Pyhän Hengen "vaikutuksia"; OSA 2/64

Totuuden torvi kirjoitti:

Mikä on "Pyhä Henki"?

Tämä on yksi mielenkiintoisimmista kristinuskoon liittyvistä kysymyksistä. Konstantinopolin kirkolliskokouksessahan (1581) oltiin sovittu äänestämällä, että myös Pyhä Henki on samaa olemusta kuin Isä ja Poika. Vanhassa testamentissa ja apokryfiteksteissä Pyhä Henki mainitaan vai pari kertaa (Jes 63:10-11), mutta Qumranin teksteissä ja Uudessa testamentissa se esiintyy erittäin usein. Vanhassa testamentissa käytettiinkin Pyhästä Hengestä nimitystä ”Jumalan henki” tai ”Herran henki”. Alkujaan henki-sana tarkoitti ilman liikettä, tuulta tai hengitystä sekä liikkeelle panevaa käyttövoimaa. Myöhäisjuutalaisuudessa sen käyttö laajeni merkitsemään enkeleitä ja viimein, kun pahat henget eli riivaajat oli ”keksitty”, myös pahoja voimia.

Mitä uskovat itse luulevat Pyhän Hengen olevan? Tässä pastori Olavi Peltolan käsitys ilmiöstä:

------------------------------------------------------
Viime viikkoina olen miettinyt kysymystä hurmoksesta ja Hengen täyteydestä. Alue on ollut itselleni hyvin arka. En ole jaksanut siitä puhua. Kenties en vieläkään ole kypsä ilmaisemaan löytöjäni ja kantaani tässä asiassa. Saanen jakaa joitakin ajatuksia.

Ymmärtääkseni raamatullinen ilmaus "Hengellä täytetty" on nykyisessä hengellisessä kielenkäytössä ruvennut yhä enemmän merkitsemään samaa kuin hurmos (ekstaasi) ja sen tuoma innostus. Aikaisemmin Hengen täyteydellä tarkoitettiin samaa kuin sanonnalla: täynnä viisautta tai armoa tai uskoa. Silloin ihminen on jonkin asian valtaama, hallitsema. Ihminenhän voi myös täyttyä vihalla (Apt 19:28) tai murhe täyttää hänet (Joh 16:6).

Nyt on Hengen täyteydestä kuitenkin tullut erillinen tapahtuma tai kokemus, jolla on näkyvät merkkinsä ja jota levitetään joukkokokouksissa yli koko kristikunnan. Tässä kokemuksessa ihminen kadottaa itsensä hallinnan ja antautuu vietäväksi. Monelle kokemus on suloinen ja hän pitää sitä itse yliluonnollisena, Jumalan antamana merkkinä. Vaille tätä kokemusta jääneet uskovat kokevat ahdistusta, sillä heidät saatetaan leimata puolinaisesti antautuneiksi, jollaisia he itsekin kokevat olevansa.

Mitä on ajateltava tästä uudesta tai ehkä hyvinkin vanhasta Hengellä täyttymisen tulkinnasta? Moni meistä saa ja tarvitseekin elämässään erikoisia hurmoskokemuksia. Ne irrottavat arkipäivästä, antavat uutta intoa ja palavuutta. Niissä toteutuu osa ihmisenä olemisestamme. Jumala on luonut meidät myös hurmosta kokeviksi ihmisiksi. Eivät ne ole itsessään mitään pahaa. Mutta niitä voi saada aikaan määrättyjä menetelmiä noudattaen ja toisten avulla. Erityisesti kristittyjen piirissä hurmos on ilmennyt kielilläpuhumisena, profetoimisena ja näkyinä. Myös sairasten puolesta rukoiltaessa on hurmos usein mukana (vrt. 1 Kor 12:8-10)

Apostoleilla oli hurmoskokemuksia, samoin niitä esiintyi kirkon herätysaikoina. Hurmos on väline, jota voidaan käyttää. Käyttäjänä, merkin antajana voi olla Jumalan Henki. Mutta tämä on harvinaista. Yleisintä uskovien parissa on ihmisen omien sielunvoimien hurmos, jolle uskova sitten antaa raamatullisen sisällön. Varsinaista yliluonnollista siinä ei ole. Mutta se voi suuresti ilahduttaa, jos se sidotaan sanaan. Kolmas käyttäjä on tuhoisa pimeyden valta. Jollei uskova valvo, hänessä oleva hurmoskokemus voi liukua valheen käyttöön. Tarvitaan kipeästi henkien erottamisen lahjaa.
--------------------------------------------------------

Edellä oleva teksti edustaa siis ammattiuskovaisen tulkintaa Pyhän Hengen merkityksestä ja olemuksesta. KUINKA AMMATIKSEEN NÄITÄ ASIOITA TUTKIVALLA VOI OLLA NOIN EPÄVARMA OTE HÄNEN SELVITTÄESSÄÄN USKONNON YDINTÄ? Se on pelkkiä sanoja ilman syvempää merkitystä.

