Niin, kurppa esittää kysymyksen.
Tutut parikymppiset naiset eivät halua pariutua KOSKA suosiota riittää. Kuulemma miehiä olisi joka sormelle, ja siksi ei ole kiirettä. Myöhemminkin ehtii.
Niin mahtaako niitä miehiä riittää sitten kun biologinen kello tikittää? Eikä se ulkonäkökään säily loputtomiin kun joka viikonloppu bailataan.
Tutut kolmekymppiset miehet eivät halua pariutua, KOSKA vihdoin on tullut se aika kun suosiota on. Nyt kuulemma matkustellaan ja nautitaan elämästä, kyllä sitä pariutumaan ehtii.
Niin mahtaako niitä naisia riittää sitten kun 40v synttärit lähestyy? Treffi-ilmoituksissakin 35 tuppaa olemaan yläraja lapsentekoiässä olevilla naisilla.
Eikä tarvitse kysyä olenko katkera. Totta kai olen, minulla kun ei suuremmin kysyntää ollut nuorempanakaan ja nyt olen miehille näkymätön.
Ihmettelen vain että miksi nykyaikana ihmiset jotka kuitenkin haluavat joskus pariutua eivät halua sitä nyt KOSKA olisi loistava tilaisuus :/
Mistä tämä johtuu?
Tutut parikymppiset naiset eivät halua pariutua KOSKA suosiota riittää. Kuulemma miehiä olisi joka sormelle, ja siksi ei ole kiirettä. Myöhemminkin ehtii.
Niin mahtaako niitä miehiä riittää sitten kun biologinen kello tikittää? Eikä se ulkonäkökään säily loputtomiin kun joka viikonloppu bailataan.
Tutut kolmekymppiset miehet eivät halua pariutua, KOSKA vihdoin on tullut se aika kun suosiota on. Nyt kuulemma matkustellaan ja nautitaan elämästä, kyllä sitä pariutumaan ehtii.
Niin mahtaako niitä naisia riittää sitten kun 40v synttärit lähestyy? Treffi-ilmoituksissakin 35 tuppaa olemaan yläraja lapsentekoiässä olevilla naisilla.
Eikä tarvitse kysyä olenko katkera. Totta kai olen, minulla kun ei suuremmin kysyntää ollut nuorempanakaan ja nyt olen miehille näkymätön.
Ihmettelen vain että miksi nykyaikana ihmiset jotka kuitenkin haluavat joskus pariutua eivät halua sitä nyt KOSKA olisi loistava tilaisuus :/
Mistä tämä johtuu?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Vaikea sanoa, että mistä johtuu. Nykyaika on monimutkaista pariutumista ajatellen. Ahdistaa että minulla pitäisi olla parhaat vuodet menossa, mutta en pysty hyödyntämään sitä mitenkään. Pari vuotta enää ja en ole naisten mielestä sitten kiinnostava.
"Yksin asuvien määrä on kaksinkertaistunut kahden vuosikymmenen aikana. Yli miljoona suomalaista asuu yksin ja on arvioitu että vuoteen 2020 mennessä puolet suomalaisista asuntokunnista on yhden hengen talouksia. Laura Pulkki-Råbackin ja kumppaneiden tuore tutkimus BMC Public Health -lehdessä kertoo, että yksin asuvilla ihmisillä on 80 prosenttia korkeampi riski sairastua masennukseen verrattuna ihmisiin, joiden taloudessa asuu muita ihmisiä."
http://www.helsinki.fi/behav/uutisarkisto/2012/uutinen-23-03-2012.htm
Jonkinlaista optimointia se kait on, niin veikkaisin. Halutaan elämästä kaikki irti, ja siksi jätetään pariutuminen niin viime tippaan kuin mahdollista. Sitten kun paras tilaisuus onkin missattu, ei hyväksytä kumppania joka ei ole yhtä tasokas kuin minkä olisi saanut nuorempana.
No ainakin minulle "kaikki irti" toteutuisi nimenomaan sillä, että löytäisin jostain itselleni kumppanin. Yksin elämäinen on silkkaa kitumista. Ei vain löydy.
