Tässä muutamia otteita kirjasta "Tiedustelu 2000-luvulla", kannattaa miettiä miten tämä kaikki näkyy esim. Ukrainan kriisissä:
Yhdysvallat on siirtynyt yksipolaariseen valtapolitiikkaan. ... Yhdysvaltain uuden kansallisen turvallisuuspolitiikan tavoite on juuri globaalin sotilallisen ja taloudellisen ylivoiman turvaaminen ... politiikan nimissä perustetaan ja uudelleen järjestetään sotilastukikohtia kaikkialla maailmassa sekä käytetään niin kansainvälisiä järjestöjä kuin liittolaismaita sotilaallisen toiminnan tukena, jos se vain on tarpeen tai hyödyksi Yhdysvalloille.
Yhdysvaltain uuden doktriinin mukaan Naton ja sen jäsenten tulisi toimia kriisitilanteessa oma-aloitteisesti. Yhdysvaltojen uutta sotilasdoktriinia voisi kuvata eräänlaiseksi à la carte - toiminnaksi; Yhdysvallat voi valita jokaisen kriisin kohdalla uudelleen yhteistyökumppaninsa aina senhetkisten tavoitteidensa mukaisesti.
Merkillepantavaa Yhdysvaltojen uudessa kansallisen turvallisuuden doktriinissa on myös sen pyrkimys kehittää Naton operatiivisen toiminnan rakenteita ... tavoitteen toteutuessa Naton toiminta-alue laajenisi kattamaan koko maailman, ja Natosta muodostuisi globaali sotilaallinen tekijä.
Elämme uudessa turvallisuus- ja sotilaspoliittisessa tilanteessa, jossa Yhdysvallat pyrkii levittämään omia arvojaan ja omaa kulttuuriaan koko maailmaan. Tavoitteena on amerikkalaiseen markkinatalouteen ja demokraattiseen liberalismiin pohjautuva globaali hegemonia. Yhdysvallat puolustaa "vapautta ja oikeutta" kaikkialla maailmassa, koska juuri nämä arvot ovat "oikeita ja tosia". Kun arvot määritellään siten, ettei niistä voi neuvotella, Yhdysvallat joutuu vääjäämättä törmäyskurssille eri kulttuurien kanssa. Syntynyt ristiriitatilanne pyritään ratkaisemaan ensikädessä diplomatian ja propagandan keinoin, mutta viime kädessä taloudellista (talouspakotteet) tai sotilaallista voimaa käyttäen. Voidaankin kysyä, miksi Yhdysvallat on valinnut konfliktihakuisen perustan kansalliselle turvallisuuspolitiikalleen.
Koska Yhdysvallat uskoo kulttuuri-imperialisminsa oikeutukseen ... taistelu terrorismia vastaan ei sen näkökulmasta ole kahden tasavertaisen kulttuurin vaan hyvän ja pahan välinen kamppailu. Kun muut kulttuurit nähdään aina vähempiarvoisina, on imperialismi välttämätöntä ... erilaisuutta ei haluta ymmärtää vaan toiseutta ylläpidetään erilaisin keinoin. Viholliskuvaa ja valta-asemia ei lyhyessä ajassa murreta.
...koska [Yhdysvaltojen] strategiaan on sisäänrakennettu konfliktehin johtava automatiikka, synnyttää Yhdysvaltojen globaali toiminta aina uusia ristiriitatilanteita. Amerikkalaisen arvomaailman saavuttaessa lisää jalansijaa maailmassa lisääntyvät ristiriidat, aseellinen toiminta ja todennäköisesti myös terrorismi sekä yhä väkivaltaisemmat terroriteot arkipäiväistyvät.
Yhdysvaltojen strategisen doktriinin muuttuminen on vaikuttnut koko tiedustelun laajaan kenttään. Siitä lähtien kun ... G.W. Bush julisti ... maailmanlaajuisen sodan terrorismia vastaan, on maailmassa vallinnut turvallisuuspoliittinen epätasapaino ja tiedustelussa tapahtunut strateginen paradigman muutos. Tiedustelusta on tullut jälleen oma-aloitteista ja järjestelmällistä, ja nykyisin sen piiriin kuuluu ... _koko yhteiskuntaa koskeva disinformaatio ja propaganda._
Yhdysvallat on siirtynyt yksipolaariseen valtapolitiikkaan. ... Yhdysvaltain uuden kansallisen turvallisuuspolitiikan tavoite on juuri globaalin sotilallisen ja taloudellisen ylivoiman turvaaminen ... politiikan nimissä perustetaan ja uudelleen järjestetään sotilastukikohtia kaikkialla maailmassa sekä käytetään niin kansainvälisiä järjestöjä kuin liittolaismaita sotilaallisen toiminnan tukena, jos se vain on tarpeen tai hyödyksi Yhdysvalloille.