Yksi lause kuitenkin paljastaa mistä lopulta on kyse: ”Yleisintä uskovien parissa on ihmisen omien sielunvoimien hurmos, jolle uskova sitten antaa raamatullisen sisällön”. Onko todella niin, että hurmoksen kokeminen kuuluu jokaisen ihmisen arkipäivään? Itse en ole koskaan kokenut hurmosta, olenko siis poikkeava?

Jos ihminen voi täyttyä myös vihalla ja murheella, ovat nekin siis henkiä ja verrattavissa Pyhään Henkeen. Onkin siis varmaan olemassa myös: murheen, ilon, pelon, nälän, ahdistuksen, rakkauden jne. henget. Tämäkin paljastaa mitä Uuden testamentin Pyhä Hengen laskeutumien ihmiseen tarkoittaa; SE ON PUHTAASTI PSYYKKINEN KOKEMUS.

Kielillä puhumista tutkittiin toisen maailmansodan jälkeen ja monet uskovaiset kielitieteilijät odottivatkin pääsevänsä tätä kautta tutustumaan muinaisiin ja tuleviin kieliin. Pettymys oli suuri, kun huomattiin, että kielillä puhumisessa (glossaliassa) olikin kyse aivojen puhekeskuksen häiriötilasta, joka saa sen tuottamaan puhetta samalla tavoin, kuin pienellä vauvalla, joka ei vielä osaa puhua. Tämän ns. jokeltelun alkuperäinen tarkoitus on ollut puhe-elimien harjaannuttaminen, ts. hermottaminen, jotta puheen tuottamien voisi alkaa heti, kun aivojen kehitys sen sallii. Uskonnot ovat syntyneet juuri hurmoskokemusten vaikutuksesta. Päinvastoin kuin Peltola edellä väittää, uskontojen pääasiallinen tarkoitus on ollut nimenomaan hurmostilan kokeminen. Ellei ihmisen aivotoiminta voisi häiriintyä tavalla, joka aiheuttaa hurmostilan, ei uskontoja olisi varmasti koskaan syntynyt. Nykyajan ns. hurmosliikkeet ovatkin lähempänä alkuperäistä Jeesuksen aikaista uskoa, kuin muut hurmos-vapaat muodot.

PYHÄN HENGEN LIITTYMISTÄ LIHAN EIKÄ SIELUN TOIMINTAAN, osoittaa myös se, että muissakin uskonnoissa saavutetaan hurmostila ilman Pyhää Henkeä ja kristinuskon jumalaa (Hes 13:17). Kristityt väittävät, että tällöin ihmisessä vaikuttavat ”pimeyden vallat”, itse saatana. Vielä 50 vuotta sitten uskovaiset väittivät ihmiseen menevän pahan hengen tämän saadessa epileptisen kohtauksen. Myös epilepsiassa on kysymys aivojen häiriötilasta ja siihen on kehitetty tautia lievittäviä lääkkeitä. Erottamalla vasen ja oikea aivopuolisko kirurgisesti toisistaan, voidaan kohtaukset usein kokonaan poistaa.

Jumalan sanan kuulemisella’ on tarkoitus saavuttaa henkilölle sopivan tasoinen hurmos. Siinä on siis kysymys suggestiiviseen tilaan pääsemistä. Aivan sama ilmiö on toistunut niin Hitlerin puhuessa Saksan kansalle Kolmannesta valtakunnasta kuin Beatlesien esiintyessä hurmioituneille faneilleen (koska siis eläimiinkin voi mennä niin saatana kuin riivaajahengetkin, niin eikö niihin voi mennä myös Pyhä Henki?).

