Omalla kohdallani lisäproteiinit eivät liity salitreeniin vaan tilapäisesti liian köyhään ruokavalioon proteiinien suhteen. http://fi.wikipedia.org/wiki/Proteiini
Siksipä kysymys enempi asian kanssa toimiville. Mistä voisi ostaa lisäproteiinia (jauhetta?) ja miten valita mahdollismman puhdas, ok ja terveellinen versio kaikista tarjolla olevista?
Löytää ko. tuotteita markettien hyllyistä?
Tofu ja soijahiutaleet kuulema ovat proteiinirikkaita ja sisältävät muutenkin runsaasti terveellisiä aineosia. Tämä ilmeisestikin osin varauksella ruuppuen alkuperästä ja prosessista.
Soijahiutaleissakin http://bot.fi/rbr tulisi osata / voida valita se vähemmän teollistettu versio. Itselleni toistaiseksi vieras alue, mutta kiinnostaa.
Tofu: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tofu
Soijarouhe: http://fi.wikipedia.org/wiki/Soijarouhe
Tokihan soija jakaa mielipiteitä ja siitä on paljon melko kiivastakin mittelyä, mutta eiköhän siinäkin ole löydettävissä se kultainen kskitie ja optimaalit tuotteet.
Proteiinivalmisteet ?
18
331
Vastaukset
- 2+2
Tofu nyt ei ole kovinkaan proteiinipitoista, pääosa kaloreista tulee rasvasta. Soija on ihan OK, mutta jos ei mitään ideologisia esteitä ole tai muuten vaan ongelmaa maidon kanssa niin ostaa heraa tai kaseiinia. Maun ja käyttötarkoituksen mukaan sitten maustettua tai maustamatonta.
- extra-proteiini
>> Tofu nyt ei ole kovinkaan proteiinipitoista, pääosa kaloreista tulee rasvasta.
Paketin infon mukaan 100g sisältää 6,8g rasvaa. Alla toinen tuote.
Tofu Hempnut - rasvaa 19% - proteiinia 39% - 217 kaloria (Serving Size 100 [?]): http://tracker.dailyburn.com/nutrition/oy_soya_ab_tofu_hempnut_calories
"Tofu Hempnut - Hempnutissa soijan sekaan on sekoitettu 15 prosenttia hamppua - Proteiinia 19,5 prosenttia."
- http://www.fit.fi/arkisto/uutta-makua-tofuun/uutta-makua-tofuun/2647.html
- extra-proteiini
Hera tai kaseiini voisivat olla yksi vaihtoehto, mutta ei tekisi mieli niitä kumuloida jo muutenkin arjessa vakona olevien maitotuotteiden lisäksi. Liian runsas maitotuotteiden käyttö ei ilmeisemminkään ole terveellistä pidemmän päälle ja monissa kulttureissa aikuisten elimistö ei edes siedä maitoa.
Liian kiireisenä, pitkässä reissussa ja tilapäisen kohteen hieman rajallisella keitiön ergonomialla ei kokkailuun millään jaksasi riittävästi panostaa ja siksi ollut ajatus löytää jokin/ joitakin helppoja ja nopeasti käyttöön otettavia vaihtoehtoja. Kaupassa hyllyrivien välissä seikkailukaan ei ole niin kovin suurta herkkua etikettien pikkupränttejä suurennuslasilla tiiraillen.
Kuitenkin kuten sanotaan, niin terveys on lautasella, eli kokonasuus on tärkeä.
Soijatuotteet ovat itselleni toistaiseksi vieraita ja niillä oleva ristiriitainen maine on hieman jaruttanut niihin tutustumista, mutta löysin aineistoa joka tuo tasapainoisempaa valoa aiheeseen.
En sitten tiedä onko tuo teksturoidun soijarouheen http://fi.wikipedia.org/wiki/Soijarouhe runsaampi käyttö pidemmän päälle miten terveellistä. Ainakaan tuon "Soijamyytit tyrmätään" artikkelin kirjoittanut ravintoasiantuntija ei vaikuttanut sitä omaan arkeensa kelpuuttavan.
