Läheiseni teki itsemurhan, minne hän joutuu?

Jätän vastaamatta mihin itsemurhan tehneet joutuvat.
Mutta vetäköön se tapaus sinua parannuksen paikalle ettet joutuisi paikkaan mihin itsensä murhanneet ja murhaajat joutuvat.
Usko Jeesukseen on elämän tarkoitus.

Itse murha on "älä tapa" käskyn vastainen rikos
MUTTA
Jeesus on sovittanut syntiin / rikoksiin pakotettujen synnit ja rikokset.

Ja se merkitsee, että esim. sotilas joka sodassa joutuu tappamaan oman henkensä pelastakseen on Jeesuksen pelastama mutta esivalta joka rikokseen on sotilaan määrännyt on vastuullinen alaistensa rikoksista. Esivaltaakaan ei ole vapaudettu Jumalan ja Jeesuksen antaman Lain noudattamisista.

Tuon periaatteen mukaan, jos, siis JOS itsemurhan tehnyt on ahdistettu toisten / toisen taholta rikkomaan Lakia niin Jumalan Valtakunta tietää kuka on rikoksesta vastuullinen.
Armon osalta on niin, ettei sen jakamis oikeutta ole ihmisillä, ei edes papeilla vaan se on vain ja ainoastaan Jumalan Valtakunnan oikeus, ei "minä olen herra sinun jumalasi" tai sitä palvelevien oikeus.

Noin yleisellä tasolla Raamattu ei kerro itsemurhan tehneen iankaikkisesta kohtalosta. Eenokin vastauksessa oli kaksisuuntaista viestintää: toisaalta hän sanoo jättävänsä vastaamatta sinua vaivaavaan kysymykseen ja toisaalta kuitenkin vastaa "ettet joutuisi paikkaan, mihin itsensä murhanneet joutuvat".

Yritän sanoa jotain yleiselllä tasolla Raamatun Sanan pohjalta. Itsemurha ei ole koskaan Jumalan tahto meihin nähden, vaan käsky "älä tapa" sisältää kaikenlaisen tappamisen, niin toisten kuin itsemmekin. Syvimmiltään käskyä rikkoo jokainen, joka toimii henkisesti tai fyysisesti tuhoavasti jotain ihmistä kohtaan. Jeesuksen sanojen mukaan sielunvihollinen on tullut tappamaan ja tuhoamaan, eikä sellainen kuulu Jumalan rakkauden valtakuntaan. Jokainen meistä rikkoo enemmän tai vähemmän käskyä "älä tapa", sillä emme osaa aina ja kaikissa tilanteissa toimia itseämme ja muita rakentavalla ja eheyttävällä tavalla.

Jeesus kantoi ristille meidän syntimme, mutta myös meidän sairautemme. On ollut dramaattista seurata, että myös jotkut uskovat ovat suistuneet elämänsä ahdingoissa itsetuhoon. Meidän on jätettävä tuskamma keskellä asia kaikkitietävän Taivaallisen Isäme haltuun, sillä muuta emme voi. Kuitenkin voimme kysyä, eikä itsemurhan tehnyt ole tekonsa aikaan henkisesti sairas, toivoton, masentunut ja ilman terveen mielen elämää säilyttävää voimaa ja toivoa? Itsetuhoisen ihmisen mielenterveyden horjuminen on mielen sairautta, jonka Jeesus sovitti ristin puulla.

Monet itsemurhan tehneet sairastavat jotain diagnisoitua mielensairautta, mm. maanis-depressiivisyyttä tai ovat vaikkapa rajatilapersoonia (bordeline case). Hän ei voi mitään mielensä ailahtelevuudelle ja synkille liikkeille - Jeesuksen risti kattaa niin hänen syntinsä kuin myös hänen mielensairautensa ja siitä johtuvat asiat. Oman käden kautta lähteneet on jätettävä Jumalan armon varaan, joka on luvannut iankaikkisen elämän kaikille niille, jotka turvautuvat synteineen Jeesuksen ristin työhön.

Täällä julistetaan evankeliumia siksi, että täällä kuollaan. Meidän lähtömme ajasta iäisyyteen tapahtuu yksilöllisesti, eri tavalla - useimmiten vanhuudessa monien sairauksien jo runnellessa vanhenevaa kehoamme. Kerroit, että et itse ole uskossa. Sinulla on kuitenkin aavistus siitä, että tämä elämä ei ole kaiken loppu, koska kysytä tällä palstalla läheisesi iankaikkisesta kohtalosta. Jumala on meitä ja myös sinua rakastava Jumala, joka tahtoo, että kaikki pelastuisivat. Kenenkään ei tarvitse jäädä epätietoisuuteen, vaan Jumala lahjoittaa uskon sydämeen jokaiselle, joka tunnustaa syntinsä ja pyytää Jeesusta elämäänsä. Onko jokin syy, että et itse tahtoisi sitä tehdä?

