Haavisto: Venäjän toimet eivät yllätä - "Muistamme Mainilan laukaukset
Kiovan kansannousu, Krimin kriisi ja Itä-Ukrainan sotatoimet ovat sytyttäneet vilkkaan keskustelun paitsi fyysisistä taisteluista myös aggressiivisesta mielikuvakamppailusta.
Tapahtumista kiertää kaksi päinvastaista narratiivia, kirjoittaa kansanedustaja Pekka Haavisto blogissaan.
Länsi on omista arvoistaan perillä: demokratia, ihmisoikeudet, vapaat vaalit, tasa-arvo, ilmaisunvapaus ja kansalaisyhteiskunta muodostavat Haaviston mukaan "meidän narratiivimme" ytimen. Kremlin tulkinta taas on päinvastainen.
- Länsi on levittänyt kaaosta ja epäjärjestystä, ja kun "värivallankumoukset" alkoivat kolkuttaa Venäjän portteja, oli aika toimia, kuvailee kansanedustaja Venäjän johdon levittämää kertomusta.
Ukrainan synkkien tapahtumien myötä narratiivit ottavat yhteen toistuvasti.
- Meillä on kaksi eri tarinaa siitä, kuka ampui alas MH17-lennon tai (siitä) kenen raketti iski bussipysäkille Mariupolissa, Haavisto kirjoittaa.
"Ei mitään uutta suomalaisille"
Haavisto on huolissaan Ukrainan tapahtumien vaikutuksesta.
Haavisto on huolissaan Ukrainan tapahtumien vaikutuksesta. (JENNI GÄSTGIVAR)
Käynnissä on informaatiosota - ja hybridisota, jossa informaatiosotaan yhdistyvät muu mielipideilmaston muokkaus sekä perinteisen sodan keinot, kirjoittaa Haavisto, joka muistuttaa, ettei ilmiö ole millään tapaa tuore.
- Hybridisodassa ei meille suomalaisille ole mitään uutta. Me muistamme Mainilan laukaukset, Kuusisen Terijoen hallituksen, lentokoneista pudotettavat lentolehtiset, "Moskovan Tiltun" kutsuvan radioäänen ja desanttien käytön.
Railo erilaisten tarinoiden välillä on Ukrainan sodan myötä päässyt kansanedustajan mukaan kuitenkin repeämään huolestuttavan suureksi. Kun faktoista ei ole yksimielisyyttä, on neuvottelutulokseen pääseminen yhä vaikeampaa, Haavisto kirjoittaa.
Samalla Ukrainassa testataan kansainvälistä oikeutta ja itsenäisten valtioiden rajojen kunnioittamisen periaatetta. Niiden koskemattomuuden säilyminen on elintärkeää myös pienen Suomen kannalta.
- Jos niiden kunnioitus lakkaa, siirrytään voimapolitiikan aikaan - ja siinä yleensä pienet ovat häviäjinä, Haavisto varoittelee.il
Kiovan kansannousu, Krimin kriisi ja Itä-Ukrainan sotatoimet ovat sytyttäneet vilkkaan keskustelun paitsi fyysisistä taisteluista myös aggressiivisesta mielikuvakamppailusta.
Tapahtumista kiertää kaksi päinvastaista narratiivia, kirjoittaa kansanedustaja Pekka Haavisto blogissaan.
Länsi on omista arvoistaan perillä: demokratia, ihmisoikeudet, vapaat vaalit, tasa-arvo, ilmaisunvapaus ja kansalaisyhteiskunta muodostavat Haaviston mukaan "meidän narratiivimme" ytimen. Kremlin tulkinta taas on päinvastainen.
- Länsi on levittänyt kaaosta ja epäjärjestystä, ja kun "värivallankumoukset" alkoivat kolkuttaa Venäjän portteja, oli aika toimia, kuvailee kansanedustaja Venäjän johdon levittämää kertomusta.
Ukrainan synkkien tapahtumien myötä narratiivit ottavat yhteen toistuvasti.
- Meillä on kaksi eri tarinaa siitä, kuka ampui alas MH17-lennon tai (siitä) kenen raketti iski bussipysäkille Mariupolissa, Haavisto kirjoittaa.
"Ei mitään uutta suomalaisille"
Haavisto on huolissaan Ukrainan tapahtumien vaikutuksesta.
Haavisto on huolissaan Ukrainan tapahtumien vaikutuksesta. (JENNI GÄSTGIVAR)
Käynnissä on informaatiosota - ja hybridisota, jossa informaatiosotaan yhdistyvät muu mielipideilmaston muokkaus sekä perinteisen sodan keinot, kirjoittaa Haavisto, joka muistuttaa, ettei ilmiö ole millään tapaa tuore.
- Hybridisodassa ei meille suomalaisille ole mitään uutta. Me muistamme Mainilan laukaukset, Kuusisen Terijoen hallituksen, lentokoneista pudotettavat lentolehtiset, "Moskovan Tiltun" kutsuvan radioäänen ja desanttien käytön.
Railo erilaisten tarinoiden välillä on Ukrainan sodan myötä päässyt kansanedustajan mukaan kuitenkin repeämään huolestuttavan suureksi. Kun faktoista ei ole yksimielisyyttä, on neuvottelutulokseen pääseminen yhä vaikeampaa, Haavisto kirjoittaa.
Samalla Ukrainassa testataan kansainvälistä oikeutta ja itsenäisten valtioiden rajojen kunnioittamisen periaatetta. Niiden koskemattomuuden säilyminen on elintärkeää myös pienen Suomen kannalta.
- Jos niiden kunnioitus lakkaa, siirrytään voimapolitiikan aikaan - ja siinä yleensä pienet ovat häviäjinä, Haavisto varoittelee.il
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.