Yhdysvaltain uuden doktriinin mukaan Naton ja sen jäsenten tulisi toimia kriisitilanteessa oma-aloitteisesti. Yhdysvaltojen uutta sotilasdoktriinia voisi kuvata eräänlaiseksi à la carte - toiminnaksi; Yhdysvallat voi valita jokaisen kriisin kohdalla uudelleen yhteistyökumppaninsa aina senhetkisten tavoitteidensa mukaisesti.
Merkillepantavaa Yhdysvaltojen uudessa kansallisen turvallisuuden doktriinissa on myös sen pyrkimys kehittää Naton operatiivisen toiminnan rakenteita ... tavoitteen toteutuessa Naton toiminta-alue laajenisi kattamaan koko maailman, ja Natosta muodostuisi globaali sotilaallinen tekijä.
Elämme uudessa turvallisuus- ja sotilaspoliittisessa tilanteessa, jossa Yhdysvallat pyrkii levittämään omia arvojaan ja omaa kulttuuriaan koko maailmaan. Tavoitteena on amerikkalaiseen markkinatalouteen ja demokraattiseen liberalismiin pohjautuva globaali hegemonia. Yhdysvallat puolustaa "vapautta ja oikeutta" kaikkialla maailmassa, koska juuri nämä arvot ovat "oikeita ja tosia". Kun arvot määritellään siten, ettei niistä voi neuvotella, Yhdysvallat joutuu vääjäämättä törmäyskurssille eri kulttuurien kanssa. Syntynyt ristiriitatilanne pyritään ratkaisemaan ensikädessä diplomatian ja propagandan keinoin, mutta viime kädessä taloudellista (talouspakotteet) tai sotilaallista voimaa käyttäen. Voidaankin kysyä, miksi Yhdysvallat on valinnut konfliktihakuisen perustan kansalliselle turvallisuuspolitiikalleen.
Koska Yhdysvallat uskoo kulttuuri-imperialisminsa oikeutukseen ... taistelu terrorismia vastaan ei sen näkökulmasta ole kahden tasavertaisen kulttuurin vaan hyvän ja pahan välinen kamppailu. Kun muut kulttuurit nähdään aina vähempiarvoisina, on imperialismi välttämätöntä ... erilaisuutta ei haluta ymmärtää vaan toiseutta ylläpidetään erilaisin keinoin. Viholliskuvaa ja valta-asemia ei lyhyessä ajassa murreta.
...koska [Yhdysvaltojen] strategiaan on sisäänrakennettu konfliktehin johtava automatiikka, synnyttää Yhdysvaltojen globaali toiminta aina uusia ristiriitatilanteita. Amerikkalaisen arvomaailman saavuttaessa lisää jalansijaa maailmassa lisääntyvät ristiriidat, aseellinen toiminta ja todennäköisesti myös terrorismi sekä yhä väkivaltaisemmat terroriteot arkipäiväistyvät.
Yhdysvaltojen strategisen doktriinin muuttuminen on vaikuttnut koko tiedustelun laajaan kenttään. Siitä lähtien kun ... G.W. Bush julisti ... maailmanlaajuisen sodan terrorismia vastaan, on maailmassa vallinnut turvallisuuspoliittinen epätasapaino ja tiedustelussa tapahtunut strateginen paradigman muutos. Tiedustelusta on tullut jälleen oma-aloitteista ja järjestelmällistä, ja nykyisin sen piiriin kuuluu ... _koko yhteiskuntaa koskeva disinformaatio ja propaganda._
Vastaukset 14
Vanhimmat
Natotrollit tuntuvat taas kerran karttavan asiakeskustelua.
Irrallisia otteita kirjasta toisiinsa liittämistä ei voi luonnehtia kovin tasokkaaksi asiakeskusteluksi. Pitää lukea koko teos, jotta saisi kuvan kirjoittajan näkemyksistä.
Siltä tämä näyttää...
USA täytyy pysäyttää ennen kuin on liian myöhäistä.
Natsi-Saksaa ei pysäytetty ajoissa ja miten kävi?
Olipa vähän löysää kritiikkiä, varsinaisiin asioihin jätit kommentoimatta. Kirjassa käsitellään monia asioita, mutta nuo kohdat Yhdysvaltain toimintatavoista olivat vain erittäin hyvin näihin tämänpäivän kähinöihin osuvia. Kyseessä on siis tutkija, joka ei niinkään esitä kirjassa mielipiteitään, vaan käsitellyt asiat ovat esitetty lähdeviitteineen. Yhdysvallat siis toimii jokseenkin edelläkuvatulla tavalla, ja kyseessä on siis laajemman tutkija- ja asiantuntijakollektiivin näkemys. Otteet ovat kirjan johdannosta, ne esittävät vain Yhdysvaltain nykyiset doktriinit sellaisina kuin ne tiedetään olevan.
