Laitetaas tämä ihan omaksi aloituksekseen. Eli tässä olisi muutamia otteita kirjasta "Tiedustelu 2000-luvulla":
Yhdysvallat on siirtynyt yksipolaariseen valtapolitiikkaan. ... Yhdysvaltain uuden kansallisen turvallisuuspolitiikan tavoite on juuri globaalin sotilallisen ja taloudellisen ylivoiman turvaaminen ... politiikan nimissä perustetaan ja uudelleen järjestetään sotilastukikohtia kaikkialla maailmassa sekä käytetään niin kansainvälisiä järjestöjä kuin liittolaismaita sotilaallisen toiminnan tukena, jos se vain on tarpeen tai hyödyksi Yhdysvalloille.
Yhdysvaltain uuden doktriinin mukaan Naton ja sen jäsenten tulisi toimia kriisitilanteessa oma-aloitteisesti. Yhdysvaltojen uutta sotilasdoktriinia voisi kuvata eräänlaiseksi à la carte - toiminnaksi; Yhdysvallat voi valita jokaisen kriisin kohdalla uudelleen yhteistyökumppaninsa aina senhetkisten tavoitteidensa mukaisesti.
Merkillepantavaa Yhdysvaltojen uudessa kansallisen turvallisuuden doktriinissa on myös sen pyrkimys kehittää Naton operatiivisen toiminnan rakenteita ... tavoitteen toteutuessa Naton toiminta-alue laajenisi kattamaan koko maailman, ja Natosta muodostuisi globaali sotilaallinen tekijä.
Elämme uudessa turvallisuus- ja sotilaspoliittisessa tilanteessa, jossa Yhdysvallat pyrkii levittämään omia arvojaan ja omaa kulttuuriaan koko maailmaan. Tavoitteena on amerikkalaiseen markkinatalouteen ja demokraattiseen liberalismiin pohjautuva globaali hegemonia. Yhdysvallat puolustaa "vapautta ja oikeutta" kaikkialla maailmassa, koska juuri nämä arvot ovat "oikeita ja tosia". Kun arvot määritellään siten, ettei niistä voi neuvotella, Yhdysvallat joutuu vääjäämättä törmäyskurssille eri kulttuurien kanssa. Syntynyt ristiriitatilanne pyritään ratkaisemaan ensikädessä diplomatian ja propagandan keinoin, mutta viime kädessä taloudellista (talouspakotteet) tai sotilaallista voimaa käyttäen. Voidaankin kysyä, miksi Yhdysvallat on valinnut konfliktihakuisen perustan kansalliselle turvallisuuspolitiikalleen.
Koska Yhdysvallat uskoo kulttuuri-imperialisminsa oikeutukseen ... taistelu terrorismia vastaan ei sen näkökulmasta ole kahden tasavertaisen kulttuurin vaan hyvän ja pahan välinen kamppailu. Kun muut kulttuurit nähdään aina vähempiarvoisina, on imperialismi välttämätöntä ... erilaisuutta ei haluta ymmärtää vaan toiseutta ylläpidetään erilaisin keinoin. Viholliskuvaa ja valta-asemia ei lyhyessä ajassa murreta.
...koska [Yhdysvaltojen] strategiaan on sisäänrakennettu konfliktehin johtava automatiikka, synnyttää Yhdysvaltojen globaali toiminta aina uusia ristiriitatilanteita. Amerikkalaisen arvomaailman saavuttaessa lisää jalansijaa maailmassa lisääntyvät ristiriidat, aseellinen toiminta ja todennäköisesti myös terrorismi sekä yhä väkivaltaisemmat terroriteot arkipäiväistyvät.
Yhdysvaltojen strategisen doktriinin muuttuminen on vaikuttnut koko tiedustelun laajaan kenttään. Siitä lähtien kun ... G.W. Bush julisti ... maailmanlaajuisen sodan terrorismia vastaan, on maailmassa vallinnut turvallisuuspoliittinen epätasapaino ja tiedustelussa tapahtunut strateginen paradigman muutos. Tiedustelusta on tullut jälleen oma-aloitteista ja järjestelmällistä, ja nykyisin sen piiriin kuuluu ... _koko yhteiskuntaa koskeva disinformaatio ja propaganda._
Yhdysvallat on siirtynyt yksipolaariseen valtapolitiikkaan. ... Yhdysvaltain uuden kansallisen turvallisuuspolitiikan tavoite on juuri globaalin sotilallisen ja taloudellisen ylivoiman turvaaminen ... politiikan nimissä perustetaan ja uudelleen järjestetään sotilastukikohtia kaikkialla maailmassa sekä käytetään niin kansainvälisiä järjestöjä kuin liittolaismaita sotilaallisen toiminnan tukena, jos se vain on tarpeen tai hyödyksi Yhdysvalloille.
Yhdysvaltain uuden doktriinin mukaan Naton ja sen jäsenten tulisi toimia kriisitilanteessa oma-aloitteisesti. Yhdysvaltojen uutta sotilasdoktriinia voisi kuvata eräänlaiseksi à la carte - toiminnaksi; Yhdysvallat voi valita jokaisen kriisin kohdalla uudelleen yhteistyökumppaninsa aina senhetkisten tavoitteidensa mukaisesti.
