32; 41; 1.Kor. 1:2)
Kuten alkukirkossa, niin nytkin Kristuksen palautetun kirkon jäseniä kutsutaan pyhiksi, tarkemmin sanoen myöhempien aikojen pyhiksi. Se on kirkon jäsenten suositeltu virallinen nimitys.
Toistan, että teidän tulkintanne on oma tulkintanne.
Ei totuus.
Myöhempien Aikojen Jeesuksen Kristuksen Kirkko ei ole sitoutunut apostolisen ajan jälkeen syntyneisiin kirkolliskokouksissa päätettyihin uskontunnustuksiin.
Koska tapahtui apostolien kuoltua täydellinen luopumus, täytyi tapahtua myös palautus josta seurauksena on Jeesuksen Kristuksen Kirkko taas maan päällä.
Toistan, että teidän tulkintanne on vain oma tulkintanne.
Ei totuus.
Täydellistä luopumusta ei ole koskaan tapahtunut. Kristuksen seurakunta ei ole koskaan lakannut olemasta.
Mormonismin "palautus" on mitätön.
Mormonismi on juuri se eksytys ja luopumus, uskonpudistuksen vastakohta, eli antiuskonpuhdistus jota johtaa antikristus.
"Ei jokainen joka sanoo Herra Herra, ole näkevä Taivasten Valtakuntaa"
"olemme kristittyjä, koska uskomme Kristukseen"
Mutta ette ole kristittyjä, koska ette usko Raamatun Kristukseen, vaan Mormonismin Kristukseen.
Molemmat Kristukset eivät voi olla oikeita. Ei voi olla kahta Kristusta, koska on vain YKSI Kristus, siispä toinen on oikea, ja toinen väärä. Kunmpi on oikea ja kumpi on väärä?
Uskontunnustus
Minä uskon Jumalaan,
Isään, Kaikkivaltiaaseen,
taivaan ja maan Luojaan,
ja Jeesukseen Kristukseen,
Jumalan ainoaan Poikaan,
meidän Herraamme,
joka sikisi Pyhästä Hengestä,
syntyi neitsyt Mariasta,
kärsi Pontius Pilatuksen aikana,
ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin,
astui alas tuonelaan,
nousi kolmantena päivänä kuolleista,
astui ylös taivaisiin,
istuu Jumalan, Isän, Kaikkivaltiaan,
oikealla puolella
ja on sieltä tuleva tuomitsemaan
eläviä ja kuolleita,
ja Pyhään Henkeen,
pyhän yhteisen seurakunnan,
pyhäin yhteyden,
syntien anteeksiantamisen,
ruumiin ylösnousemisen
ja iankaikkisen elämän.
Ps. 100:3, 1.Moos.1:1, Joh. 1:1-3, Matt. 10:32, Room. 8:31-32 ja 10:9, Gal. 2:20, Fil. 2:10-11,
Luuk. 1:34-35 ja 46-50, Fil. 2:17-18, Room. 8:34, 1.Kor. 15:12-14, Joh. 14:26, Gal. 5:22-23, Ef. 1:23, Joh. 17:21, Gal. 3:28, Ef. 4:3-6, Ps. 103:2-4, Luuk. 5:20, Ap.t.26:18 1.Joh. 1:9, Joh.5:28-29, 1.Kor. 15-38 ja 42-44, 1.Tess. 4:13-14,
Joh. 5:24 ja 11:25-26, Room. 6:23, Ilm. 21:3-4.
Lue Tapani nämä tässä järjestyksessä, niin löydät sieltä uskontunnustuksen.
Apostolisten uskontunnustusten olemassaolosta alkukirkossa jo ennen 300 luvun konsiileja. Kyllä minustakin alkaa näyttämään MAP kirkon tarvitsevan vielä joitakin ilmoituksia ennenkuin kirkko on kokonaan palautettu.
Uudessa testamentissa on paljon tunnustusluonteista materiaalia, jota epäilemättä kaikki uskovat lienevät tutkineen. Keskityn nyt vain niihin, joilla on erityistä merkitystä apostolisen uskontunnustuksen kannalta. Karusti kärjistäen voi sanoa, että apostolisella uskontunnustuksella on Raamatussa kaksi juurta.
Kaksi itsenäistä, tunnustusluonteista rakennetta, jotka löysivät toisensa joskus toisen kristillisen vuosisadan loppupuolella. Nämä rakenteet ovat trinitaarinen rakenne sekä Kristuksen pelastavaan toimintaan keskittyvä rakenne.
