Koko maakunnan kannalta kiistattomasti olisi eduksi saada jatkoa Seinäjoen ja sen naapurikuntien kuntaliitoksille, millä edesautettaisiin alueen vetovoimaisuuden jatkumista.
Vaikka kyseisissä kunnissa monet saattavat olla eri mieltä, olisi ilman muuta myös Ilmajoen, Isonkyrön ja Kuortaneen kuntalaisten etu tulla mukaan maakunnan keskuskaupungin kanssa tekemään kuntaliitosta. Edut näkyisivät pitemmällä tähtäyksellä koko alueen hyvinvoinnin parempana kehityksenä.
Vaikka kyseisissä kunnissa monet saattavat olla eri mieltä, olisi ilman muuta myös Ilmajoen, Isonkyrön ja Kuortaneen kuntalaisten etu tulla mukaan maakunnan keskuskaupungin kanssa tekemään kuntaliitosta. Edut näkyisivät pitemmällä tähtäyksellä koko alueen hyvinvoinnin parempana kehityksenä.
Vastaukset 33
Vanhimmat
olis se hieno homma kun kunta pantaas ensin rakennuskieltoon ja KAIKKI palvelut siirrettäisiin äsjoelle vrt. perääsjoki,ylistaro,nurmo :(
MENEE autojono.
Seinäjoelle, ja sitten saadaan tielle uusi pikipinta ja katuvalot hirvitaipaleelle.
Pitäisikö ensin tutustua kuntajakoselvityksen raporttiin ja sieltä sivun 30 karttaan ennen kuin lähtee mittaamaan autojonoja...Kuortane->Seinäjoki 181 vrt. Kuortane->Alavus 207. Hienoa kun itse mainitsit Mäyryn ja Seinäjoen välisen hirvitaipaleen. Katuvaloillako hirviongelma poistuu, niinkö? Ympäri vuorokaudenko Seinäjoki talousvaikeuksineen polttaa lyhtyjä Ruismäen suoralla? Uudella pikipinnalla nopeudet kasvaa ja kolarin jälkeen ei hirveä tarvitse mettästysseuran turhaa hakia. Montako hirvikolaria on ollut välillä Mäyryn risteys-Alavuden asema?
Ovatko mittamiehet olleet töissä ennen kahdeksaa ja neljän jälkeen.
Kyl kai.
Seinäjoki haluaa rahaa velkojen maksuun sekä kaupunkiesitteeseen isomman väestömäärän. Olisihan se Kuortanelaisesta hienoa olla Seinäjoen kaupunkilainen, vaikka kaupungin keskustan välissä onkin kilometri tolkulla metsää ja hirviä. Veikkaus, montako vuotta menee siihen, kun Urheiluopisto kaapataan Seinäjoelle. Näin kävi metsäopetukselle ja Ähtärin sairaalalle.
Juuri näin. Luuleeko joku ihan oikeasti että Seinäjoki syytäisi rahaa Kuortaneelle pelkän urheiluopiston takia? Ja luuleeko joku että Nurmo, Ilmajoki, Peräseinäjoki jne. moiseen suostuisivat? Kyllähän kylmä totuus on se, että Seinäjoki voi kehittää opiston toimintaa esimerkiksi uuden jäähallin rakentamisella, mutta sen rakennuspaikka tulee kyllä olemaan Seinäjoella sijaitseva jääurheilukeskus, ei suinkaan Kuortane, vaikka se opiston nimiin rakennettaisiinkin. Sama tulee tapahtumaan Alavudelle, jossa toistaiseksi on vielä työvoimatoimisto, Kela ja esim. poliisilaitos. Jos Alavudesta tulee Seinäjoen syrjäkylä, palvelut keskitetään, ei ehkä heti, mutta pikkuhiljaa.
"Ilmeisesti myös enemmistö kuntalaisista ja kuntapäättäjistä pitää Seinäjokea Alavutta parempana liitoskumppanina" lukoo kuntajakoselvityksessä sivulla 75. Onko kellään oikiaa tiatoa koska neuvua-antava kansanäänestys on käyty ja onko äänestyskoppina ollut ulukohuussi länsirannalla? Kovia väitteitä kallispalakkaasilta selevitysmiähiltä joiren pitääs tuora pöytähän faktoja eikä mitään nesteen tupakkipualen huutoäänestystuloksia taikka muutaman heti kaupunkihin valmiina lähtemähän olevan kunnan palakoollisen miälipiteetä. Heräkkää ny perkele tähän päivään, sivukylien ja kirkonkylän valtuutetut! Verenkulijettamat kaupunkikiimasta kärsivät viää teitä ku kuariämpäriä. Liitoksen jäläkehen on turha teherä tiärumpupolitiikkaa. Ei tartte vinkua kyläkoulujen takia kun kuntaliitos on voimas - ne lähtöö kaikki ja HETI. Eikä asukaslautakunnan jäsenet mihinkään tankomarkkinooren ulukomaan reissuulle pääse, opiston rantasaunalle korkehintaan.
