Miten on muut luterilaiset, käytättekö alkoholia? Jos käytätte, niin kuinka paljon ja kuinka usein?
Itse juon alkoholia 2-3 kertaa vuodessa, 3-8 annosta kerralla, lähinnä olutta. Suomalaisella mittarilla siis melkoisen harvoin ja vähän. Saunan päälle juon limua.
Viimeksi olen käyttänyt alkoholia uuden vuoden aattona, kotibileissä. Seuraavaksi todennäköisesti kesällä.
Miten te muut?
Itse juon alkoholia 2-3 kertaa vuodessa, 3-8 annosta kerralla, lähinnä olutta. Suomalaisella mittarilla siis melkoisen harvoin ja vähän. Saunan päälle juon limua.
Viimeksi olen käyttänyt alkoholia uuden vuoden aattona, kotibileissä. Seuraavaksi todennäköisesti kesällä.
Miten te muut?
Vastaukset 53
Vanhimmat
Kotonani ei käytetty lainkaan alkoholia enkä itse käytä. En myöskään tupakoi. Raittiina eläminen on terveellisempää.
Herran pyhällä ehtoollisella käytän alkoholia, muuten en.
Joskus käytän janojuomana lasin tai pari kotikalja -tyyppistä tuotetta, jonka alkoholipitoisuus näyttää olevan 2,2%. Äärimmäisen harvoin (luokkaa pari kertaa vuodessa) ravintolassa ruoan kanssa III-olutta. Muuten rajoittuu erinäisiin tervetuliais- tai juhlamaljoihin yms. Väkeviä en käytä oikeastaan koskaan, enkä juuri viiniäkään pl. em. poikkeukset.
En silti koe Raamatun mitenkään kokonaan kieltävän alkoholin käyttöä. Tulee vain varoa humaltumasta niin, että menettää arviointikykynsä ja/tai oman käytöksensä hallinnan, ja lähtee esim. ajamaan autoa tai tekemään muita rikoksia tai käyttäytymään muuten asiattomasti.
On hyvä huomata, että Raamattu kehottaa pidättäytymästä esim. alkoholin käytöstä myös silloin, kun seurassa on ihmisiä, joille alkoholi on ongelma. Sama koskee kaikenlaisia muitakin ruoka- ja nautintoaineita, vaikka esim. kaikenlaiset ruoat sinänsä ovatkin Kristitylle sallittuja.
Asuin muutama vuosi sitten opiskelija-asuntolassa kämppiksen kanssa, jolla oli ylipainonsa kanssa ongelmia, hän oli taipuvainen ahmimaan jne. Olen itse hoikka ja tykkään pari kertaa viikossa herkutella jäätelöllä, karkeilla ja sipseillä, limsoilla sekä hampurilaisaterioilla. Teinkö uskovaisena väärin, kun söin ylipaino-ongelmaisen seurassa herkkuja?
Kysytkö tuota siksi, että omatuntosi kolkuttaa? Jos kysyt, niin silloin tiedät jo vastauksen, ja uskovana tiedät varmaan myös, mitä tehdä.
... anteeksi hieman tylyltä kuulosta vastaukseni, mutta täällä käydään "kyselemässä" kaikenlaista provosoivaa, ja suoraan sanoen sinun kysymyksesi kyllä kuulostaa siltä.
Se on sinun omatunnon kysymys.
Myös alkoholin käyttö alkoholistin seurassa on omantunnon kysymys? Eli se ei ole väärin, jos itse kokee olevansa siihen oikeutettu? En tarkoita provosoida, vaan kysyn ihan tosissani vastaisuuden varalle.
Kyllä. Jos käytöksesi on hyväksi ystävillesi niin siitä vaan.
Mutta jos ystäväsi kärsii tai tulee siitä kiusaantuneeksi niin voisit mässytellä ja ryypätä muualla.
"Eli se ei ole väärin, jos itse kokee olevansa siihen oikeutettu"
Varmaan ymmärrät itsekin, että tuo on ihan mieletön ajatus. Jos olet uskova, tiedät, että ensimmäisen ihmisen ensimmäinen syntiteko alkoi siitä, että ihminen uskoi juuri tuon saatanan valheen. Emme me tietenkään voi luottaa siihen, että joku asia on oikein jos se tuntuu meistä hyvältä.