Taipumus hurmostilaan joutumiselle saattaa olla kytköksissä skitsofreniaherkkyyteen. Skitsofreniaan sairastuvilla aivojen hienorakenne on nimittäin herkempi reagoimaan kriisitilanteisiin, heidän mielensä järkkyy helpommin kuin terveen ihmisen. Skitsofreniaan liittyy myös erilaisten harhojen kokeminen.

Eri uskonnoissa profeetoiksi nimitettiin juuri näitä sairaita ihmisiä, jotka näkivät näkyjä ja hourailivat. Platonilaisen näkemyksen mukaan hurmioituneessa ihmisessä puhui jumaluus ihmisen kautta. Jos profeetan ennustukset eivät toteutuneet ja profeetta oli vielä elossa, hänet kivitettiin hengiltä: "Kun se, mitä hän on puhunut, ei tapahdu eikä käy toteen, niin sitä sanaa Herra ei ole puhunut; julkeuttaan se profeetta on niin puhunut; älä pelkää häntä" (5 Moos 18:21-22). Näin satojen vuosien kuluessa karsittiin tuhansista profeettaehdokkaista esiin ne, jotka olivat ennustaneet jonkin toteutuneen tapahtuman. Vanhan Testamentin uudelleen kirjoitusvaiheessa (550 – 150 eaa.) myös vääristeltiin tapahtumien aikajärjestystä, jotta ne olisivat paremmin täsmänneet ennustuksiin ja antaneet lisää arvovaltaa Jumalan omalle kansalle, juutalaisille.

Vanhan testamentin kirjoittamisen aikoihin hurmostilan aiheutti siis ”Jumalan henki” tai ”Herran henki”. Ohessa muutama Raamatun teksti, JOISSA ILMIÖN PSYYKKINEN OMINAISUUS tulee selvästi esille:

 Ja hänen tuli nälkä, ja hän halusi ruokaa. Mutta sitä valmistettaessa hän (Pietari) joutui hurmoksiin Apt 10:10
 "Minä olin Joppen kaupungissa ja rukoilin; silloin minä näin hurmoksissa näyn: tuli alas astia, ikään kuin suuri liinavaate, joka neljästä kulmastaan laskettiin taivaasta, ja se tuli aivan minun eteeni. Apt 11:5
 Kun olin palannut Jerusalemiin, tapahtui minun rukoillessani pyhäkössä, että minä (Paavali) jouduin hurmoksiin. Apt 22:17
 Silloin Herra astui alas pilvessä ja puhutteli häntä, otti henkeä, joka hänessä oli, ja antoi sitä niille seitsemällekymmenelle vanhimmalle. Kun henki laskeutui heihin, niin he joutuivat hurmoksiin, mutta sen jälkeen he eivät enää siihen joutuneet. Mutta leiriin oli heitä jäänyt kaksi miestä, toisen nimi oli Eldad ja toisen nimi Meedad. Heihinkin henki laskeutui, sillä hekin olivat luetteloon merkityt, vaikka eivät olleet lähteneet majalle; nämä joutuivat leirissä hurmoksiin. Silloin riensi muuan nuorukainen ja ilmoitti Moosekselle sanoen: "Eldad ja Meedad ovat joutuneet hurmoksiin leirissä". 4Ms 11:25-27
 Senjälkeen sinä tulet Jumalan Gibeaan, jossa filistealaisten maaherrat ovat. Ja tullessasi sinne kaupunkiin sinä kohtaat joukon profeettoja, jotka tulevat alas uhrikukkulalta hurmoksissaan, harppu, vaskirumpu, huilu ja kannel edellänsä. Ja Herran henki tulee sinuun, ja sinäkin joudut hurmoksiin niin kuin hekin; ja sinä muutut toiseksi mieheksi. 1Sam 10:5-6
 Ja kun he tulivat sinne, Gibeaan, niin katso, joukko profeettoja tuli häntä vastaan. Silloin Jumalan henki tuli häneen, ja hänkin joutui hurmoksiin heidän keskellänsä. Kun kaikki, jotka ennestään tunsivat hänet, näkivät hänet hurmoksissa niin kuin profeetatkin, sanoivat he toisillensa: "Mikä Kiisin pojalle on tullut? Onko Saulkin profeettain joukossa?" 1Sam 10:10-11
 Päästyään hurmoksista hän meni uhrikukkulalle. 1Sam 10:13
 Niin Saul lähetti miehiä ottamaan Daavidia. Mutta kun he näkivät profeettain joukon hurmoksissa ja Samuelin seisovan johtamassa heitä, tuli Jumalan henki Saulin miehiin, niin että hekin joutuivat hurmoksiin. Kun se ilmoitettiin Saulille, lähetti hän toiset miehet; mutta hekin joutuivat hurmoksiin. Ja Saul lähetti vielä kolmannet miehet, mutta hekin joutuivat hurmoksiin. 1Sam 19:20-21
 Mutta kun hän oli menossa sinne, Raaman Naajotiin, tuli Jumalan henki häneenkin, niin että hän kulki hurmoksissa, kunnes tuli Raaman Naajotiin. 1Sam 19:23
 Silloin hänkin riisui vaatteensa ja joutui hurmoksiin Samuelin edessä; ja hän kaatui maahan ja makasi alastonna koko sen päivän ja koko sen yön. Sen tähden on tapana sanoa: "Onko Saulkin profeettain joukossa?" 1Sam 19:24
 Kun puolipäivä oli kulunut, joutuivat he hurmoksiin, aina siihen hetkeen asti, jolloin ruokauhri uhrataan. Mutta ei ääntä, ei vastausta, ei vaarinottoa! 1Kun 18:29
 Mutta Israelin kuningas ja Joosafat, Juudan kuningas, istuivat kumpikin valtaistuimellansa, puettuina kuninkaallisiin pukuihinsa, puimatantereella Samarian portin ovella; ja kaikki profeetat olivat hurmoksissa heidän edessänsä. 1Kun 22:10
 Ja Daavid ja sotapäälliköt erottivat palvelukseen Aasafin, Heemanin ja Jedutunin pojat, jotka hurmoksissa soittivat kanteleilla, harpuilla ja kymbaaleilla. Ja tämä on luettelo miehistä, jotka tätä palvelustaan toimittivat: 1Aik 25:1
 Aasafin poikia oli Sakkur, Joosef, Netanja ja Asarela, Aasafin pojat, Aasafin johdolla, joka hurmoksissa soitti kuninkaan johdolla. Jedutunista: Jedutunin pojat Gedalja, Seri, Jesaja, Hasabja ja Mattitja, kaikkiaan kuusi, isänsä Jedutunin johdolla, joka hurmoksissa soitti kanteleilla kiitosta ja ylistystä Herralle. 1Aik 25:2-3
 Mutta Israelin kuningas ja Joosafat, Juudan kuningas, istuivat kumpikin valtaistuimellansa puettuina kuninkaallisiin pukuihinsa; he istuivat puimatantereella Samarian portin ovella, ja kaikki profeetat olivat hurmoksissa heidän edessänsä. 2Aik 18:19
 Ja sinä, ihmislapsi, käännä kasvosi kansasi tyttäriä vastaan, jotka joutuvat hurmoksiin oman sydämensä voimasta, ja ennusta heitä vastaan. Hes 13:17

Pyhän Hengen pilkkaaminen on Raamatun mukaan pahin synti mitä ihminen voi tehdä:

 Sen tähden minä sanon teille: jokainen synti ja pilkka annetaan ihmisille anteeksi, mutta Hengen pilkkaamista ei anteeksi anneta. Mt 12:31
 Ja jokaiselle, joka sanoo sanan Ihmisen Poikaa vastaan, annetaan anteeksi; mutta sille, joka Pyhää Henkeä pilkkaa, ei anteeksi anneta. Lk 12:10
 Totisesti minä sanon teille: kaikki synnit annetaan ihmisten lapsille anteeksi, pilkkaamisetkin, kuinka paljon pilkannevatkin; mutta joka pilkkaa Pyhää Henkeä, se ei saa ikinä anteeksi, vaan on vikapää iankaikkiseen syntiin. Mk 3:28-29

Tässäkin ajatuksessa piilee uskovaisille tyypillinen järjen puute: Eihän kukaan, joka ei usko Pyhän Hengen olemassaoloon voi sitä pilkata. Ei Joulupukkiakaan voi pilkata ellei siihen usko. Vain Pyhään Henkeen uskova voi sitä pilkata, mutta miksi hän pilkkaisi, jos kerran uskoo siihen?

Edellä esitetystä on helppo päätellä ”Pyhän Hengen” todellinen luonne; ”Pyhällä Hengellä” tarkoitetaan niitä psyykkisiä ja fyysisiä vaikutuksia, joita ilmenee (joissain) ihmisissä voimakkaan suggestiivisen tilan aikana.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä