Totuus on yleisesti sanoen oikeaa tietoa. Oikea tieto on vastaavuutta tosiasioiden kanssa. Tieteellisesti oikeaa tietoa on se, mikä on saatu johdonmukaisesti ja virheitä tekemättä perusolettamuksista lähtien. Olettamusten totuusarvo on tällöin sivuseikka, vaikka tietysti pyritään siihen, että lähtökohdat ovat oikeita. Tällöin voidaan puhua totuudesta ainakin siinä mielessä, että mikäli perusolettamukset hyväksytään, on löydetty totuutta, vaikka se ei olisikaan ehdottoman totta. Tällaisessa totuuskäsityksessä on pidettävä mielessä lähtökohdat, jotta ei vedettäisi niiden yli meneviä johtopäätöksiä. Tiede on vuosien varrella joutunut yhä uudestaan korjaamaan lähtökohtiaan mm. atomifysiikassa. Aikoinaan jouduttiin korjaamaan lähtökohtia meistä nyt yksinkertaisissa asioissa kuten siinä, kiertääkö aurinko maata vai maa aurinkoa. Tieteelliset totuudet ovat aina suhteellisia eli suhteessa lähtökohtiinsa. Tieteen ylikorostamisesta on syntynyt ns. tiedeuskovaisuutta, johon kuuluu, että vain tiede voi antaa vastaukset ihmisille tärkeisiin kysymyksiin. Tällöin on sivuutettu esim. Jumalan antamien ilmoitusten totuusarvo ja selitetty ilmoitukset vain ihmisten mielikuvituksen ja harhojen tuotteiksi.
Onko niin, että totuus on aina yksi ja sama asia, olipa kysymys tieteestä tai uskonnosta eli totuus olisi aina vastaavuutta tosiasioiden kanssa? Miksipä ei näin olisi. Kuitenkin on tällöin muistettava tieteellisten totuuksien suhteellisuus. Tieteessä koetetaan rakentaa tosiasioille. Ne ovatkin selvemmät, kuin ne, joita uskonto voi esittää, koska tieteen tosiasiat ovat havaintomaailmaan kuuluvia. Tieteen kannalta on vaikea hyväksyä uskonnosta esitettyjä perusteita tosiasioiksi niiden erilaisen luonteen vuoksi. Uskonnollisia tosiasioita ovat vain Jumalan antamat ilmoitukset ja niistä vedetyt oikeutetut johtopäätökset. Uskonnollisen totuuden löytäminen vaatii muutakin kuin tieteellisyyttä. Avoin ja ennakkoluuloton mieli sekä totuuden rakkaus ovat välttämättömiä. Raamatussa kehotetaan suhtautumaan uskonasioihin kuin lapsi, mikä ei kuitenkaan tarkoita lapsellisuutta. Jeesus sanoi: ”Totisesti: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, te ette pääse taivasten valtakuntaan. Se, joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi, on suurin taivasten valtakunnassa” (Matt. 18:3-4) Asenteellisuuksista tulisi päästä eroon. Näitähän ei lapsen välittömyyteen kuulu. Uskonnollisen totuuden etsimisessä tarvitaan enemmän totuuden rakkautta kuin erinomaista ajattelukykyä ja älykkyyttä.
Toisin kuin tieteelliseltä totuudelta, uskonnolliselta totuudelta on vaadittava ehdottomuutta eli suhteelliset totuudet eivät riitä. Kukapa haluaisi rakentaa elämän- ja maailmankatsomuksensa sen varaan, ettei mistään voisi sanoa mitään lopullista. Onkin todettava, että uskonnolliselta totuudelta vaaditaan, että sen tulisi olla varsinainen totuus erotukseksi muuttuvasta tieteellisestä suhteellisesta totuudesta, vaikka totuus käsitteenä olisikin yksi. Uskonnollisen totuuden tulee tietenkin senkin olla vastaavuutta tosiasioiden kanssa. Yhdeksi tosiasiaksi tieteellisessä totuudessa tulee yleensä aina liittää sen suhteellisuus. Uskonnolliset tosiasiat kuuluvat toiseen ulottuvaisuuteen, josta peräisin olevia asioita tiede ei ole tottunut pitämään tosiasioina. Tällöin on tietenkin voitava osoittaa tosiasioiksi jotain aivan erilaista, kuin mihin tiede on tottunut.