Ei kai vaadita ydinfyysikkoa ymmärtämään, että olisi ehkä hyvä kysyä siltä kaverilta? ;)
Et ymmärtänyt ironiaa viestissäni.
Sitähän oli kysymyskin.....
Minä vastasin kyllä nimimerkille "burger-herkuttelija". Kirjoititko sinä myös sillä nimimerkillä?
En. Anteeksi sekaannus.
Heh... Tervehdys valopäät...seurasta riippumatta en käytä alkoholia. Kuulun kirkkoon ja nuo pakolliset kuviot siellä käyn. Kuolee noita juoppoja kavereita ja lähinnä siis hautajaisia kirkossa. Joskus häissä tms.
Eli pitää siis kysyä aina toiselta ihmiseltä, haittaako jos syön seurassasi hampurilaisaterian, karkkiä, jäätelöä, limsaa tai sipsejä jos toinen on ylipainoinen?
Entä esim. pizza? Se on kuitenkin melko terveellinen vaihtoehto, jos pohja on leivottu täysjyväviljasta, joka on yleistymässä. Ja vielä jos täytteenä on kasviksia runsaasti eikä ole tuplajuustolla. Eli pitääkö melko terveellisestä pizzasta kysyä?
Ei hyvän tähden 00000000, et voi tosissasi väittää, että omista syömisistä pitää aina erikseen kysyä! "Anteeksi, mutta näytätte siltä, että teillä voisi olla ahmimisongelma, onko okei jos syön burgerini tässä?"
Minä ainakaan en haluaisi että minulta sitä kyseltäisiin.
Se on niin päin, että se syömisongelmainen itse huomauttaa, jos ei kestä sitä että toinen syö burgerinsa hänen seurassa.
Burger-herkuttelija ei tehnyt väärin, jos ylipainoinen kämppis ei sanonut mitään hampurilaisten syömisestä. Jos toinen sanoo, ettei halua seurassaan syötävän hampurilaisia tms., niin silloin asia pitää ottaa käsittelyyn. Se on siis sen toisen kontolla.
En käytä ollenkaan alkoholia enkä tupakkaakaan. Kahvi ja tee ovat vahvimpia juomia, mitä juon, enkä niitäkään kovin paljon.
Näin kertoopi Raamattu. Matt.11:19. Biblia. Ihmisen Poika tuli syöden ja juoden, ja he sanoivat: katso ihmistä, syömäriä ja viinan juomaria, Puplikanien ja syntisten ystävää. Itse juon 6 pulloa viiniä viikossa.
Pystytkö käymään töissä?
Minä join ennen uskoontuloani pari pulloa kossua ja salkulisen kaljaa viikossa.
Tulin uskoon muutama vuosi sitten sihen jäi kuin seinään viinakset. Ei ole tullut edes mieleen
enää.
Kiitos Herralle. Elämäsi muuttui varmaan jo pelkästään tuon juomisen loppumisen seurauksena tosi merkittävästi, puhumattakaan siitä, mitä sait, kun sait Jeesuksen sydämeesi.
Työn tekeminen parani kun olen aina kunnossa eikä tarvitse laskea "palamisakoja" ja urani on edennyt hienosti. Sosiaaliselle elämälle on enemmän nyt aikaa ja uudet uskovat ystävät.
Ajankäyttö siis kokonaan muuttunut. Ulkoisesti olen muuttunut painonputoamisen myötä edukseni ja muutenkin voin hienosti. Rahaa jää hyödyllisenpään käyttöön jnejne.
Kaikkein parasta on kuitenkin se sisäinen muutos ja rauha elämässäni jonka sain kun otin Jeesuksen elämäni Herraksi. Tämä kaikki tapahtui kesällä 2006 ja olen jokapäivä kiitollinen siitä, että Herra minua otti niskasta kiinni hellästi mutta lujasti ja kiinni on pitänyt...