Minne joutuu itsarin tehnyt ? Luultavasti hautausmaalle joko arkussa tai uurnassa jos ei omaisilla ole esittää muuta paikkaa. Hautauslaki sallii uurnan laskemisen omalle maalle tai vesialueelle jolle vesialueen omistajat antavat luvan. Krematorion hoitajalle pitää ilmoittaa minne tuhka lasketaan ,hän kirjaa tiedon . Tuhka on laskettava tai siroteltava vuoden sisällä.

Aloittajalle:

Kysyt kipeää ja vaikeaa asiaa. Raamatussa ei ole tuohon mitään suoraa vastausta. Tiedän, olen lukenut koko Raamatun jae jakeelta läpi.

Ennenkuin jatkan asian pohtimista, haluan tuoda esille pari asiaa. Läheisen menettäminen on meille kaikille hyvin kipeä paikka. Olen itsekin sen kokenut. Suru ja kaipaus ei pääty koskaan, asia noussee loppuelämän ajan uniin. Oikeastaan sitä on tullut mietityksi, kun asiasta on jo hyvin pitkästi vuosia, että me emme kykene pitämään kiinni kädestä lähimmäistämme siten, että pelastaisimme hänet jäämään tänne kanssamme, jos hänen aikansa on tullut.

Tämä on hyvin kolkkoa, mutta olen joutunut itsekin taipumaan tähän: "Jumala antoi, Jumala otti". Se jaksaako ihminen kenties koskaan lisätä tähän jatkeeksi Jobin sanat: "Kiitetty olkoon Herran nimi!", vaihtelee tapauksittain. Jos jaksaa kääntyä Luojan puoleen ja tunnustaa että Luojalle kuuluu ainakin kiitos siitä että tuon lyhyen aikaa saimme kulkea yhteistä matkaa, se auttaa paljon itseäkin, sillä siinä antaa Jeesuksen kannettavaksi sitä taakkaa jota itse ei enää jaksa kantaa. Olen hyvin pahoillani ystäväsi traagisen kohtalon puolesta. Kukaan meistä ei tiedä mihin hän meni tai menee, vaan se jää yksin Jumalan tietdoksi.

Kysyit kuitenkin Raamatusta, onko itsemurhalla vaikutusta siihen mihin ihminen kuoltuaan joutuu? Vastaan että ei ole. Kuten sanoin, suoraa vastausta asiaan ei siellä ole, mutta epäsuoran vastauksen saa siitä perustelusta että yksikään ihminen ei ole synnistä vapaa niin että pääsisi hyvien tekojensa, hyvän elämänsä, tekemättä jääneiden rikosten tai mallikelpoisuuden perusteella taivaaseen. Ei yksi ainoakaan ihminen:

"Niinkuin kirjoitettu on: ei ole kenkään vanhurskas, ei yksikään;
Ei ole yhtäkään ymmärtäväistä, ei ole ketään, joka etsii Jumalaa.
Kaikki ovat poikenneet pois ja ynnä kelvottomaksi tulleet: ei ole yhtään, joka hyvää tekee, ei yhtäkään." (Room. 3:10)

Näin siis itsemurha ei pahenna hänen tilannettaan taivaaseen pääsyn suhteen, mutta ei myöskään auta siihen. Joka tapauksessa jokaikisellä ihmisellä on jo ilman itsemurhaakin syntien määrä niin suuri että jokainen on itsessään ansainnut kadotuksen. Jos oletettaisiin itsemurhan olevan synti, niin vaikka se poistettaisiin kaikkien syntien listasta, ei tuo vähennys tekisi siltikään ihmisestä taivaskelpoista.

Mikä sitten tekee ja mistä taivaaseen pääsy on kiinni?

Vastaus on että Jeesukseen uskomalla (ei elämällä uskovaisen elämää) -vaan uskomalla että Jeesus on Jumalan Poika joka sovitti ristinkuolemallaan minun syntini, -on AINOA keino päästä taivaaseen ja välttyä helvetin tuskasta.

" Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainoan Poikansa, että jokainen, joka uskoo hänen päällensä, ei pidä hukkuman, mutta ijankaikkisen elämän saaman.
Sillä ei Jumala lälähettänyt Poikaansa maailmaan, tuomitsemaan maailmaa, mutta että maailma pitää hänen kauttansa vapahdettaman.
Joka hänen päällensä uskoo, ei häntä tuomita; mutta joka ei usko, se on jo tuomittu; sillä ei hän uskonut Jumalan ainoan Pojan nimen päälle." (Joh. 3:16-)

>>>>>>>>>>>>>>>>>

Sanoit ettei ystäväsi ollut uskovainen. Ota huomioon, että hän ei ollut uskovainen SINUN tietääksesi! Kuten sanoin, pelastumisessa ei ole kyse siitä että Jumala palkitsee taivaalla sen joka elää uskovaisen elämää ja tunnetaan uskovaiseksi, vaan sen joka turvautuu Jeesuksen armoon! Tämä on tärkeää.