Jo Uudessa testamentissa on nähtävissä melko runsaasti trinitaarisia rakenteita. Osa näistä rakenteista on kiinteämpiä, osa väljemmin trinitaarisia. Kaikkein tutuin ja kiintein on Matteuksen evankeliumin lopussa oleva kaste- ja lähetyskäsky:
"Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen".(Matt.28:19)
Kun siirrymme Uuden testamentin jälkeiseen aikaan, niin tilanne muistuttaa paljon Uuden testamentin tilannetta. 100-luvun kristillisissä kirjoituksissa on lyhyitä trinitaarisia kaavoja, hyvin samanlaisia kuin kaste- ja lähetyskäskyssä oleva. Osa näistä tunnustuksista sitä paitsi on juuri kastekaavoja. Hyvä esimerkki on Didakhesta eli "Kahdentoista apostolin opetuksesta" löytyvä ohje kastajalle:
Valele päähän kolmesti vettä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.(Did. 7:3)
Didakhen ajoituksesta kiistellään paljonkin, mutta sen vanhimpien osien katsotaan melko yleisesti olevan ensimmäiseltä vuosisadalta, joten ytimeltään nykyistä käytäntöämme vastaava kastekaava on hyvin voinut olla toiminnassa jopa jo apostolisena aikana.
Selvää on, että kyseinen kastekaava on toistunut sana sanalta täysin samana kasteesta toiseen. Toisin sanoen kyseessä on kiinteä kastekaava. Ns. apostolisten isien kirjoituksista toisen vuosisadan alkupuoliskolta löytyy paljon saman tyyppisiä trinitaarisia rakenteita. Ne ovat usein juuri tällaisia lyhyitä ja vähintään suurin piirtein samana toistuvia.
Ohessa vielä väljempi trinitaarinen rakenne piispan ja marttyyrin Ignatios Antiokialaisen kirjeestä efesolaisille, noin vuodelta 110:
"Olettehan te Isän temppelin kiviä, valmistetut Isän Jumalan rakennusta varten, ja Jeesuksen Kristuksen nostolaite, risti, nostaa teitä korkeuksiin, köytenä Pyhä Henki."(Ign. Ef. 9:1)
Toisen vuosisadan puolen välin jälkeenkin tunnemme tällaisia lyhyitä trinitaarisia rakenteita, joihin on kuitenkin joissakin tapauksissa tullut joka artiklaan lyhyet lisämääreet. Pääsääntöisesti nämä trinitaariset rakenteet ovat kuitenkin lyhyitä ja toisen vuosisadan tunnustusluonteisesta materiaalista lähimpänä kiinteää uskontunnustusta.
Kristus rukoili Isää ja täytti hänen tahtonsa. Kun hän meni Isän luo, hän pyysi, että Pyhä Henki lähetettäisiin todistamaan kaikesta totuudesta. Tässä on kolme eri olentoa, jotka toimivat ykdessä saman päämäärän hyväksi. Siksi heitä sanotaan yhdeksi. Siinä on trinitaarisuus kaikessa yksinkertaisuudessaan ja selkeydessään.
Luletko, että pelkillä väitteillä voit todistaa mitään? Ei se ole edes keskustelua.
sanoa. Pyhä kolmiyhteys on sinänsä Raamatun perustella ymmärrettävissä juuri noin kun sanot.
että on kolme erillistä Jumalaa Isä, Poika ja Pyhähenki, muutta rukouksenne esitätte vain Isälle, koska hän on arvoasteikoolttaan ylempänä Poikaa ja Pyhäähenkeä, ketä ovat vain Jumalan apulaisia. Nyt sinä kirjoitat jotain ihan muuta, onko sinulle selvinnyt hiljattain totuus Pyhästä Kolminaisuudesta.
että pelkillä väitteillä voit todistaa mitään? Eihän se ole edes keskustelua!
eli tulkitset ajatuksiani toisin, kuin mitä ne ovat. Käsitykseni ei ole muuttunut. Ehkäpä onnistuisit paremmin ymmärtämään käsitykseni, jos huomaisit, että sanaa "Jumala" käytetetään useissa merkityksissä. Meitäkin sanotaan Raamatussa jumaliksi. Isä, Poika ja Pyhä Henki ovat kukin Jumala erikseen ja yhdessä. Silti he ovat kolme erillistä olentoa. Tällöin sanaa on käytetty melkein sukunimen tapaan.
mutta sinä vain vain väität.
sinä vain väität! Luulosi on vain sinun "mutu"-luulosi(Mutu=Musta tuntuu), mutta perustella et luulojasi ja mutujasi pysty.