Kiitos hienosta todistuksestasi.
En käytä alkoholia juuri lainkaan, koskapa en juuri käy ravintoloissa, yökerhoista, pubeista tai diskoista puhumattakaan. (Viimeksi olen ollut ILTARAVINTOLASSA yli 17 vuotta sitten, ja pubeissa en ole käynyt koskaan.)
Väkeviä en juo ollenkaan en myöskään OLUTTA, koska en pidä oluen mausta. Kesällä saatan ottaa lonkeron saunan jälkeen kesämökillä, ja siihen se sitten miltei jääkin.
Jos jonkun kunniaksi (esim. uuden yo:n) tarjotaan lasi kuohuviiniä tai samppanjaa, en kieltäydy siitä, koska mitään alkoholinkäyttöä rajoittavaa lääkitystä tai sairautta minulla ei ole. (Aviomieheni ei käytä alkoholia tällä haavaa ollenkaan, lääkitystensä takia. Ei hän tosin koskaan ennenkään ole ollut pubeissa istuksiva kaljoittelija tai väkeviä naukkaileva "viinamäenmies". Mutta viime vuosi ovat saunasiideritkin jääneet.)
Kuten nimimerkki "000..." totesi, Raamattukaan ei suoranaisesti kiellä alkoholipitoisten juomien nauttimista, kehottaapa vain olemaan "humaltumatta"
viinistä tai muista väkijuomista eli juomaan humalaan asti.
En juo, enkä ole koskaan juonut. En ole havainnut tuon maailman vaarallisimman myrkyn ketään sivistävän, tuskin siis minuakaan. Luterilaisessa kirkossa olen "kirjoilla", mutta kirkossa olen käynyt 5-6 kertaa elämäni aikana.
Vähän tähän samaan asiaan liittyen kysyn teiltä uskovat siskot ja veljet, käyttekö firmanne pikku-jouluissa ja muissa käminöissä joissa alkoholilla on hallitseva merkitys?
Itse en käy koka olen absolutisti enkä halua katsella kun ihan fiksut työkaverit törttöilevät humalassa enkä muutenkaan tunne sellaisissa tilaisuuksissa oloani mukavaksi.
Kerran olin ja kokemus oli epämiellyttävä! Heti alussa tuotiin pöytään kamalaa konjakkia. Lähdin paikalta kesken tilaisuuden pois. Sen koommin en ole tuollaisissa tilaisuuksissa käynyt, kun ei kiinnosta.
Sen verran käyn, että syön hyvin, kun se on aina siinä alussa, ja sitten kun ns. "remuaminen" alkaa, niin poistun kiitollisin mielin - mutta nopeasti - paikalta :D.
... vakavasti puhuen täytyy kyllä kiitollisena todeta, että minun työpaikallani ei tuota ns. "remuamista" edes tapahdu. Ihmiset ottavat kyllä alkoholia pikkujouluissa, runsaastikin, mutta ainakaan tähän saakka se ei minun tietääkseni ole johtanut pahoinvointia isompiin ongelmiin.
Työyhteisössä jossa on satoja henkilöitä ja molempia sukupuolia eikä puolisot ole mukana herää usein se oman viehätysvoiman testaaminen. Se on epämiellytävää katseltavaa ja moraalisen krapulan paikka henkilöille itselle sitten kun arki koittaa...
Varmasti olisikin epämiellyttävää. En minäkään haluaisi sellaista katsella. Onneksi omalla työpaikallani lienee sekä väen määrä että ikä- ja sukupuolijakauma jossain määrin epäedullinen tuollaisten juttujen kannalta. Taatusti on paljon sellaisiakin työyhteisöjä, jossa tapahtuu kaikkea mahdollista juuri pikkujouluolosuhteissa. Siinä sitten pilataan työskentelyilmapiirikin kaikilta, kun oikein saadaan asiat sekaisin.
Burgerinainen ja naispappi asettaa itsensä ja omat tunteensa huomion keskipisteeksi ja antaa niiden ohjata itseään.
