Allekirjoita kansalaisaloite sen puolesta ettei eläkkeiden ostovoima tippuisi kaiken aikaa.
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/893
Aloitteen sisältö
Ehdotus lain vuosittaisten indeksitarkistusten palauttamisesta perusteiltaan alkuperäisen, vain ansiotasoindeksiin sidotun, lain mukaiseksi.
Perustelut
Vuonna 1996 työeläkkeissä siirryttiin taitetun indeksin järjestelmään. TEL-puoliväli-indeksi muutettiin eläkeikäisten kohdalla sellaiseksi, että indeksitarkistuksissa ansioiden vaikutus on 20% ja hintojen 80%. Vuoden 2005 alusta lukien eläkeikäisen indeksin nimi muuttui työeläkeindeksiksi mutta laskentatapa säilyi ennallaan.
Vuodesta 1962 vuoteen 1976 asti TEL-indeksin kehitys oli sidottuna vain ansiotasoindeksiin. Puoliväli-indeksi /1977-1995) säilytti kohtuullisesti eläkkeiden ostovoiman mutta eläkeikäisten taitetun indeksin käyttöönoton jälkeen on eläkkeiden ostovoima palkkoihin nähden pudonnut Tilastokeskuksen ansiotasoindeksin ja Työeläkelakipalvelun indeksilukujen perusteelle 24% vuodesta 1996 vuoteen 2013 . (Tämän osoittaa seuraava laskelma: ansiotasoindeksi v. 1996 oli 1693 ja v. 2013 3006; eläkeikäisen taitettu indeksi oli v. 1996 1737 ja v. 2013 2475. Ansiotasoindeksin ja työeläkeindeksin ero vuodesta 1996 vuoteen 2013 oli 3006/2475x100%=24,0%.) Tämä tarkoittaa sitä, että eläkkeen ostovoima on tasaisesti laskenut eläkeläisen iän mukana. Se on yksiselitteisesti johtanut perustuslaissamme kiellettyyn eri asemaan asettamiseen iän perusteella, mitä nykyisin kutsutaan ikäsyrjinnäksi.
Talouselämä perustuu jatkuvan kasvun tavoitteeseen. Elintason noustessa palkkojen ja eläkkeellä pidempään olleiden ostovoiman ero kasvaa edelleen ikäsyrjinnän sen vuoksi lisääntyessä, ellei ryhdytä tässä kansalaisaloitteessa ehdotettuihin toimenpiteisiin. Niiden seuraus olisi, että jos elintaso heikkenee ja palkat laskevat, laskevat eläkkeet samassa suhteessa mutta palkkojen noustessa myös eläkkeet nousevat samassa suhteessa. Tällöin palattaisiin lainlaatijan alun perin lakiin ottamaan oikeudenmukaisuusperiaatteeseen.
(Ote Suomen 1 päivänä maaliskuuta 2000 voimaan tulleen perustuslain 2 LUVUSTA: Perusoikeudet 6§, Yhdenvertaisuus
Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.
Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, … tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.)
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/893
Aloitteen sisältö
Ehdotus lain vuosittaisten indeksitarkistusten palauttamisesta perusteiltaan alkuperäisen, vain ansiotasoindeksiin sidotun, lain mukaiseksi.
Perustelut
Vuonna 1996 työeläkkeissä siirryttiin taitetun indeksin järjestelmään. TEL-puoliväli-indeksi muutettiin eläkeikäisten kohdalla sellaiseksi, että indeksitarkistuksissa ansioiden vaikutus on 20% ja hintojen 80%. Vuoden 2005 alusta lukien eläkeikäisen indeksin nimi muuttui työeläkeindeksiksi mutta laskentatapa säilyi ennallaan.
Vuodesta 1962 vuoteen 1976 asti TEL-indeksin kehitys oli sidottuna vain ansiotasoindeksiin. Puoliväli-indeksi /1977-1995) säilytti kohtuullisesti eläkkeiden ostovoiman mutta eläkeikäisten taitetun indeksin käyttöönoton jälkeen on eläkkeiden ostovoima palkkoihin nähden pudonnut Tilastokeskuksen ansiotasoindeksin ja Työeläkelakipalvelun indeksilukujen perusteelle 24% vuodesta 1996 vuoteen 2013 . (Tämän osoittaa seuraava laskelma: ansiotasoindeksi v. 1996 oli 1693 ja v. 2013 3006; eläkeikäisen taitettu indeksi oli v. 1996 1737 ja v. 2013 2475. Ansiotasoindeksin ja työeläkeindeksin ero vuodesta 1996 vuoteen 2013 oli 3006/2475x100%=24,0%.) Tämä tarkoittaa sitä, että eläkkeen ostovoima on tasaisesti laskenut eläkeläisen iän mukana. Se on yksiselitteisesti johtanut perustuslaissamme kiellettyyn eri asemaan asettamiseen iän perusteella, mitä nykyisin kutsutaan ikäsyrjinnäksi.