Uskonnolliseksi totuudeksi ei kelpaa esimerkiksi se, että Jumalan olemus muuttuisi eri aikakausina sen mukaan, miten ihmiset kulloinkin Hänestä ajattelevat. Tieteelliset totuudet ovat muuttuneet sitä mukaa, kuin tieteellinen tutkimus on edistynyt, ja on voitettu vanhoja ennakkoluuloja. Tieteen totuus on pikemmin tulos tehdyistä havainnoista ja kokeista. Sen sijaan uskonnollisen totuuden on oltava muuttumatonta ja oikeaa sen arviointiin soveltuvien kriteerien perusteella. Uskonnollista totuutta voidaan saada vain ilmoitusten kautta. Sitä, mikä on oikeaa ilmoitusta, voidaan tutkia tieteellekin ominaisin menetelmin. Uskonnollinen totuus on vastaavuutta niiden tosiasioiden kanssa, jotka Jumala on ilmoittanut – sikäli kuin on ilmoittanut. Ilmoitusten oikeellisuus on tutkittava kriittisesti ja lisäksi on löydettävä niiden oikea tulkinta. Paljon on tehtävä myös sen hyväksi, että vapaudutaan virheellisistä tulkinnoista ja vain auktoriteettien uskotteluista.
Onko niin, että totuus on aina yksi ja sama asia, olipa kysymys tieteestä tai uskonnosta eli totuus olisi aina vastaavuutta tosiasioiden kanssa? Miksipä ei näin olisi. Kuitenkin on tällöin muistettava tieteellisten totuuksien suhteellisuus. Tieteessä koetetaan rakentaa tosiasioille. Ne ovatkin selvemmät, kuin ne, joita uskonto voi esittää, koska tieteen tosiasiat ovat havaintomaailmaan kuuluvia. Tieteen kannalta on vaikea hyväksyä uskonnosta esitettyjä perusteita tosiasioiksi niiden erilaisen luonteen vuoksi. Uskonnollisia tosiasioita ovat vain Jumalan antamat ilmoitukset ja niistä vedetyt oikeutetut johtopäätökset. Uskonnollisen totuuden löytäminen vaatii muutakin kuin tieteellisyyttä. Avoin ja ennakkoluuloton mieli sekä totuuden rakkaus ovat välttämättömiä. Raamatussa kehotetaan suhtautumaan uskonasioihin kuin lapsi, mikä ei kuitenkaan tarkoita lapsellisuutta. Jeesus sanoi: ”Totisesti: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, te ette pääse taivasten valtakuntaan. Se, joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi, on suurin taivasten valtakunnassa” (Matt. 18:3-4) Asenteellisuuksista tulisi päästä eroon. Näitähän ei lapsen välittömyyteen kuulu. Uskonnollisen totuuden etsimisessä tarvitaan enemmän totuuden rakkautta kuin erinomaista ajattelukykyä ja älykkyyttä.
Toisin kuin tieteelliseltä totuudelta, uskonnolliselta totuudelta on vaadittava ehdottomuutta eli suhteelliset totuudet eivät riitä. Kukapa haluaisi rakentaa elämän- ja maailmankatsomuksensa sen varaan, ettei mistään voisi sanoa mitään lopullista. Onkin todettava, että uskonnolliselta totuudelta vaaditaan, että sen tulisi olla varsinainen totuus erotukseksi muuttuvasta tieteellisestä suhteellisesta totuudesta, vaikka totuus käsitteenä olisikin yksi. Uskonnollisen totuuden tulee tietenkin senkin olla vastaavuutta tosiasioiden kanssa. Yhdeksi tosiasiaksi tieteellisessä totuudessa tulee yleensä aina liittää sen suhteellisuus. Uskonnolliset tosiasiat kuuluvat toiseen ulottuvaisuuteen, josta peräisin olevia asioita tiede ei ole tottunut pitämään tosiasioina. Tällöin on tietenkin voitava osoittaa tosiasioiksi jotain aivan erilaista, kuin mihin tiede on tottunut.
Uskonnolliseksi totuudeksi ei kelpaa esimerkiksi se, että Jumalan olemus muuttuisi eri aikakausina sen mukaan, miten ihmiset kulloinkin Hänestä ajattelevat. Tieteelliset totuudet ovat muuttuneet sitä mukaa, kuin tieteellinen tutkimus on edistynyt, ja on voitettu vanhoja ennakkoluuloja. Tieteen totuus on pikemmin tulos tehdyistä havainnoista ja kokeista. Sen sijaan uskonnollisen totuuden on oltava muuttumatonta ja oikeaa sen arviointiin soveltuvien kriteerien perusteella. Uskonnollista totuutta voidaan saada vain ilmoitusten kautta. Sitä, mikä on oikeaa ilmoitusta, voidaan tutkia tieteellekin ominaisin menetelmin. Uskonnollinen totuus on vastaavuutta niiden tosiasioiden kanssa, jotka Jumala on ilmoittanut – sikäli kuin on ilmoittanut. Ilmoitusten oikeellisuus on tutkittava kriittisesti ja lisäksi on löydettävä niiden oikea tulkinta. Paljon on tehtävä myös sen hyväksi, että vapaudutaan virheellisistä tulkinnoista ja vain auktoriteettien uskotteluista.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon Oppi ja liitot -kirjan mukaan: totuus on tieto kaikesta sellaisena kuin se on, on ollut ja on oleva.
Eli kun Jumala on ilmoittanut olevansa ainoa Jumala, joka on ollut, joka on ja joka on tulevaisuudessakin ainoa Jumala, kyseessä on totuus, jota Smith tai kukaan muukaan ei voi kumota uusilla "ilmoituksilla".
Onko kaikilla mormoneilla, aloittajan tavoin, tarve sotkea ja määritellä peruskäsitteitä uudelleen?
Jos sinullla on toisenlaiset näkemykset peruskäsittelstä, niin esitä ne. Pelkkä väittäminen ei ole keskustelua.
niinhän sinä itse teet, esität litaniat omia fundeerauksia " totuuksina" ja kun niistä kysyy, sanot että vastaukset ovat jo kysyjässä, " jos vain ajattelet totuutta rakastaen."
Eli koko juttu on silkkaa subjektiivista tunteisiin vetoamista, jossa määrittelet kaiken kuten mormonismissa opetetaan eli Smithin opit ovat "totuus" johon pitää päätyä. jos rakastaa totuutta. Tuohon tunnemössöön sitten sekotat lammenrantaraasukin.
Johan se selviää avauksesi ensimmäisestä kappaleesta ettei sinulla ole peruskäsitteet hallussa. Toteat heti aluksi mm.: "Tieteellisesti oikeaa tietoa on se, mikä on saatu johdonmukaisesti ja virheitä tekemättä perusolettamuksista lähtien.", mikä siis ei pidä paikkaansa lainkaan. Tieteellisesti oikeaa tietoa on mitatattu tieto, ei se mikä on jonkin teorian peruslähtökohta kuten virheellisesti väität. Mitattu tieto on toki suhteellista mittausmenetelmään, -paikkaan ja -ajankohtaan nähden ja nämä usein otetaankin huomioon mittauksia tehtäedessä.
Sotket jatkuvasti joko tahallasi tai tiedostamattasi tiedon ja uskon, liekö sitten kyseessä kulttisi aivopesu vai jokin muu ajatteluasi merkittävällä tavalla haittaava tekijä. Joka tapauksessa on selvää, ettet pysty kommunikoimaan kulttisi ulkopuolisen maailman kanssa koska käytät sanoille aivan eri merkityksiä kuin normaalit ihmiset.
Osoita miten mielestäsi sekoitan tiedon ja uskon?
On muuten aika omituinen käsitys, että tieeellistä tietoa olisi erityisesti mitattu tieto. Havaintojen avulla saatu tieto on tieteessä tavallsta. Kun havainnoinin keinot paranevat, ne lisäävät tieteellstä tietoa. - Ajateltakoon vaikka mikroskooppien kehittymisestä seuranutta tiedon lisääntymistä ja vastaavasti kaukoputkin avulla avaruudesta saatua tietoa.
