Olin ollut luulossa, että voimalauutisten ym. yhteydessä puhutaan sähkötehoista. Sattumalta osui silmiini ja yllätyin:
Olkiluoto: Lämpöteho 2500 MW josta sähköksi 840 MW
Loviisa: Lämpöteho 1500 MW josta sähköksi 490 MW
Harakoille meni 2/3-osaa. Voihan paska.
Olkiluoto: Lämpöteho 2500 MW josta sähköksi 840 MW
Loviisa: Lämpöteho 1500 MW josta sähköksi 490 MW
Harakoille meni 2/3-osaa. Voihan paska.
Vastaukset 24
Vanhimmat
joka tuottaa 1600 MW olis pienempi kuin Olkiluodon vanha?
että uusi reaktori tuottaisi 1600 MW sähköä !
Käytäntö on vähän kirjava tälläkin palstalla. Puhutaan 1000 MW:n reaktorista, mutta tarkoitetaan sähkötehoa. Sillä lämpöteholla kun ei lauhdelaitoksissa ole yleisesti ottaen suurta merkitystä.
Eli, Loviisa ajaa tällä hetkellä 2 x 500 MW, eli 1000 megawatin sähköteholla.
Luulisin, että tuo epätietoisuus on ihan tavallista. Ydinvoimalat ei mielellään puhuisi koko ajan muodossa 'tässä hienossa voimalassamme, jonka lämpöteho, jota emme käytä mihinkään muuhun kuin meriveden lämmittämiseen ja meren rehevöittämiseen, on 2000MW ja sähköteho, jonka tuotannon myymme, 1000MW,....'.
Harmi vaan että 900 kW siitä muuttuu lämmöksi.
Seuraavaksi voimmekin puhua tuulivoimaloiden ja aurinkopaneleiden hyötysuhteista...
Autoista ym. puhuttaessa moottoritehot todellakin ilmoitetaan yleensä akselitehoina, eli 100 hv, eikä vastaavana lämpötehona n. 400 hv.
Kun sähkön tarpeesta ja sen tuotannosta puhutaan, niin luonnolliselta on tuntunut, että molemmissa puhuttaisiin sähköenergiasta. Kun toisessa puhutaan sähköenergian tarpeesta ja toisessa lämpöenergian tuotannosta, niin ainakin minulle se oli yllätys.
Hyvä kun selvisi.
lämpötehosta? Yleensä kyllä teho ilmoitetaan MWe.
Automoottorin teho kyllä nykyään ilmoitetaan kW:eina. Hv on vanha jäänne. Täydellä teholla automoottorin hyötysuhde ei todellakaan ole 25%. Hyvä jos edes 10%.
No nyt se selvisi,. Et ymmärrä moottoreiden hyötysuhteesta mitään ,jos tosissasi nin väität.on tainnu mennä puurot ja vellit sekasi
Uusi voimala tuottaa sähköä n. 1600 MW ja lämpöteho on 4300 MW.
Auton, kuin myös muiden polttomoottoreiden hyötysuhde on täydellä suunnittelutehollaan parhaimmillaan Carnotin kehämuutoksen lämpötaseen mukaisesti.
Hetkellisillä ylikuormituksilla hyötysuhde laskee, jäähdytyksen riittämättömyyden vuoksi. Mutta tällainen kuormitustila ei voi jatkua pitkään koska tapahtuu moottorin ylikuumeneminen.
Täyden suunnittelu/nimellistehon hyötysuhde on polttomoottorilla n. 20 - 30%
Kumpaa lie ihmiset edelleen käyttävät katukeskusteluissaan autoja repostellessaan. Hevosvoimia vai kilowatteja. (1 hv = 0,736 kW)
tuo kuullostaa söpöltä.
Ole huoleti. Minä olen oikeassa ja sinä väärässä.
Ps. Moottori on se joka autossa pitää ääntä.
polttomoottorin saloihin hieman syvällisemmin.
Ps. Auton moottorista ilmoitetaan yleensä maksimiteho. Eikä hyötysuhde silloin todellakaan ole 20%.
Niin auton hyötysuhde on parhaimmillaan ajettaessa 80 km/h vaihteella 5 tasaista tietä ilman paineen ollessa alhainen ja tuulen jos sitä on puskiessa suoraan takaa.
Diesel- auto on hieman parempi koska sen DÖ- kulutus on pienempi litroissa kuin bensa koneen bensan kulutus. Agregaatti toimii kokoajan samoilla kierroksilla (ainakin Wolgswagen 5 litranen Diesel agregaatti vm.87) jolloin se tuottaa energiaa parhaimmalla mahdollisella hyötysuhteella.
Olet aivan puhuessasi AUTON hyötysuhteesta. Sen liikuttelun hyötysuhde on varmasti parhaimmillaan ihanteellisimmissa olosuhteissa.
Moottorin hyötysuhde puolestaan voi olla parhaimmillaan vaikkapa auton pyrkiessä vastatuulessa raskaalla hiekka-alustalla ylämäkeä ylöspäin.
Jos Koleta puolestaan ulisuttaa autoaan nasta laudassa kunnes ylikuumenee ja pimahtaa, niin pimahtivathan siinä samassa hyötysuhteetkin.