Miksi nykyään pitäisi pariutua, etenkään nuorena? Ennen ei ollut oikein muitakaan vaihtoehtoja mutta nykyään elämässä on huomattavasti enemmän vaihtoehtoja mitä tehdä.
Eikö melkein kaikki tekeminen olisi parempaa jonkun kanssa?
Sinulla ei ollut "suuremmin" kysyntää nuorempana, eli siis miehiä oli tarjolla, mutta he eivät sinulle kelvanneet. Olit siis ihan samanlainen kuin nuo nuoremmat naiset nyt.
Kumma juttu kerrassaan. Parikymppisenä lähes koko kaveripiirini minä mukaanluettuna oli avoliitossa. Yhtä lukuunottamatta kaikilla meni poikki ja vietettiin jokunen vuosi lyhyiden suhteiden aikaa. Päälle kolmekymppisenä lähes kaikki ovat jälleen pitkässä parisuhteessa ja suurimmalla osalla on lapsiakin.
Tämä ei nyt jotenkin täsmää tuon aloituksen kanssa. Suurin osa sinkuista on kuitenkin joko nuoria tai sitten leskeytyneitä vanhuksia. Tai sitten maalle jääneitä kouluttamattomia miehiä, koulutettuja kaupunkilaisnaisia tai sairaita ja syrjäytyneitä.
Kumma kun niistä kouluttautuneista kaupunkilaissinkkunaisista aina puhutaan, mutta mistään niitä ei löydy. Ei ainakaan pk-seudulta ikähaarukassa 25-35.
Niin, olen itsekin huomannut että 30-40 v miehet ovat niitä haastavia tapauksia saada suhteeseen. Nuorempaa ja vanhempaa kyllä olisi tarjolla, mutta en oikein usko ihan mahdottoman ikäeron olevan hyväksi.
Luulenpa että ketmit ovat jo pitkälti pariutuneet ja ytmit ja ätmit taas ovat poissa laskuista, sillä:
- ytmit eivät halua pariutua siksi että ehtisivät saada mahdollisimman paljon seksikokemuksia eri naisten kanssa
- ätmit eivät halua pariutua siksi koska kaikki naiset toimivat jännäjyystäreiden spermaviemäreinä
Että hiukan vaikeatahan se on tästä ikäluokasta ottaa, kun sitä tarjontaa ei yksinkertaisesti ole.
Tai sitten tuon ikäluokan pariutumishaluiset miehet ovat jo pariutuneet, ja sitten jäljellä ovat nuo edellä kuvaamasi ryhmät, sekä sitten me, jotka olemme jo tähän ikään mennessä tajunneet, ettemme yksinkertaisesti tarvitse naisia mihinkään ja elämä on sekä helpompaa, kivempaa että edullisempaa ilman naisia.
Miksi pitäisi pariutua?
- Pelottaako yksinäinen vanhuus?
- Täytyykö saada suvunjatkamiskumppani, koska se on yleinen käytäntö?
- Geenini, arvoni ja kasvattamistaitoni ovat niin erinomaisia, että niille täytyy saada jatkaja?
Jos pariutumisen syyt ovat tämän kaltaisia, niin se kannattaa jättää kokonaan tekemättä.
Lapsia on maailmassa muutenkin liikaa, eikä ne kuitenkaan tule sinua vanhana katsomaan.
Rakkautta voi maallisen elämänsä aikana viljellä muutenkin kuin pariutumalla.
Jaa mun mielestä ihmiset kyllä haluavat pariutua, mutta eivät enää kenen kanssa tahansa.
Yleisesti ottaen pariutumishaluttomuuteen vaikuttaa monia seikkoja:
1 Hyvinvointiyhteiskunnan turvaverkko kantaa, vaikka toisen tulot häviäisikin.
2. Hollywoodin luoma kuva romanttisen rakkauden ylivartaisuudesta parisuhteessa
3. Naisten parantunut asema, jolloin he eivät ole riippuvaisia miehestä elättäjänä.
4. Muuttuneet asenteet: ero ei ole enää häpeä
5. Muuttuneet asenteet: sinkkuna olo ei ole enää epäonnistumista elämässä
6. Hetkellisen nautinnon tavoittelun merkityksen kasvaminen