Jatkuvastihan sinä täällä toitotat MAP-kirkon saavan "tietoa" tuonpuoleisesta ilmoitusten välityksellä. Väität siis tiedoksi jotain mikä on täysin uskonvaraista ja jolla ei ole mitään tekemistä todellisen tiedon kanssa. Lisäksi julistat tietäväsi asioita paremmin kuin muut leimatessasi ymmärtämättömiksi ne jotka eivät usko samalla tavalla kuin sinä. Uskot siis tietäväsi jotain mitä muut eivät ymmärrä, mikä on hyvin tyypillistä monien kulttien uhreille. Väität myös toistuvasti tietäväsi vaikka vain uskot eli sinulla on mennyt pahasti käsitteet sekaisin. Kaiken lisäksi se mitä uskot tietäväsi voidaan osoittaa olevan harhaa sillä mormonismi ei ole millään mittapuilla yhteensopiva todellisen mitattavissa olevan maailman kanssa..
"Oikea tieto on vastaavuutta tosiasioiden kanssa." niin on ja uskonnoista ei kukaan tiedä onko niissä oikeaa tietoa lainkaan ja jos on, mitä ja missä uskonnossa. Tämän tosiasian ohi et pääse.
"Tieteen ylikorostamisesta on syntynyt ns. tiedeuskovaisuutta, johon kuuluu, että vain tiede voi antaa vastaukset ihmisille tärkeisiin kysymyksiin. Tällöin on sivuutettu esim. Jumalan antamien ilmoitusten totuusarvo ja selitetty ilmoitukset vain ihmisten mielikuvituksen ja harhojen tuotteiksi."
Sano joku jonkun uskonnon ilmoitus joka todistetusti on peräisin joltain jumalalta .
"Uskonnolliseksi totuudeksi ei kelpaa esimerkiksi se, että Jumalan olemus muuttuisi eri aikakausina sen mukaan, miten ihmiset kulloinkin Hänestä ajattelevat". Voisit myös ainakin yrittää olla looginen, juurihan Jahven olemus mielestäsi muuttui ainoasta jumalasta ja maailman luojasta, jonkun tuntemattoman jumalan pojaksi, ikuisesta ja kuolemattomasta kuolevaksi, jumalasta ihmiseksi, luojasta luoduksi, totuutta salattuun asti vaativasta valehtelijaksi jne
" Uskonnollista totuutta voidaan saada vain ilmoitusten kautta. Sitä, mikä on oikeaa ilmoitusta, voidaan tutkia tieteellekin ominaisin menetelmin." miten?
Uskonnollinen totuus on vastaavuutta niiden tosiasioiden kanssa, jotka Jumala on ilmoittanut – sikäli kuin on ilmoittanut." Taas tullaan siihen ettei yksikään jumala ole todistanut olemassaoloaan eli vain oletettujen jumalien nimissä voi kuka hyvänsä esittää mitä hyvänsä.
" Ilmoitusten oikeellisuus on tutkittava kriittisesti ja lisäksi on löydettävä niiden oikea tulkinta. Paljon on tehtävä myös sen hyväksi, että vapaudutaan virheellisistä tulkinnoista ja vain auktoriteettien uskotteluista." jumalat ilmeisesti ilmoittavat kovasti epäselvästi, pitää tulkita ja jotenkin löytää kaikista mahdollisista se oikea tulkinta ja vielä varoa auktoriteettien uskotteluja. Onko joku joskus löytänyt oikeaksi todennetun ilmoituksen, päätynyt sen oikeaan tulkintaan ja osannut varoa auktoriteettien uskottelujakin ?
Esität kysymyksia, joihin vastaus on sinussa, jos vain ajattelet totuutta rakastaen.
Jumala on rakkaus. Onko suurempaa Jumalaa olemassakaan.
Yksikään totuutta aidosti rakastava ei voi hyväksyä Smithin juttuja. Jos henkilö uskoo Raamattuun, hän ei voi hyväksyä sitä, että Jumala olisi valehdellut sanoessaan olevansa ainoa Jumala ever.
Voidaan toki kysyä, että voiko totuutta rakastava uskoa Raamattuunkaan varsinkaan kaikilta osin.
Julistat Tapani "totuuksia" ja totuuksien kriteerejä, mutta kun sinulta kysyy niistä omiin epäloogisuuksiisi ja väitteisiisi perustue , et kykene antamaan ainuttakaan vastausta. Et yhtään ainoaa .