Mistä tiedät, turvautuiko ystäväsi viimeisillä metreillään ja viimeisillä voimillaan Jeesukseen, ristin ryövärin tavoin, joka oli ripustettuna Jeesuksesta seuraavalle ristille:

"Niin yksi pahantekiöistä, jotka ripustetut olivat, pilkkasi häntä ja sanoi: jos sinä olet Kristus, niin vapahda sinus ja meitä. Mutta toinen vastasi ja nuhteli häntä sanoen: etkö sinäkään Jumalaa pelkää, ettäs olet yhdessä kadotuksessa?

Ja tosin me olemme oikein siinä, sillä me saamme meidän töidemme ansion jälkeen; mutta ei tämä mitään pahaa tehnyt. Ja sanoi Jesukselle: Herra, muista minua, kuin tulet valtakuntaas. Niin Jesus sanoi hänelle: totisesti sanon minä sinulle: tänäpänä pitää sinun oleman minun kanssani paradisissa. " (Luukas 23:38-)

Jätä siis asia Taivaallisen Isän käteen. Tämä on muistutus myös sinulle, sillä sinä vielä elät ja kuulet etsikon ajan sanat:

"Kuin sanotaan: tänäpänä, jos te kuulette hänen äänensä; niin älkäät paaduttako sydämiänne" (Hebr. 3:15)

Jeesus kutsuu sinua ja on valmistanut armonsa sinua varten, että saisit elää. Kaikki syntisi ovat pois pyyhityt ja niitä ei sinulle enää viaksi lueta. Siksi Jumalan Poika kuoli edestäsi. Etsi sen tähden Herraa kun Hänet vielä voit löytää. Vilpitön ja teeskentelemätön rukous (omalla tavallasi) on lyhin tie Jumalan luo.

Siunausta ja voimia sinulle surussasi!

Jumala antaa päivänsä paistaa niin hyville, kuin pahoillekin. Ystäväsi on päässyt takaisin alkuun. :)

Hän päätyi ikuiseen kidutukseen eli tervetuloa kristinuskon rakkauteen

Kiitos kaikille vastauksesta, varsinkin nimimerkille Ajan_merkit.

Itsemurhan tehnyt on armon piirissä, eikä sitä voida ottaa häneltä eikä hänen läheisiltään pois.

Älä vaan kokeile, tilanne huononee paljon ja paluuta ei ole.

1. Joh. 3. Luku 15 jae. Jokainen, joka vihaa veljeänsä, on murhaaja; ja te tiedätte, ettei kenessäkään murhaajassa ole iankaikkista elämää, joka hänessä pysyisi.

Hänestä tulee tähtipölyä kuten meistä kaikista. Eikö olekin lohdullinen ajatus.

Vanhan Testamentin kuninkaiden kunnia-itsemurhat armeijan tappion hetkellä eivät oikein ole tavallisen tallaajan elämänkokemukseen soveltuvia esimerkkejä.

Kuollut on kuollut riippumatta siitä miten kuolema on tapahtunut.

Raamatun väitteet ovat samalla tasolla kuin minkä tahansa muun uskonnon väitteet. Ne ovat yhtä todennäköisesti totta kuin vaikka viikinkien tai muinaisten kreikkalaisten ajatukset kuoleman jälkeisestä elämästä. Tai Helvettiin, joka on zarathustralaisuuden keksimä paikka, joka on kopioitu kristinuskoon.

Mitään todistetta ja syytä olettaa kuolleiden joutumisesta Valhallaan/Hadekseen ei ole. Siksi sitä ei ole syytä pelätä.

Raamattu ei ikuista helvettiä tunne, ainoastaan jumalattomien tuhoutumisen tuomiopäivänä.

Se että tekee itsemurhan, kertoo että ihminen ei kuolinhetkellään ole kuollut uskossa vaan epäuskossa. Kuitenkin Jeesus on lopullinen tuomari, emmekä me.

Luultavasti itsarin tehnyt on kokenut tämän elämänsä rangaistuksena ja kärsinyt täällä. Kenties se on suurin rangaistus, lopullinen tuhoutuminen tuomiopäivänä on helpotus.

Ilman uskoa Jeesukseen ei tietääkseni ihminen voi olla vanhurskas , syyttömäksi Kuninkaan julistama.

http://www.tv7.fi/vod/player/59615/

Kun ihminen kuolee, niin se päätyy hautaan maan alle maatumaan. Siinä kaikki. Aivan sama miten se kuolema tuli, koska kuolevan kohdalta kaikki loppuu siihen. Mitään tietoisuutta ei enää ole olemassa, kuten ei ollut ennen sen ihmisen syntymääkään.

Kannattaa elää sen mukaan, eikä odottaa koko elämänsä jotain jota ei koskaan tule.

Raamatun paremmin tuntevat voinevat selvittää asiaa siltä osin. Mutta aina voi arkijärjellään ja lähimmäisistään huolta kantaen miettiä, mistä itsemurhan tehnyt on halunnut päästä pois, ja miten voisi tukea ihmisiä ahdinkotilanteissa.

Moni voi kokea elämäntilanteens pahimmaksi mahdolliseksi piinaksi; pahempaa hän ei osaa eikä välitä enää kuvitella.