Taannoin joukko tunnettuja herätysliikkeiden teologeja esitti huolensa ateismin lisääntyvästä mainostamisesta ja vaikutuksesta yhteiskunnassa. Heidän huolensa on jakanut monet tämänkin sivuston kirjoittajat. Minun mielestäni huoli on kuitenkin aiheeton. Olisin enemmän huolestunut maailmalla tapahtuvasta uskontojen radikalisoitumisesta, sananvapauden ja mielipiteen ilmaisemisen rajoittamisesta. Uskontojen nimissä ja varjolla tapahtuvaa vallankäyttöä, henkistä ja fyysistä väkivaltaa, silkkaa tietämättömyyttä ja taikauskoa on voitava arvostella vaikka siitä sitten jonkun omahyväisyys saisikin kolauksen.
Uskonnolliset liikkeet mainostavat toimintaansa hyvin näkyvästi, miksei sama olisi sallittua myös ateisteille, vapaa-ajattelijoille ja humanisteille. Maltillinen ateismi voi olla terveellinen piristysruiske omiin poteroihinsa kaivautuneelle uskonnollisuudelle ja toimia omanatuntona sokealle ja kritiikittömälle uskolle. Sanoihan jo Jeesus Nasaretilainenkin:
”Hedelmistä te heidät tunnette. Eihän orjantappuroista koota rypäleitä eikä ohdakkeista viikunoita” (Matt. 7:16). Kysymys on teoista, jotka osoittavat ketkä ovat Hänen todellisia seuraajiaan ja ketkä eivät. Jeesuksen kertomus laupiaasta samarialaisesta nimittäin osoittaa että ”vääräuskoinenkin” (samarialainen) voi olla lähempänä Jumalaa kuin itseään oikeassa uskossa pitävä.
Uskonnon opetus on mielestäni selvästi kodin ja kirkon vastuualuetta. Kouluissa voitaisiin opettaa kaikille yhteistä ja tasa-arvoisesti elämänkatsomustietoa johon sisältyisi yleissivistävänä myös uskontotietoa. Suvivirren laulaminenkaan ei vielä ole uskonnollista aivopesua vaan kulttuuurikristillisyyttä. Uskonnottomien Prometheus-leirit ovat myös hyvä vaihtoehto rippikouluille, ja niille kristityille jotka ovat saaneet fundamentalistisesta tarina- ja temppukristillisyydestä tarpeekseen. On hyvä muistaa että myös Jeesus asetti tietyllä tavalla aikansa jumalauskon kyseenalaiseksi. Siksi protestanttisen perinteemme mukaisesti meidän ei tule pelätä niitäkään protesteja, jotka tulevat ateisteilta.
Uskonnolliset liikkeet mainostavat toimintaansa hyvin näkyvästi, miksei sama olisi sallittua myös ateisteille, vapaa-ajattelijoille ja humanisteille. Maltillinen ateismi voi olla terveellinen piristysruiske omiin poteroihinsa kaivautuneelle uskonnollisuudelle ja toimia omanatuntona sokealle ja kritiikittömälle uskolle. Sanoihan jo Jeesus Nasaretilainenkin:
”Hedelmistä te heidät tunnette. Eihän orjantappuroista koota rypäleitä eikä ohdakkeista viikunoita” (Matt. 7:16). Kysymys on teoista, jotka osoittavat ketkä ovat Hänen todellisia seuraajiaan ja ketkä eivät. Jeesuksen kertomus laupiaasta samarialaisesta nimittäin osoittaa että ”vääräuskoinenkin” (samarialainen) voi olla lähempänä Jumalaa kuin itseään oikeassa uskossa pitävä.
Uskonnon opetus on mielestäni selvästi kodin ja kirkon vastuualuetta. Kouluissa voitaisiin opettaa kaikille yhteistä ja tasa-arvoisesti elämänkatsomustietoa johon sisältyisi yleissivistävänä myös uskontotietoa. Suvivirren laulaminenkaan ei vielä ole uskonnollista aivopesua vaan kulttuuurikristillisyyttä. Uskonnottomien Prometheus-leirit ovat myös hyvä vaihtoehto rippikouluille, ja niille kristityille jotka ovat saaneet fundamentalistisesta tarina- ja temppukristillisyydestä tarpeekseen. On hyvä muistaa että myös Jeesus asetti tietyllä tavalla aikansa jumalauskon kyseenalaiseksi. Siksi protestanttisen perinteemme mukaisesti meidän ei tule pelätä niitäkään protesteja, jotka tulevat ateisteilta.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.