Merkillepantavaa Yhdysvaltojen uudessa kansallisen turvallisuuden doktriinissa on myös sen pyrkimys kehittää Naton operatiivisen toiminnan rakenteita ... tavoitteen toteutuessa Naton toiminta-alue laajenisi kattamaan koko maailman, ja Natosta muodostuisi globaali sotilaallinen tekijä.
Elämme uudessa turvallisuus- ja sotilaspoliittisessa tilanteessa, jossa Yhdysvallat pyrkii levittämään omia arvojaan ja omaa kulttuuriaan koko maailmaan. Tavoitteena on amerikkalaiseen markkinatalouteen ja demokraattiseen liberalismiin pohjautuva globaali hegemonia. Yhdysvallat puolustaa "vapautta ja oikeutta" kaikkialla maailmassa, koska juuri nämä arvot ovat "oikeita ja tosia". Kun arvot määritellään siten, ettei niistä voi neuvotella, Yhdysvallat joutuu vääjäämättä törmäyskurssille eri kulttuurien kanssa. Syntynyt ristiriitatilanne pyritään ratkaisemaan ensikädessä diplomatian ja propagandan keinoin, mutta viime kädessä taloudellista (talouspakotteet) tai sotilaallista voimaa käyttäen. Voidaankin kysyä, miksi Yhdysvallat on valinnut konfliktihakuisen perustan kansalliselle turvallisuuspolitiikalleen.
Koska Yhdysvallat uskoo kulttuuri-imperialisminsa oikeutukseen ... taistelu terrorismia vastaan ei sen näkökulmasta ole kahden tasavertaisen kulttuurin vaan hyvän ja pahan välinen kamppailu. Kun muut kulttuurit nähdään aina vähempiarvoisina, on imperialismi välttämätöntä ... erilaisuutta ei haluta ymmärtää vaan toiseutta ylläpidetään erilaisin keinoin. Viholliskuvaa ja valta-asemia ei lyhyessä ajassa murreta.
...koska [Yhdysvaltojen] strategiaan on sisäänrakennettu konfliktehin johtava automatiikka, synnyttää Yhdysvaltojen globaali toiminta aina uusia ristiriitatilanteita. Amerikkalaisen arvomaailman saavuttaessa lisää jalansijaa maailmassa lisääntyvät ristiriidat, aseellinen toiminta ja todennäköisesti myös terrorismi sekä yhä väkivaltaisemmat terroriteot arkipäiväistyvät.
Yhdysvaltojen strategisen doktriinin muuttuminen on vaikuttnut koko tiedustelun laajaan kenttään. Siitä lähtien kun ... G.W. Bush julisti ... maailmanlaajuisen sodan terrorismia vastaan, on maailmassa vallinnut turvallisuuspoliittinen epätasapaino ja tiedustelussa tapahtunut strateginen paradigman muutos. Tiedustelusta on tullut jälleen oma-aloitteista ja järjestelmällistä, ja nykyisin sen piiriin kuuluu ... _koko yhteiskuntaa koskeva disinformaatio ja propaganda._
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kirjan Tiedustelu 2000-luvulla kirjoittaja Jan-Peter Paul on kaupatieteiden tohtori, Suomen johtavia EU-asiantuntijoita, joka on kirjoittanut mm. useita ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsitteleviä kirjoja. Hänen väitöskirjansa aiheena oli talouspakotteet ja vientivalvontajärjestelmät.
Kirja on 10 vuotta vanha, mutta monilta osin kutkuttavan ajankohtainen.
Ymmärrän että natotrollit karttavat asiasisältöä, mutta sopisi miettiä miten nämä edellä käsitellyt asiat näkyvät mm. Ukrainan kriisissä. Yhdysvallat on ollut konfliktihakuinen, ja massiivisen propagandan jälkeen onkin jo siirrytty talouspakotteisiin. Juuri kuten tuossa kuvailtiin.
Mikä olikaan EU:n motiivi.
Kaapata Ukraina vaikutusvaltaansa, mitenkään neuvottelematta muiden voimakkaasti asiaan liittyvien tahojen kanssa.
Asioita seuraava tajusi että sekaannus on valmis.
Tänään ilmoitettiin että EU on myöntänyt Ukrainalle kymmenien miljardien avustuksen ja Euroopassa soditaan.
Mikähän se motiivi siis oli.
Natojohtajan käsky jota nöyrät kuuliaisesti totteli.
Suomi taas tekee mitä tahansa että saa olla ytimissä
Jos tätä jotenkin arvostelet, sinulta ryöstetään kansalaisuus ja viranomaisia myöden sinut nimetään Venäjän trolliksi.
Miten tähän kuuliaisen kansalaisen tulisi suhtautua.
Suomen etu ei ole olla USA:n nöyrä pikku apulainen Venäjää vastaan käydyssä informaatio- ja taloussodassa. Suomen pitäisi säilyttää asemansa siltana idän ja lännen avulla. Näin Suomi olisi molemmille tahoille hyödyllinen voimavara, eikä pelkästään osapuoli em. sodassa.
"siltana idän ja lännen avulla" po. "siltana idän ja lännen välillä"
No onpa hiljaista. Taitavat aistia ettei normaali Putinin ja Venäjän demonisointi riitä...
Jaa, se taitaa iltapaska taas kunnostautua propagandan saralla...
Nostetaas tätä vähän.
Hyvää yötä urpot.