Soijarouhe vinkkejä: http://kalorilaskuri.fi/foorumi/ravinto/soijarouhe-vinkkeja/1/
"Soijamyytit tyrmätään"
- http://ruohikolla.blogspot.fi/2010/07/soijamyytit-tyrmataan.html
"Soija - herkkua vai myrkkyä?"
Eri soijatuotteiden proteiinipitoisuuksia:
Soijarouhe 38,5 %
Soijajauhe 45,3 %
Tofu 7,8 %
Tofu Hempnut 19,5 %
Soijamaito 3,6 %
Soijakerma 1,8 %
(Lähde: Fineli ja Tofu Hempnutin kohdalla Soya)
"Vertailun vuoksi: eri lihojen ja esimerkiksi hernerouheen valkuaisainepitoisuus liikkuu 20 prosentin molemmin puolin. "
- http://uusimusta.squarespace.com/etusivu/2011/2/17/soija-herkkua-vai-myrkkya.html
"Tofu on tehty maailman valkuaisainepitoisimmasta raaka-aineesta soijapavuista. Se sisältää kaikki ihmiselle välttämättömät aminohapot."
"Ravintoarvoltaan se muistuttaa lihaa, ja monet kasvissyöjät käyttävätkin sitä lihan asemesta. Tofu sopii myös maitoallergikoille tai laktoosi-intolerantille."
- http://www.ts.fi/teemat/ruoka/1074034594/Tofu tutuksikotiruokaa lapsille kasviksia monipuolisesti- prode
Mun käsittääkseni kaseiini on maitoproteiineista se, joka eniten aiheuttaa ongelmia, joten hera voi olla sopiva. Lisäksi löytyy esimerkiksi herne-, hamppu- ja riisiproteiinia. Löytyy myös markettien hyllyltä, mutta halvemmalla voi päästä, jos tilaat netistä.
http://www.mass.fi/lisaravinteet/myprotein-carni-pro-lihaproteiini/10986060.html Linkin takaa löytyi jopa lihaproteiini, tuotteen laadusta en osaa sanoa.
Eli vaihtoehtoja on. Reissuun voi varata evääksi esimerkiksi leikkeleitä (kalkkuna, kylmäsavuporo tms), kuivalihaa, pakastemarjoja (vaikka pussi mustikoita) ja pähkinöitä. Säilyvät kuitenkin pitemmänkin aikaa vaikka kassissa (jos mustikkapussin pistää jäisenä samaan kassiin leikkeleiden kanssa). Pähkinöistäkin saa proteiineja. Proteiinijauheen voi mitata valmiiksi sheikkeriin ja kuskata kassissa. - extra-proteiini
prode kirjoitti:
Mun käsittääkseni kaseiini on maitoproteiineista se, joka eniten aiheuttaa ongelmia, joten hera voi olla sopiva. Lisäksi löytyy esimerkiksi herne-, hamppu- ja riisiproteiinia. Löytyy myös markettien hyllyltä, mutta halvemmalla voi päästä, jos tilaat netistä.
http://www.mass.fi/lisaravinteet/myprotein-carni-pro-lihaproteiini/10986060.html Linkin takaa löytyi jopa lihaproteiini, tuotteen laadusta en osaa sanoa.
Eli vaihtoehtoja on. Reissuun voi varata evääksi esimerkiksi leikkeleitä (kalkkuna, kylmäsavuporo tms), kuivalihaa, pakastemarjoja (vaikka pussi mustikoita) ja pähkinöitä. Säilyvät kuitenkin pitemmänkin aikaa vaikka kassissa (jos mustikkapussin pistää jäisenä samaan kassiin leikkeleiden kanssa). Pähkinöistäkin saa proteiineja. Proteiinijauheen voi mitata valmiiksi sheikkeriin ja kuskata kassissa.Kuten tuolla ylempänä mainitsin, nin maitoperäisiä tuotteita en mieluusti lisää nykyiseen vrk-saantiin tai sitten olemassaolevia tulisi vain korvata erilaisilla maitotuoteilla.