Kauniita puheita Ilkassa, miten maakunnan pitäisi ymmärtää ja tukea Seinäjokea. Missä on Seinäjoen ymmärrys ja tuki esim. maakunnan kouluille, tiehankkeille ja terveydenhoidolle. Seinäjoki on kierä ja röyhkeä toimija. Apuna sillä on muutama maakunnan virkamies. Samat virkamiehet on ujutettu useiden virastojen johtoon. Laskelmat tehdään Seinäjoen eduksi, eikä muita laskelmia hyväksytä.
Nurmossa ei ole lopetettu Seinäjoen aikaan yhtään kyläkoulua.
Ei ole Seinäjoen vika, jos mettäkyliin ei tule tiineitä naisia asumaan.
käsittääkseni puoli nurmoa laitettiin rakennuskieltoon heti ja jo päätettyjä koulutoimia seinäjöki ei voinut lain mukaan muuttaa. vai oliko NÄIN.
Olisikohan jo sinunkin aika lopettaa sen koko maan rumimman persläven eli Seinäjoen puolesta vouhottaminen.
Siinä paikkakunnassa ei ole mitään muuta hyvää kuin sieltä pois johtavat tiet.
aina kaavoituksen aikana on rak. kielto
ja kaavoitus on aina alueelleen plussaa
Oikeen totta?että kaavoitus on alueelle plussaa?ookko kysyny nurmoolaasilta mitä "plussaa" on tullut. Ekköhän muuta sinne maakuntakeskukseen, me tullaan peräs sitte joskus.
JOELLE.
Kiitos, sinne mennään muutenkin.
Kylmä sit joskus kyllä se on vielä turvallinen
Kuortane ulkoisti terveyspalvelunsa.
Verotulotkin ulkomaille.
Ole hyvä ja ota asioista selvää ennenkuin kirjoittelet valheita tänne. Uusi perustettava yhtiö on alavutelainen ja mahdollisesta tuotostakin on sovittu asiakirjoissa miten sitä käytetään alueen kehittämiseen.
Autojono menee Ässäjoelle joka aamu.
Ilman sen kummempaa kantaa asiaan, veikkaan että Tuurin suuntaankin jokunen auto menee töihin meno tarkoituksessa...
Kysyjälle tiedoksi että joen ylitys on aina vaarallista josta vain koklaavat yrittäytyvät selviää
Kuortaneen Urheiluopiston rehtori Tapio Korjus iloitsee uudesta yhteistyöstä T2M Seinäjoen kanssa. T2M:n vetäjinä toimivat Maija Koskimäki sekä Laura Lehtilä.
Valmennus- ja hyvinvointikeskus T2M Seinäjoki aloittaa yhteistyön Kuortaneen Urheiluopiston kanssa. Lauantaina avattava keskus ottaa käyttöönsä Urheiluopistolla kehitetyn K-Lab-kuntotestausjärjestelmän. Tahot aloittavat samalla kattavan yhteistyön kuntotestauksessa.
Testauslaitteisto on sekä kuntoilijoiden että huippu-urheilijoiden käytössä.
– Olemme jo pitkään etsineet Seinäjoelta yhteistyökumppania, ja nyt avattava T2M Seinäjoki tarjoaa loistavat edellytykset kuntotestauksille, Kuortaneen Urheiluopiston rehtori Tapio Korjus toteaa.
– Yhteistyö Kuortaneen urheiluopiston kanssa on meille hieno mahdollisuus verkostoitua alan huippuosaajien kanssa, ja tarjota asiakkaillemme parasta mahdollista palvelua, valmennuskeskuksen vetäjä Maija Koskimäki toteaa.
Urheiluopiston koulutuskeskuksen johtaja Atte Hotti, rehtori Tapio Korjus, Seinäjoen ammattikorkeakoulun kehityspäällikkö Taru Mäki ja rehtori Tapio Varmola kertoivat uusista liikunta-alan koulutussuunnitelmista. Kuva: Jaakko Elenius
Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Kuortaneen urheiluopisto aikovat käynnistää yhteistyössä ammattikorkeakoulutasoisen liikunnanohjaajakoulutuksen.
Tällä hetkellä ei vastaavaa opetusta ole koko läntisessä Suomessa. Muualla kouluttajia on neljä.
Toteutuessaan liikunta-alan korkeakoulutukseen muodostuisi parhaimmillaan liki 200 opiskelijan opinahjo.
SeAMKin ja Kuortaneen urheiluopiston edustajat esittelivät viime viikolla tuoretta liikunta-alan opetuksen selvitystä Opetus- ja kulttuuriministeriössä.
Jos asia etenee suotuisasti, voisi koulutus käynnistyä vuoden 2018 tammikuussa tai saman vuoden syyskuussa.
Seinäjoen ja Kuortaneen välinen yhteys olisi syytä nimetä joukkoliikenteen laatukäytävä -merkinnällä.
Näin katsoo Kuortaneen kunnanhallitus.
Kunnanhallitus on antanut lausuntonsa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavan luonnoksesta.