Kun polttomoottoreita käytetään niille suunnitelluissa normaaliolosuhteissa niin eiköhän hyötysuhde asetu sinne 20% - 30% välille.
viisastelet asialla josta et ilmiselvästi tiedä edes alkeita?
Tutustu ensin alan kirjallisuuteen ja palaa asiaan sitten.
Nykyaikaisten dieselmoottoreiden hyötysuhteet:
- henkilöautoissa n. 30 %
- raskaissa kuorma-autoissa n. 40 %
- laivoissa ja voimalaitoksissa n. 50 %
Ottomoottoreiden (bensa-) hyötysuhde on hieman huonompi.
Vaihda autosi uuteen jos sen moottorin hyötysuhde
jää alle 10 %
Papukaijamerkki siitä.
Auton moottorin teho ilmoitetaan maksimitehona. Kun moottoria kiihdytyksessä rääkätään maksimiteholla hyötysuhde jää huomattavasti huonommaksi kuin ajettaessa suoraa tietä 90 km/h.
Teoriassa mitä kuumempana moottori käy, ainakin carnon lakien mukaan, hyötysuhde vain paranee. Ikävä puoli on että moottori leikkaa kiinni jos käy liian kuumana.
Kyllä minunkin auton moottorin hyötysuhde on siinä 20% hujakoilla silloin kun ajan maantiellä tasaista vauhtia. Puhuin kuitenkin moottorin maksimitehosta ja miten paljon lämpöä syntyy käytettäessä maksimitehoa. Comprende?
Jos olisit tyytynyt hyötysuhteeseen otsikossasi, etkä kokonaishyötysuhteeseen olisit varmaan ollut oikeassa...
Kokonaishyötysuhde polttomoottoreissa lienee paljon alempi mitä luettelit. Ehkä aiemmin tarjotun 10% luokkaa? Dieseleistä ei ole muistikuvaa, mutta varmasti parempi.
Eli polttoaineen energiasisältö on paljon korkeampi mitä sen palaminen moottorissa tuottaa. Ja kokonaissuhteita laskettaessa käytetään kokonaisia suureita.
Tällä hetkellä kaikkein parhailla dieselmoottoreilla päästään 55 prosentin hyötysuhteeseen, mikä edellyttää suoraruiskutusta ja pakokaasuahtamista sekä moottorin optimoimista tietylle vakiopyörimisnopeudelle. Tällaisia moottoreita käytetään lähunnä laiva- ja voimalaitoskäytössä. Ajoneuvojen moottoreilta edellytetään taloudellista toimimista laajalla pyörimisnopeusalueella ja osakuormituksella, jolloin joudutaan tekemään rakenteellisia kompromisseja, eikä niillä missään käyttötilanteessa ylletäkään yhtä hyvään hyötysuhteeseen. Kehitys ei kuitenkaan ole tiensä päässä, yhä taloudellisemmin toimivia moottoreita kehitellään kaiken aikaa eri puolilla maailmaa.
"tässä hienossa voimalassamme, jonka lämpöteho, jota emme käytä mihinkään muuhun kuin meriveden lämmittämiseen"
Johtuisikohan tämä siitä että sitä lämpötehoa ei yksin kertaisesti voi mihinkään muuhun käyttää... Jos meriveden lämpö nousee voimalassa 4 -> 6 ei kuusi asteisella vedellä vielä oikein mitään lämmitetä...
Tuhlaustahan tuollainen energian tuottaminen on. 2/3 tuotetusta energiasta aiheuttaa silkkaa vahinkoa luonnolle.
Ja että tuhlaus ois täydellistä, on edistetty suoraa sähkölämmitystä! Siis: ensin tuotetaan lämpöä erittäin riskialttiisti, se muunnetaan sähköksi ala-arvoisella hyötysuhteella ja sitten sähkö siirretään kuluttajalle, noin 4% valtakunnallisilla häviöillä.
Moisesta tuhlauksesta pitäisi kyllä sakottaa raskaimman päältä.
Sähkö on liian halpaa, jos sitä kannattaa käyttää suoraan lämmittämiseen.
Ei se harakoille mene vaan ravuille ja kirjolohille.
Uraanin lämpötehosta otetaan talteen reaktorissa vaivaiset 4%. Lopputehoja jostain syystä jarrutellaan ;D ja osa tietysti katoaa hävikkinä. Uusimissa reaktorityypeissä lämpötehosta saadaan talteen huikeat 8%.
Mutta semmottista se on... keittiössäkin oli valot koko illan vaikka en ollut siellä! Eli sama ongelma koskee kaikkia energianlähteitä, missä lämpöä tai liikettä muutetaan sähköksi. Sitä energiaa menee hukkaan! Ja ihan törkeesti. Tuo 1/3- hyötysuhde lämmöstä liikkeen kautta sähköksi on muuten ihan hyvä...
Yksi ratkaisu energiaongelmiin olisi Klingonien toimittama tötterö auringon ympärille, millä ohjattaisiin kaikki lämpösäteily suoraan Ruotsiin. Tosin osa siitä valitettavasti heijastuisi takaisin avaruuteen, mutta kysytään Klingoneilta jos niillä olisi siihenkin jokin ratkaisu. Näin voitaisiin kaikki käydä Torniossa lämmittelemässä käsiä. Ja lauttaliikennekin elpyisi ainakin talvikaudeksi.
Kannatetaan ota yhteys klingoneihin.