Ravinteikkaat pähkinät ovat hiljattain tulleet vakiovarusteksi, joskin niitä useinkin suositellaan käytetteäväksi maksimi noin 30g per päivä tai muutaman keran viikossa.
Pähkinät: http://www.pronutritionist.net/pahkinat/
"- Paljonko pähkinöitä sitten pitäisi syödä, jotta terveysvaikutukset tuntuisivat? Edellä mainitun suuren seurantatutkimuksen mukaan jo noin 30 gramman annos kerran viikossa ja jopa harvemminkin on terveellistä. Kaikkein terveimpiä olivat kuitenkin ne, jotka söivät joka päivä 30 gramman annoksen."
- http://www.hs.fi/ruoka/a1386748373866
"Pähkinöiden terveysvaikutuksissa eroja – mitkä sopivat parhaiten sinulle?"
- http://www.makuja.fi/artikkelit/3514070/tiesitko/pahkinoiden-terveysvaikutuksissa-eroja-mitka-sopivat-parhaiten-sinulle/
Hamppu
Ranskankieliseltä sivulta löytyi kattava taulukko hampun ravintosisällöstä per 100g ja sen ravinteiden edustamasta päivän tarpeesta (taulukon oikea sarake).
Hamppu, ravintotaulukko (fr): http://vegecru.com/graine-chanvre
Soijarouhe. Tein hakua ilman tulosta saadakseni selville miten paljon Omega-6:sta on ko. tuottessa. Ongelmana on se, että Omega-6:sta riskeeraa saada aivan liian paljon suhteessa Omega-3:een, vaikka ideaalisuhde lukemani perusteella on 1:1.
"Terveysvaikutukset puoltavat soijatuotteiden käytön lisäämistä"
- http://www.ruokatieto.fi/uutiset/terveysvaikutukset-puoltavat-soijatuotteiden-kayton-lisaamista - prode
extra-proteiini kirjoitti:
Kuten tuolla ylempänä mainitsin, nin maitoperäisiä tuotteita en mieluusti lisää nykyiseen vrk-saantiin tai sitten olemassaolevia tulisi vain korvata erilaisilla maitotuoteilla.
Ravinteikkaat pähkinät ovat hiljattain tulleet vakiovarusteksi, joskin niitä useinkin suositellaan käytetteäväksi maksimi noin 30g per päivä tai muutaman keran viikossa.
Pähkinät: http://www.pronutritionist.net/pahkinat/
"- Paljonko pähkinöitä sitten pitäisi syödä, jotta terveysvaikutukset tuntuisivat? Edellä mainitun suuren seurantatutkimuksen mukaan jo noin 30 gramman annos kerran viikossa ja jopa harvemminkin on terveellistä. Kaikkein terveimpiä olivat kuitenkin ne, jotka söivät joka päivä 30 gramman annoksen."
- http://www.hs.fi/ruoka/a1386748373866
"Pähkinöiden terveysvaikutuksissa eroja – mitkä sopivat parhaiten sinulle?"
- http://www.makuja.fi/artikkelit/3514070/tiesitko/pahkinoiden-terveysvaikutuksissa-eroja-mitka-sopivat-parhaiten-sinulle/
Hamppu
Ranskankieliseltä sivulta löytyi kattava taulukko hampun ravintosisällöstä per 100g ja sen ravinteiden edustamasta päivän tarpeesta (taulukon oikea sarake).
Hamppu, ravintotaulukko (fr): http://vegecru.com/graine-chanvre
Soijarouhe. Tein hakua ilman tulosta saadakseni selville miten paljon Omega-6:sta on ko. tuottessa. Ongelmana on se, että Omega-6:sta riskeeraa saada aivan liian paljon suhteessa Omega-3:een, vaikka ideaalisuhde lukemani perusteella on 1:1.
"Terveysvaikutukset puoltavat soijatuotteiden käytön lisäämistä"
- http://www.ruokatieto.fi/uutiset/terveysvaikutukset-puoltavat-soijatuotteiden-kayton-lisaamistaNo sitten sä varmaan otat käyttöön soijaproden?