Vaikka kyseinen osuus ei olekaan päätieverkolla, se on kunnanhallituksen mukaan erittäin tärkeä tie- ja liikenneyhteys Kuortaneella sijaitsevan liikunnan ja urheilun kansainvälisen osaamiskeskuksen sekä pääväylien varrella olevan maakuntakeskuksen eli Seinäjoen välillä.
Tilastokeskus: Seinäjoen kasvu jatkuu
Tilastokeskuksen tuoreen väestöennusteen mukaan Suomi kaupungistuu kiihtyvällä tahdilla.
Tulevien 15 vuoden aikana maakuntakeskusten väkimäärä lisääntyy yhteensä lähes puolella miljoonalla. Kiivainta kasvu on Espoossa, Oulussa ja Helsingissä.
Seinäjoen asukasluku kasvaa kaupungeista suhteellisesti viidenneksi nopeimmin. Kasvuprosentti on 13,9. Vaasan vastaava prosenttiluku on 10,5 ja Kokkolan 5,9.
Muuttoliiketutkija Timo Aro pitää kaupungistumista kansainvälisenä megatrendinä. Suomessa se saa hänen mukaansa samanlaiset mitat kuin legendaarinen Suuri Muutto 1960- ja 70-luvuilla.
Kyllä kuortane sopis parhaiten alajärven kans yhteen.
Eikö se kannattaisi tehdä sote-alueen kokoinen kunta. Eli koko eteläpohjanmaa yhtä ja samaa kuntaa. Sotessahan perusidea on riisua hallinto ja byrokratia mahdollisimman pieneksi, sekä poistaa päällekkäisyydet. Sitten varsinainen suorittava toiminta pysyy ihmistä lähellä, esim terveyspalvelut ja koulut. Itsenäisissä kunnissahan on kyse vain suojatyöpaikkojen ylläpitämisessä, hallintoväen osalta. Se on justihin sama, jos hallintoväki istuu Seinäjoella, se sais hallinnoora sielä rauhas, ja lääkärit sais sivukunnis keskittyä rauhas siihen potilaaseen. Hallintoväkeä on aivan turha pitää muualla kuin Seinäjoella. Siksi sote, ja soten kokoine kunta.
Ja tähän vielä kun Sipilä tekis pakkolain, notta 2vuoden irtisanomisaika hallintoväen osalta, lyhennettäisiin 6 kuukauteen. Eikä kehitysjohtajavirkoja tehtäisi keinotekoisesti. Turhat suojatyöpaikat pois ja potku persiille, niin se olis hyvä.
Etelä-Pohjanmaan maakuntakeskus on vahvistanut asemaansa 20 vuodessa eniten Suomen kaupungeista.
Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI on päivittänyt kaupunkiverkkotutkimuksen, jolla on seurattu ja kehitetty kansallista kaupunkiverkkoa ja suomalaisia kaupunkiseutuja 20 vuoden ajan.
Tutkimus osoittaa, että Suomen kaupunkiverkossa eniten asemaansa on vahvistanut Seinäjoki, jonka asukasluku on runsaat 60 000.
Kansallinen kaupunkiverkko on edelleen kattava vuonna 2015. Suomessa on 30 toiminnallisesti merkittävää kaupunkiseutua, joista lähes puolet on monipuolisia korkeakoulupaikkakuntia tai niiden lähiseutuja.
Kaupunkiseutujen joukosta on pudonnut viisi kaupunkiseutua, mutta vahvoja monipuolisia korkeakoulukaupunkiseutuja on nyt enemmän. Kehitys vyöhykkeellistyy, kun vahvojen kaupunkien kehitys heijastuu yhä laajemmalle alueelle.
Tälle saatiin vahvistus, kun kansainvälinen opiskelijaurheiluliitto FISU ilmoitti hyväksyneensä Kuortaneen urheiluopiston, Suunnistusliiton ja Suomen Olympiakomitean hakemuksen kisojen järjestämiseksi. Kilpailut tullaan käymään eteläpohjalaisissa maastoissa Kuortaneella, Lapualla ja Seinäjoella.
- Kuortaneen Urheiluopisto on erittäin tyytyväinen ja ylpeä siitä, että FISU on luottanut meihin opiskelijoiden MM-kisojen osalta jo kolmannen kerran. Olemme tehneet suunnistuskisojen eteen jo paljon töitä yhdessä Seinäjoen, Lapuan ja Kuortaneen yhteistyökumppaniemme kanssa. Haluamme tarjota maailman parhaille suunnistajille laadukkaan kisaelämyksen kansainvälisessä huippu-urheilun valmennuskeskuksessamme, toteaa kisojen järjestelytoimikunnan puheenjohtaja, rehtori Tapio Korjus.
Seinäjoen Ammattikorkeakoulu pelastaa Kuortaneen Urheiluopiston.
Samalla toiminta vaatii lisää oppilasasuntoja ja niihin kunnan rahaa,jota ei ole. Seurauksena on, että KUORTANEEN KUNTA nostaa kädet pystyyn ja Seinäjoen kaupungin auttava käsi tulee yllättäen esiin ja Kuortaneestakin tulee Seinäjoen kaupungin kaupunginosa n:o xx.
Siinähän selität.