Talouselämä perustuu jatkuvan kasvun tavoitteeseen. Elintason noustessa palkkojen ja eläkkeellä pidempään olleiden ostovoiman ero kasvaa edelleen ikäsyrjinnän sen vuoksi lisääntyessä, ellei ryhdytä tässä kansalaisaloitteessa ehdotettuihin toimenpiteisiin. Niiden seuraus olisi, että jos elintaso heikkenee ja palkat laskevat, laskevat eläkkeet samassa suhteessa mutta palkkojen noustessa myös eläkkeet nousevat samassa suhteessa. Tällöin palattaisiin lainlaatijan alun perin lakiin ottamaan oikeudenmukaisuusperiaatteeseen.
(Ote Suomen 1 päivänä maaliskuuta 2000 voimaan tulleen perustuslain 2 LUVUSTA: Perusoikeudet 6§, Yhdenvertaisuus
Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.
Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, … tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.)
Vastaukset 6
Vanhimmat
Olen ollut 5 vuotta eläkkeellä koko ajan on käteen jäävä eläke pudonnut 8-10% ja politikot vouhottaa että eläkkeitä korotetaan joka on ollut täyttä valetta, Nyt ihme on tapahtunut vaalit lähestyy, ensimmäisen kerran eläkkeessä näkyi pieni nousu helmikuun eläkkeessä, mutta kun vaalit on ohi niin taas palataan samalle sortolinjalle. Äänestäminen on turhaa ei mitään vaikutusta.
Suomi on saanut nyt EU:lta huomautuksen perusturvan tasosta, joka ei ole eurooppalisella tasolla. Myös pienet eläkkeet pienenevät jatkuvasti ja uset ikäihmiset pakotetaan leipäjonoihin. Kohta tulee myös huomautus eläkkeiden tasosta, jos tätä menoa jatketaan.
Suomessa monet ryhmät elävät köyhyysrajan alapuolella. Siihen kun vielä lisätään korkeat verot ilman terveydenhoitoa, joka sekään ei toimi, niin todellakin kaikki kirjottamaan nimeään kansalaisaloitteeseen.
Kaikki ovat varmaan sitä mieltä että pieniin eläkkeisiin pitäisi saada lisää, samoin opiskelijoille, työttömille, matalapalkkaisille, omaishoitajille, lapsiperheille. Oikeastaan kaikille. Suurin ongelma onkin se mistä se otetaan. Tyhjästä paha nyhjästä.
Kansaneläkkeen perusosan piti tulla kaikille. Sillä perusteltiin nimitystä "kansaneläke". Perusosa poistettiin. Sitten muutettiin eläkeindeksin laskutapaa. Eläkkeiden ostovoima on laskenut. Lisäksi prosentit eivät ole euroja, vaan esim. 2%:n korotus 800 e:lle/kk on 16 e, 1500 e:lle 30 e ja 5000:lle 100e, ja tämä kuilu suurenee koko ajan.
Eläkkeitä voisi tasoittaa. Eläkekatto myös Suomeen.
Kansalaisaloite vois olla yksi tapa yrittää vaikuttaa tähän kansalliseen häpeäpilkkuun.
Aivan oikein. Ehdotus: etsi vaalipiiristäsi varttuneen ikäinen Perussuomalainen ja sano, että äänestät häntä jos hän tukee Perussuomalaisten yleislinjaa jonka tässä esittää Kauko Tuupainen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen http://www.suomenuutiset.fi/tuupainen-taitetun-indeksin-poistaminen-on-mahdollista/
Eläkeläisten taitettuun indeksiin päädyttiin vuonna 1996. Sen piti olla tilapäinen ratkaisu, mutta siitä ovat kärsineet eläkeläiset jo 18 vuoden ajan. Ainoastaan vuosina 2008 ja 2012 on nykykäytäntö ollut parempi kuin ns. puoliväli-indeksi, johon siirryttiin v. 1977
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/puh_45_2013_vp_1_1_1_p.shtml
Suullisen kyselytunnin asia SKT 47/2013 vp
Kauko Tuupainen /ps: Arvoisa puhemies! Meitä työeläkkeellä olevia on Suomessa tällä hetkellä yli 1,3 miljoonaa, ja meitä koskee työeläkelaki, joka tuli voimaan ensimmäisen kerran vuonna 1962. Tällöin eläkkeitä korotettiin samalla prosenttiyksiköllä kuin palkkojakin. Vuosien mittaan ovat eläkeläisten edut kuitenkin heikentyneet. Ensimmäinen oli vuonna 1977, kun tuli niin sanottu puoliväli-indeksi muotiin. Toinen heikennys oli vuonna 1996, jolloin otettiin käyttöön niin sanottu taitettu indeksi. Taitetun indeksin mukaan eläkeläisten eläkkeitä korotetaan siten, että 20 prosenttia verrataan palkkojen nousuun ja 80 prosenttia elinkustannusten nousuun. Arvoisa hallitus, mitä hallitus aikoo tehdä sille, etteivät eläkeläisten eläkkeet suhteessa ansiotuloihin jatkuvasti vähenisi?
Suomi on ottanut velkaa parinkymmenen viimevuoden aikana 90 miljardia kokonaisvelan ollessa nyt 100miljardia. Osa tuosta velkamäärästä on käytetty julkisen puolen palkkoihin ja sitä kautta heidän eläkemaksuihin. Voidaankin sanoa, että nykynuoret ovat ottaneet velkaa, jotta julkisen sektorin nykyeläkeläiset voivat näillä palstoilla kitistä sen tasosta ja indekseistä. Hävetkää!