Ei kai tästä nyt tarvi tehdä niin hirveän hankalaa, jos kerran tarvekin on tilapäinen... - extra-proteiini
prode kirjoitti:
No sitten sä varmaan otat käyttöön soijaproden?
Ei kai tästä nyt tarvi tehdä niin hirveän hankalaa, jos kerran tarvekin on tilapäinen...Tilapäisyys riskeeraa venähtää pitkähköksi .... Tilanteen kimmoittana on ajatus tehdä uusia säätöjä ruokailutottumuksiin ja valintoihin. Soijarouheesta aloitin ja juuri tutustuin kvinoaan http://fi.wikipedia.org/wiki/Kvinoa , joka on erittäin ravintorikas omaten kaikki tärkeät aminohapot ja sisältää enempi proteiinia kuin pasta ja riisi.
Punaista lihaa ruokavaliossa ei ole ollut vuosiin (vaikka hyvä pihvi toki maistuu satunnaisesti) ja ajatuksena on alkaa painottaa vihannesruokailun puolelle, eli paljon vihanneksia, juureksia, hedelmiä, marjoja, lisssejä ja erilaisia jyviä, kvinoaa, taattaria, soijaa, hamppua, satunnaisesti täysjyväriisiä tai mustaa riisiä, sekä säännöllisesti kalaa ja siihen lomaan hieman kanaa & kalkkunaa.
Luuston, vällevyjen, nivelsiteiden (myös selkärangan -) ja hampaiston kannalta kollageenin muodostumisessa hyvin tärkeää on saada riittävästi D-vitamiinia, C, K2-MK7 on yhtä tärkeä kuin D (lähinnä natosta tai purkista), magnesiumia, sinkkiä ja proteiinia.
Kalsiumia saa vaihtelevasta ruokavaliosta riittävästi. K2-MK7 on erittäin tärkeää jotta kalsium ohjautuu oikeisiin paikkoihin, sillä jopa hyvällä D-vitamiini ja kalsiumsaannilla kalsium riskeeraa luiden sijaan ohjautua sydämeen ja verisuonistoon, ellei saa K2-MK7 riittävästi. Myös C näyttelee tärkeää roolia kudosten kollageenin muodostumisessa.
Summa-summarum. Pitkällä jänteellä terveyden kannalta on hyvinkin tärkeää mitä solujensa ravinnoksi valitsee. Kun lähemin aihetta alkaa tutkia, niin melko kompleksinen kokonaisuus.
Yksinä kartettavien ja minimoitavien listalla ovat puhdistetut hiilihydraatit.
"Tällainen on tulehdusta vähentävä ruokavalio"
- http://www.trainer4you.fi/blogi/tallainen-on-tulehdusta-vahentava-ruokavalio/
"Sokerin terveyshaitat suhteessa tyydyttyneeseen rasvaan"
- http://www.pronutritionist.net/sokerin-terveyshaitat-suhteessa-tyydyttyneeseen-rasvaan/
Kun lukee kaikista vitamiineista ja hivenaineista ja niiden vrk-tarpeesta, niin herää kysymys miten päivä ja viikko ruokavalionsa suunnitelee, jott'ei karensseja pääse syntymään ja saisi mahdollisimman hyvin kaiken tarvitsemansa lähinnä ravinnosta ja vain rajallisesti purkista (kuten D, K2-MK7 ja jokunen muu). - prode
extra-proteiini kirjoitti:
Tilapäisyys riskeeraa venähtää pitkähköksi .... Tilanteen kimmoittana on ajatus tehdä uusia säätöjä ruokailutottumuksiin ja valintoihin. Soijarouheesta aloitin ja juuri tutustuin kvinoaan http://fi.wikipedia.org/wiki/Kvinoa , joka on erittäin ravintorikas omaten kaikki tärkeät aminohapot ja sisältää enempi proteiinia kuin pasta ja riisi.
Punaista lihaa ruokavaliossa ei ole ollut vuosiin (vaikka hyvä pihvi toki maistuu satunnaisesti) ja ajatuksena on alkaa painottaa vihannesruokailun puolelle, eli paljon vihanneksia, juureksia, hedelmiä, marjoja, lisssejä ja erilaisia jyviä, kvinoaa, taattaria, soijaa, hamppua, satunnaisesti täysjyväriisiä tai mustaa riisiä, sekä säännöllisesti kalaa ja siihen lomaan hieman kanaa & kalkkunaa.
Luuston, vällevyjen, nivelsiteiden (myös selkärangan -) ja hampaiston kannalta kollageenin muodostumisessa hyvin tärkeää on saada riittävästi D-vitamiinia, C, K2-MK7 on yhtä tärkeä kuin D (lähinnä natosta tai purkista), magnesiumia, sinkkiä ja proteiinia.
Kalsiumia saa vaihtelevasta ruokavaliosta riittävästi. K2-MK7 on erittäin tärkeää jotta kalsium ohjautuu oikeisiin paikkoihin, sillä jopa hyvällä D-vitamiini ja kalsiumsaannilla kalsium riskeeraa luiden sijaan ohjautua sydämeen ja verisuonistoon, ellei saa K2-MK7 riittävästi. Myös C näyttelee tärkeää roolia kudosten kollageenin muodostumisessa.
Summa-summarum. Pitkällä jänteellä terveyden kannalta on hyvinkin tärkeää mitä solujensa ravinnoksi valitsee. Kun lähemin aihetta alkaa tutkia, niin melko kompleksinen kokonaisuus.
Yksinä kartettavien ja minimoitavien listalla ovat puhdistetut hiilihydraatit.
"Tällainen on tulehdusta vähentävä ruokavalio"
- http://www.trainer4you.fi/blogi/tallainen-on-tulehdusta-vahentava-ruokavalio/
"Sokerin terveyshaitat suhteessa tyydyttyneeseen rasvaan"
- http://www.pronutritionist.net/sokerin-terveyshaitat-suhteessa-tyydyttyneeseen-rasvaan/
Kun lukee kaikista vitamiineista ja hivenaineista ja niiden vrk-tarpeesta, niin herää kysymys miten päivä ja viikko ruokavalionsa suunnitelee, jott'ei karensseja pääse syntymään ja saisi mahdollisimman hyvin kaiken tarvitsemansa lähinnä ravinnosta ja vain rajallisesti purkista (kuten D, K2-MK7 ja jokunen muu).Jaa, no itse ainakin koostan seuraavasti päivän ruokavalion: Näläntunteen mukaan ruokaa 2-4 tunnin välein siten, että joka aterialla on noin kämmeneni kokoinen pala proteiinin lähdettä kuten lihaa tai kalaa (tai sitä vastaava määrä esim. heraa), muutama kourallinen eri värisiä kasviksia, marjoja ja/tai hedelmää, peukalonpään verran rasvaa (tai sitä vastaava määrä esim. pähkinöitä tai avokadoa, jos syön vaikka lohta, rasvat olikin sitten siinä). Kasviksien kohdalla pyrin siihen, että joka päivä tulisi syötyä sateenkaaren värit. Joskus joutuu vähän oikomaan esimerkiksi kasviksien osalta, mutta en jaksa asiasta ottaa hirveetä stressiä. D-vitamiinia syön purkista etenkin talvisin, samoin monivitamiinia, kalaöljyä sekä magnesiumia.
- aitoruoka
Soija on pahaa ja täytyy siitäkin tehdä jotain ruokaa.
Itse syön smothien aamulla ja illalla ja siinä mulla on lisäproteiinia.
http://www.fitnesstukku.fi/5/fi/artiklar/whey-100-big-buy-8-kg
Tulee dukkaaksi, kun meitä on 2.
Maito kannattaa muuten jättää. Korkeintaan 2 rahkaa päivässä, jos maito sopii? - Hyvin_edullista
Ruokakaupoissa myytävissä soijauhoissa on yleensä melko runsaasti rasvaa, joten olen ostanut Citymarketista lähes rasvatonta Oriolan soijajauhetta.
- extra-proteiini
Kuinka paljon rasvaa on "melko runsasti rasvaa" ja kuinka paljon se voi (?) vaihdella soijatuotteesta toiseen?
