Seuraava pätkä on julkaistu Helsingin sanomissa 28.9.2008 pääkirjoituksena.
--------------------------------------------------------
Venäjän uusi ulkopolitiikka kiteytyy Medvedevin haastatteluissa viiden keskeisen periaatteen ympärille.
(1) Venäjä tunnustaa kansainvälisen oikeuden periaatteet valtioiden välisten suhteiden pohjaksi.
(2) Venäjä ei hyväksy yksinapaista maailmaa ja maailmanjärjestystä, jossa yksi valtio tekee kaikki päätökset.
(3) Venäjällä ei ole aikomusta eristäytyä tai hakea vastakkainasettelua minkään valtion kanssa.
(4) Venäjälle on tärkeää pyrkiä suojelemaan kansalaistensa henkeä ja arvokkuutta myös maan rajojen ulkopuolella.
(5) Venäjä näkee rajojensa ulkopuolella vyöhykkeitä, joilla sillä on erityisiä etuja valvottavanaan.
Näistä periaatteista lähinnä neljäs ja viides kuulostavat suorasukaisuudessaan hätkähdyttäviltä.
Neljäs näyttäisi antavan Venäjälle oikeuden hyökätä omien kansalaisten puolustamisen nimissä jopa vieraan valtion alueelle, kuten Georgian sodan yhteydessä. Venäjällä viitataan tässä kohden Yhdysvaltojen ja muiden suurvaltojen esimerkkiin. Vaikka tämän oikeuden avaamia pelottavia näköaloja ei tule liioitella, sen nostaminen näin näkyvälle sijalle on kieltämättä korskeaa suurvaltakäytöstä.
Niin on myös puhuminen alueista, joissa Venäjällä on erityisiä etuja valvottavanaan
Medvedevin mielestä ei ole kuitenkaan mitenkään häpeällistä sanoa avoimesti, että suurvaltana Venäjällä on tietyillä alueilla etuja valvottavanaan.
Medvedev ei lähtenyt määrittelemään näitä alueita eikä rajannut niitä esimerkiksi entisiin neuvostotasavaltoihin. Kovin epämääräisissä kuvailuissaan hän tuntui lukevan niihin ainakin Venäjän historialliset rajamaat ja naapurit – kuuluivatpa ne joihinkin järjestöihin tai liittoutumiin tai eivät. Suomi on ilman muuta tässä joukossa.
Venäjä katsoo tästä lähtien naapurimaittensa kuuluvan vyöhykkeeseen, jossa sillä on erityisiä etuja valvottavanaan. Geopolitiikka ja etupiiriajattelu on palannut vahvasti Venäjän ulkopolitiikkaan.
--------------------------------------------------------
Venäjän uusi ulkopolitiikka kiteytyy Medvedevin haastatteluissa viiden keskeisen periaatteen ympärille.
(1) Venäjä tunnustaa kansainvälisen oikeuden periaatteet valtioiden välisten suhteiden pohjaksi.
(2) Venäjä ei hyväksy yksinapaista maailmaa ja maailmanjärjestystä, jossa yksi valtio tekee kaikki päätökset.
(3) Venäjällä ei ole aikomusta eristäytyä tai hakea vastakkainasettelua minkään valtion kanssa.
(4) Venäjälle on tärkeää pyrkiä suojelemaan kansalaistensa henkeä ja arvokkuutta myös maan rajojen ulkopuolella.
(5) Venäjä näkee rajojensa ulkopuolella vyöhykkeitä, joilla sillä on erityisiä etuja valvottavanaan.
Näistä periaatteista lähinnä neljäs ja viides kuulostavat suorasukaisuudessaan hätkähdyttäviltä.
Neljäs näyttäisi antavan Venäjälle oikeuden hyökätä omien kansalaisten puolustamisen nimissä jopa vieraan valtion alueelle, kuten Georgian sodan yhteydessä. Venäjällä viitataan tässä kohden Yhdysvaltojen ja muiden suurvaltojen esimerkkiin. Vaikka tämän oikeuden avaamia pelottavia näköaloja ei tule liioitella, sen nostaminen näin näkyvälle sijalle on kieltämättä korskeaa suurvaltakäytöstä.
Niin on myös puhuminen alueista, joissa Venäjällä on erityisiä etuja valvottavanaan
Medvedevin mielestä ei ole kuitenkaan mitenkään häpeällistä sanoa avoimesti, että suurvaltana Venäjällä on tietyillä alueilla etuja valvottavanaan.
Medvedev ei lähtenyt määrittelemään näitä alueita eikä rajannut niitä esimerkiksi entisiin neuvostotasavaltoihin. Kovin epämääräisissä kuvailuissaan hän tuntui lukevan niihin ainakin Venäjän historialliset rajamaat ja naapurit – kuuluivatpa ne joihinkin järjestöihin tai liittoutumiin tai eivät. Suomi on ilman muuta tässä joukossa.
Venäjä katsoo tästä lähtien naapurimaittensa kuuluvan vyöhykkeeseen, jossa sillä on erityisiä etuja valvottavanaan. Geopolitiikka ja etupiiriajattelu on palannut vahvasti Venäjän ulkopolitiikkaan.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Venäjä on toiminut juuri kuten Medvedev ilmoitti! Ja Suomessa nukutaan ruususen unta.
Milloinkahan Putin ehdottaa Suomen turvallisuuden ratkaisemista YYA-sopimuksella?
Suomen turvallisuus on ratkaistu EU-jäsenyydellä, sotilaallisella liittotumattomuudella ja hyvillä naapuruussuhteilla Venäjän kanssa.
Kummallakaan ei ole aluevaatimuksia.
Mihinkään YYA-sopimuksen ei ole tarvetta. Se korvattiin aikanaan uudella sopimuksella.
"(3) Venäjällä ei ole aikomusta eristäytyä tai hakea vastakkainasettelua minkään valtion kanssa."
Totta. Venäjä pyrkii kiivaasti ulkomaille mm. Krimin kautta.
Toisaalta se on ilmoittanut pitävänsä USA:ta ja Natoa vastustajinaan.
Tuomioja liittää Suomen Venäjään, niin joka kohta toteutuu.
Kannattaa kuitenkin muistaa kaiken siunailunkin keskellä että jos tuo oli pääkirjoitus niin on se muokattu lehden tarkoituksia ja politiikkaa mukailevaksi,ohjaamaan lukijakuntaa.