Ei pahalla, mutta milläs pysäytät?
Tutkijan kirjallinen työ on näkemys, ja kyseinen henkilö on kauppatieteiden tohtori. Hänen kirjansa ei ole juuri nyt käsillä, mutta en muista hänen kirjoittaneen tyylillä missä tekstin sijaan upotetaan kolmen pisteen sarjoja tehokeinoksi. Yllä oleva lainaus ei liene suoraan hänen kirjoittamaansa eikä siten anna kokonaiskuvaa teoksen sisällöstä. Laajemman tutkijajoukon näkemykseksi en voi samaa tekstiä todentaa, ehkä sinä voit sen tehdä.
Yleisesti ottaen maailmanpolitiikan tai tiedustelun tutkimusta rajoittaa se, että länsimaissa asioista tulee julkisia jossain vaiheessa. Vastapuolena olleen Venäjän (Neuvostoliiton) kyseessä ollen näin ei ole, vaan salassapidosta on tehty lyhyttä avointa aikakautta lukuun ottamatta ikuista. Tutkimuksista tulee, kuten usein saamme esipuheista lukea, näiltä osin yksipuolisia ja kritiikkiä länsimaita kohtaan korostavia. Idässä kun vallitsee jäätävä hiljaisuus, uteliaille joskus kuoleman hiljaisuus.
No mutta mitenkäs se varsinainen aihe unohtui taas ihan kokonaan? Pseudokritiikin tarkoitus oli selvästi jälleen ohjata keskustelua sivuraiteelle. Juu ja ne pisteet ovat siinä osoittamassa että asian helpottamiseksi kirjaa on hieman lyhennelty. Tarkoitus ei ollut herättää keskustelua koko kirjasta, vaan tuosta kirjassa sivutusta Yhdysvaltojen uudesta doktriinista, ja miten se näkyy nyt mediassa.
Eli natotrolli vältteli asiakeskustelua ja yritti lähinnä häiritä sitä propagandalla ja derailing-menetelmällä.
Ai haluat kommenttini siihen, miten USA;n kirjassa kuvattu politiikka näkyy Ukrainan kriisissä, etkä niinkään havaintoja "sopivasti" muokkaamistasi otteista? USA:n ulkopolitiikkaa leimaa kyseisessä kriisissä se, ettei se loppujen lopuksi halua sekaantua Ukrainaan millään lailla. Avustaminen on jäänyt puheen tasolle, ja pakotteet Venäjää kohtaan liittyvät enemmän suvereniteetin rikkomisen ja uuden voimapolitiikan vastustukseen. Todellinen kriisin osapuolen eli Kiovan avustaminen konkreettisin keinoin olisi USA:ssa taatusti poliittinen itsemurha. Kansa ei halua kuullakaan enää uudesta sodasta. Venäjää ei myöskään haluta nöyryyttää tai aiheuttaa kasvojen menetystä, mikä näkyy varovaisuutena MH-17:n alasampumisen tai Venäjän joukkojen läsnäolon todisteiden esille tuomisen varomisessa. Siitäkin huolimatta, että median eri osa-alueilla on valtava määrä materiaalia näistä asioista. Venäjälle halutaan antaa kunniallinen perääntymistie, eikä ajaa umpikujaan.
Tällä hetkellä tärkeintä on pysäyttää Venäjän laajentumispolitiikka, jota sotavoimin toteutetaan. Sehän on täsmälleen juuri sitä mitä Hitler teki 30-luvulla. Eli Putin on kopioinut toimintatapansa suoraan Hitleriltä.
Euroopan ja Suomen kannalta USA ei ole vaarallinen, nimenomaan päinvastoin, mutta Putinin Venäjä on. Venäjä käy parhaillaan avointa sotaa Ukrainaa vastaan. Edellisestä hyökkäyksestään toista naapurimaataan kohtaan ei ole kulunut kuin muutamia vuosia. Mikähän maa on seuraavana vuorossa joutua Putinin hyökkäyksen kohteeksi? Natomaa se ei ole ellei Putin halua suursotaa. Siitäkään ei kyllä voi olla varma, siksi hullunkiilto Putinilla näyttää silmissään olevan.
Annetaan,- niinkuin ajattelija on sanonut,- kiehua omassa liemessään.
Natotrollit tosiaan välttelevät aihetta, joten hyvää yötä kaikille.
Nato-trollausta tuli mm. tänä aamuna Ylen ykkösaamussa kun ulkopoliittisen instituutin desantti,hra Palsternakka antoi palaa tuutin täydeltä sydämensä
asiaa.Kyseinen herra kuten Ylekin vaikuttavat verovaroilla joten pientä rajaa
tuohon natomyönteisyyteen uutisissa!