Ostamani soijarouheen koostumuksesta per 100g (soijajauhon käyttötapoja en vielä tunne):
- 345,3 kcal
- rasvaa 6,8 g
- tyydyttyneitä 1 g
- hiilareita 10,8 g
- sokeria 10,8 g
- kuituja 19,4 g
- proteiinia 50,5 g
- suolaa 0,03 g
-- Hyvin_edullista
Oriolan Reformi-soijajauhossa on rasvaa 1% ja proteiinia 50%
- extra-proteiini
>> Oriolan Reformi-soijajauhossa on rasvaa 1% ja proteiinia 50%
Yes, hyvä näin, mutta kysyin mikä on se mainitsemasi "melko runsaasti rasvaa"? Sitten niissä rasvoissakin on eroja.
Tuon mainitsemani soijarouheen sokeripitoisuus puolestaan on itselleni varsin yllättävä, eli noin 10%, joka vaikuttaa varsin korkealta. Lieneekö sokerinkin suhteen eroja soijarouheen valmistajasta riippuen.
"Sokerin terveyshaitat suhteessa tyydyttyneeseen rasvaan"
"Systemoidun kirjallisuuskatsauksen mukaan hiilihydraatin negatiivinen vaikutus LDL-kolesteroliin on selvä silloin, kun se (sokeri tai muu hiilihydraatti) korvaa ruokavaliossa monityydyttymätöntä rasvaa (Hauner et al. 2012), ja aivan päinvastainen jos se korvaa tyydyttynyttä rasvaa. LDL-kolesterolin noususta sokerilla käytännön esimerkki voisi olla pähkinävälipalan vaihtaminen karkkeihin."
"LDL- ja kokonaiskolesteroli saadaan siis nousuun silloin, kun monityydyttymätön rasva vaihtuu tyydyttyneeseen rasvaan tai raffinoituun hiilihydraattiin."
"Hiilihydraatti kuten sokeri, vaikuttaa kutakuinkin yhtä negatiivisesti kokonaiskolesteroli-HDL -suhteeseen kuin voi (kuva). Kuten todettua kokonaiskolesteroli/HDL-suhde on parempi sydäntapahtuman riskin markkeri kuin pelkkä kokonaiskolesteroli."
- http://www.pronutritionist.net/sokerin-terveyshaitat-suhteessa-tyydyttyneeseen-rasvaan/
"Sokeri – puhdasta, valkoista ja vaarallista"
- http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=kol00214
"Sokeri on syynä valtimonkovetustautiin, ei rasva. Liiallinen hiilihydraattien (erilaisten sokereiden) syönti tuhoaa valtimoiden sisäpintaa suojaavan glykokalyksin muodostaman "karvaisen" hunnun, jolloin suonen seinämään pääsee tarkertumaan valkosoluja. Ne aiheuttavat matala-asteisen kroonisen tulehduksen (inflammaation) ja hapettuneen ja sokeristuneen sdLDL-kolesterolin tunkeutumisen seinämään."
"Sota rasvaa vastaan alkaa olla ohi, ja valtimomuutosten todellinen syy, hiilihydraatit ovat nyt tulilinjalla."
- http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2639
En tosin liian rasvankaan haitallisuutta lähtisi vähättelemään viimeisen linkin perusteluista ja asiayhteydestä huolimatta.- protskua
Oriolan terveystuote Reformi Soyajauhossa ei ole sokeria, sehän onkin tarkoitettu painonhallinnan tueksi.
- extra-proteiini
>> Oriolan terveystuote Reformi Soyajauhossa ei ole sokeria, sehän onkin tarkoitettu painonhallinnan tueksi.
Mutta edelleenkään useammasta peräänkuuluttuksesta huolimatta ei ole vastattu mitä tuotteen rasvatasoa pidetään "melko riunsaana", vaan on toistamiseen kommentoitu asian vierestä. Sitten on vielä asia erikseen millaisesta rasvasta on kyse.
Samoin kysymys soijarouheiden sokerin määrästä yleensä, eli kuinka paljon vaihtelee tuottajasta riippuen. Nyt ei siis ole kyse jostakin laihduttajille kohdistetusta erityistuotteesta.
