http://www.hs.fi/mielipide/a1409637600279
Suomen ei pidä allekirjoittaa asiakirjaa isäntämaatuesta Natolle. Asiakirja liittää Suomen ainakin epäsuorasti Natossa kehitteillä olevaan strategiaan, jossa Naton reagointinopeutta Venäjän asevoimien liikkeisiin lisätään muodostamalla rajavaltioihin Venäjää vastaan nopeasti aktivoitavia Naton joukkoja ja sotakalustoa.
Naton strategia alentaa kynnystä Naton ja Venäjän väliseen selkkaukseen, koska konsepti sallisi rajoitettuja ja ydinaseettomia taisteluja puskurivaltioissa, kuten Suomessa, eivätkä ne koskisi osapuolten ydinalueita. Rajavaltion mahdollisuus tukeutua Naton asevoimiin ei olisi Venäjälle pelote vaan aggressio, mikä edelleen vähentää alueen turvallisuutta.
Vaikka Nato-joukkojen tukeminen maa-, meri- ja ilmatilassamme edellyttää isäntämaatuessa kuten Naton jäsenenäkin juridismuodollisesti aina hallituksen suostumusta, tosiasiallinen poliittinen liikkumavara voi käytännön tilanteessa muodostua pieneksi ja seurauksiltaan arvaamattomaksi.
Jo Naton tuki ilmavalvonnallemme voi vetää Suomen sotaan, jos selkkaus yllättäen syttyisi lähialueilla, kuten Baltiassa. Venäjä voisi kokea Naton toiminnan Suomen alueella sodanjohdoksi.
Suomella ja Venäjällä on valtiosopimus, jonka mukaan aluettamme ei saa käyttää aseelliseen selkkaukseen Venäjää vastaan ja Suomen on pidättäydyttävä avun antamisesta Venäjää vastaan aseellisessa konfliktissa olevalle osapuolelle.
Suomen ei pidä allekirjoittaa asiakirjaa isäntämaatuesta Natolle. Asiakirja liittää Suomen ainakin epäsuorasti Natossa kehitteillä olevaan strategiaan, jossa Naton reagointinopeutta Venäjän asevoimien liikkeisiin lisätään muodostamalla rajavaltioihin Venäjää vastaan nopeasti aktivoitavia Naton joukkoja ja sotakalustoa.
Naton strategia alentaa kynnystä Naton ja Venäjän väliseen selkkaukseen, koska konsepti sallisi rajoitettuja ja ydinaseettomia taisteluja puskurivaltioissa, kuten Suomessa, eivätkä ne koskisi osapuolten ydinalueita. Rajavaltion mahdollisuus tukeutua Naton asevoimiin ei olisi Venäjälle pelote vaan aggressio, mikä edelleen vähentää alueen turvallisuutta.
Vaikka Nato-joukkojen tukeminen maa-, meri- ja ilmatilassamme edellyttää isäntämaatuessa kuten Naton jäsenenäkin juridismuodollisesti aina hallituksen suostumusta, tosiasiallinen poliittinen liikkumavara voi käytännön tilanteessa muodostua pieneksi ja seurauksiltaan arvaamattomaksi.
Jo Naton tuki ilmavalvonnallemme voi vetää Suomen sotaan, jos selkkaus yllättäen syttyisi lähialueilla, kuten Baltiassa. Venäjä voisi kokea Naton toiminnan Suomen alueella sodanjohdoksi.
Suomella ja Venäjällä on valtiosopimus, jonka mukaan aluettamme ei saa käyttää aseelliseen selkkaukseen Venäjää vastaan ja Suomen on pidättäydyttävä avun antamisesta Venäjää vastaan aseellisessa konfliktissa olevalle osapuolelle.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Voi hemmetti. Päättäjät toivottavasti ymmärtää tuon. Mutta ongelma on se vanha: kumarrat länteen niin pyllistät itään ja päinvastoin. En tiedä oikeastaan juuri muuta maata ukrainan lisäksi joka olisi tällaisessa tilanteessa.