Montako jumaluuden jäsentä oli läsnä esim. Jeesuksen kastetilaisuudessa? Jokainen jumaluuden jäsem on Jumala. - Niin myös Athanasiuksen uskontunnustuksessa kutakin sanotaan Jumalaksi.
Smithin oppi on polyteistinen vaikka polyteismi on nimenomaan kielletty, mm. ensimmäöisessä käskyssä. Miksi Jumala mielestäsi olisi valehdellut niinkin olennaisessa asiassa?
Jumalan ääni kuuluu tarinassa ja hänen läsnäoloaan on kyyhkynen symboloimassa. UT:n mukaan sen paremmin Jeesus kuin Pyhä henki eivät ole jumalia. Jos Jeesus missään vetoaa heprealaiseen Raamattuun hänen on tunnustettava että on vain yksi jumala,Jahve. Sekä Jeesus että Paavali vahvistavat tämän UT:ssa.
Koska vastaat disinformaatiota koskevaan kysymykseeni, ?
Montako jumaluuden jäsentä oli tässä samanaikaisesti läsnä:
Ap. t. 7:55
Mutta Pyhää Henkeä täynnä Stefanos nosti katseensa taivasta kohti ja näki Jumalan kirkkauden ja Jeesuksen, joka seisoi Jumalan oikealla puolella. [Luuk. 22:69]
Tämäkin kohta osoittaa, että on erikseen Isä ja Poika ja on muita jumalksi sanottuja:
Joh. 10
29 Isäni, joka on heidät minulle antanut, on suurempi kuin kukaan muu, eikä kukaan voi riistää heitä Isäni kädestä.
30 Minä ja Isä olemme yhtä."
31 Juutalaiset alkoivat taas kerätä kiviä kivittääkseen Jeesuksen.
32 Jeesus sanoi heille: "Minä olen teidän nähtenne tehnyt monta hyvää tekoa, jotka ovat lähtöisin Isästä. Mikä niistä antaa teille aiheen kivittää minut?"
33 Juutalaiset vastasivat: "Emme me sinua minkään hyvän teon tähden kivitä, vaan jumalanpilkan tähden. Sinä teet itsesi Jumalaksi, vaikka olet ihminen." [3. Moos. 24:16; Mark. 14:64; Joh. 5:18]
34 Jeesus vastasi: "Eikö teidän laissanne sanota: 'Minä sanoin: te olette jumalia.'? [Ps. 82:6]
35 Niitä, jotka saivat Jumalan ilmoituksen, sanotaan siis jumaliksi, eikä pyhiä kirjoituksia voi tehdä tyhjäksi.
36 Isä on minut pyhittänyt ja lähettänyt maailmaan. Kuinka te voitte väittää minun pilkkaavan Jumalaa, kun sanon olevani Jumalan Poika?
37 Jos minä en tee Isäni tekoja, älkää uskoko minua.
38 Mutta jos teen, uskokaa tekojani, vaikka ette minua uskoisikaan. Silloin te opitte ymmärtämään, että Isä on minussa ja minä olen Isässä." [Joh. 14:10,11]
39 Juutalaiset yrittivät taas ottaa Jeesuksen kiinni, mutta hän ei jäänyt heidän käsiinsä. [Joh. 7:30, Joh. 8:20]
Tuo juutalainen asenne jatkuu sinussa Olet kova selittämään tosiasioita muuksi kuin on sanottu.
" Mikä on ensimmäinen kaikista käskyistä?" Jeesus vastasi: "Ensimmäinen on tämä: 'Kuule, Israel: Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi ainoa;"
"Jeesus vastasi hänelle: "Miksi sanot minua hyväksi? Ainoastaan Jumala on hyvä, ei kukaan muu. "
"Jumala on yksi, ja yksi on välittäjä Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus"
1.Tim 2.5
"Yksi on Jumala, kaikkien Isä! Hän hallitsee kaikkea", (Ef. 4:6)
"Epäjumalille uhratun lihan syömisestä sanon näin: Me tiedämme, ettei epäjumalia ole olemassa, on vain yksi ainoa Jumala."1.Kor 8:4
"Vai onko Jumala pelkästään juutalaisten Jumala? Eikö hän ole myös muiden kansojen Jumala? On toki,
30 kun kerran Jumala on yksi ja ainoa." Room. 3:29-30