Maassa jossa tällä hetkellä olen, on soijatuotteiden löytyminen ylipäänsäkin vaikeaa (tofukin melko harvinainen löytö) niiden tarjonnan runsaudesta ja vaihtoehdoista puhumattakaan. Samoin tattari (saattaa löytyä leivinjauhona) ja hamppu loistaa poissaolollaan ja kysyttäessä eivät yleensä edes niitä tunne ja jopa kvinoaa on rajallisesti saatavissa, eli pitää etsiä erikoisliikkeitä joissa hinnoittelu on usein omaa luokkaansa. Sain vinkin eräästä erikoislikkeestä jossa hinnoittelun pitäisi olla lajissaan kohtuulisempi.
Yleensäko mieluummin ostaisin EU-valmistettua tuotetta kuin vaikkapa kiinalaista missä on toistamiseen erilaisia ravintoskandaaleita. Mahdollisesti jokin japanilainen erikoisliikke olisi yksi vaihtoehto / kompromissi.- Nollasta_sataan
6,8% on melko paljon ja 1% on vähän. Soijajauhossa on kasvirasvaa koska soija ei ole eläin.
- Kookosjookos1
Nollasta_sataan kirjoitti:
6,8% on melko paljon ja 1% on vähän. Soijajauhossa on kasvirasvaa koska soija ei ole eläin.
Kookosöljyssäkin on kasvirasvoja, koska kookoskaan ei ole eläin...
- extra-proteiini
Rasvatyyppien suhteen ajoin takaa alla olevaa. Tärkeää on rasvan kokonaissaanti per pv ja sen tyyppi.
Rasvan tarve ja saanti: http://fi.wikipedia.org/wiki/Rasva#Rasvan_tarve_ja_saanti
"Kasvirasvat koostuvat eri suhteissa erilaisista rasvahapoista, jotka ovat joko tyydyttyneitä eli ilman kaksoissidoksia, kertatyydyttämättömiä eli niillä on yksi kaksinkertainen sidos tai monityydyttämättömiä, jolloin niillä on useita kaksinkertaisia sidoksia."
- http://fi.wikipedia.org/wiki/Kasvirasva
"Soijaperäisten elintarvikkeiden monityydyttymättömät rasvat ja ravintokuidut ovat terveydelle edullisempia kuin lihan tyydyttyneet rasvat."
- http://www.kysy.fi/kysymys/onko-soija-terveellista
"Soijassa on korkea kuitu- ja proteiinipitoisuus, alhainen glykeeminen indeksi sekä hyvä rasvahappojen koostumus."
"Soijan rasvahappokoostumus on hyvä. Se sisältää pehmeitä, pääasiassa monityydyttymättömiä rasvahappoja, joita ovat mm. linoli- ja alfalinoleenihappo."
- http://www.soyappetit.fi/tietoasoijasta/taydellistaravintoa
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Alle 15 oli
Arvasi että lapsi asialla hallin palossa. Surullista. Mutta jos osaa/kykenee käyttää tulentekovehkeitä niin pitää osata892618Heh, persut = vassarit = 10,0 %
Minja tuli nyt jo Riikan rinnalle, sitten alkaa tekemään kaulaa. Molemmilta kympin arvoinen suoritus! https://www.hs.f2031658- 1161590
Paula Koivuniemi täyttää tänään 78 vuotta! Sydämelliset onnittelut!
Paula Koivuniemi, tuo suomalaisen iskelmän ikoninen artisti, täyttää tänään 78 vuotta. Muutaman vuoden estradeilta pois411461Olen miettinyt pitkään miksi hän ei uskalla
Hän kyllä yrittää tiedän sen ja olen yrittänyt olla helposti lähestyttävä ystävällinen lempeä jne. mutta silti hän yhä v641212Juhannusterveiset kaivatulle
Onko teillä yhteisiä juhannuksia vietettynä ja millaista juhannusta viettäisit kaivattusi kanssa juhannuksena 2025? 🌻75995- 56969
- 45857
- 63849
- 61835