" Musta tuntuu hyvältä tää. Tää ei ole syntiä kun tuntuu hyvältä tää. "
Bää, bää, pässinpää.
En käytä alkoholia, eikä meidän kotonakaan käytetä. Juhlissa käytän sen verran kuin se tervetuliaismaljana on, tai ruokajuomana yhden lasillisen viiniä, jos se kuuluu siihen tarjoiluun. Muutoin juon pelkkää vettä tai kotikaljaa ruokajuomana.
Olen sitä mieltä, että syömisessä ja juomisessa ei saa olla heikommalle pahennukseksi. Minulla on ollut huonoja kokemuksia lapsuudenkodistani alkoholin liikakäytöstä, että minusta on tullut lähes absoluuttinen sen suhteen.
Erityisesti suomalaisten suhteen luulisi, että paljon useampikin ihminen olisi lapsuudenkotinsa alkoholin käytön vuoksi päätynyt omassa elämässään lähes absolutistiksi. Sen verran paljon ja vakavia ongelmia alkoholi meillä aiheuttaa. Taitaa kuitenkin olla niin, että siihenkin ongelmaan reagoidaan monin tavoin. Joku hakeutuu siitä kokonaan eroon, kun taas toinen saa mallia jatkaa samaa rataa omassakin elämässään, kunnes ehkä sitten jossakin kohtaa tapahtuu jotain järisyttävää, joka pysäyttää ongelmakäyttäjänkin. Harmi vain, että sitä riittävän järisyttävää tapahtumaa voi joutua odottamaan sukupolvesta toiseen :(. Mitähän kaikkia syitä sillekin on, että ihmiset päätyvät niin erilaisiin suhtautumisiin omaan alkoholin käyttöönsä.
Minunkin lapsuudenkodissani alkoholi oli ongelma. Olen todella syvästi kiitollinen Jumalalle, että Hän suojeli minua niin, että minulle kaikesta huolimatta kehittyi luullakseni aika terve suhde alkoholiin.
Niin huvittavainta tässä suomalaisten juomakulttuurissa on se, kun kaikki tunnustavat suomalaisten alkoholin haittavaikutukset ja se, että asialle pitäisi tehdä jotain, mutta sitten kun joku sanoo jotain ehdotuksia asian suhteen, niin sitten se muuttuu kuin pyhäksi lehmäksi, ettei sille saakaan mitään tehdä.
Viimeisin esimerkki oli tuo keskustan ehdotus oluen laimentamisesta, ja väkevämpien siirtämisestä pois ruokakaupoista, niin johan heti kansa oli takajaloillaan.
Minä olisin pelkästään mielissäni, jos kaikki alkoholi- ja tupakkatuotteet poistettaisiin kaikista ruokakaupoista ja kioskeista. Samalla niiden hinnat voitaisiin nostaa viisinkertaisiksi, ja lisätä salakuljetusta torjuvaa valvontaa esim. rajoilla. Toki kaikenlaiset rikolliset trokarit silti esim. viinaa maahan onnistuisivat tuomaan, mutta sitä olisi kuitenkin merkittävästi vähemmän esim. nuorison käytettävissä. Tässä(kin) mielessä Suomessa on todella menty paljon huonompaan suuntaan viimeisten 50-60 vuoden aikana.
En ymmärrä mikä ongelma tuokin sitten on kun ruokakaupasta viinakset siirretään alkoon, kun ainakin suuremmissa marketeissa on myöskin se Alko. Voihan se joku kokea vaivana kävellä sieltä ruokakaupan puolelta käytävän yli siihen Alkoon, vai miksi se ongelma sitten on.
No katso siitähän aletaan tietenkin heti itkeä sitä, että kun on tällainen "holhousyhteiskunta" jossa ei saakaan "vapaasti" tehdä sitä mitä haluaa. Samaan aikaan kuitenkin haluttaisiin "holhota" esim. uskovat pois silmistä ja mielestä vaikkapa erilaisille suljetuille osastoille. Tällaista tämä ateistinen kaksinaamaisuus meilläkin on. Suvaitaan ja vaaditaan suvaitsevaisuutta niitä ajatuksia kohtaan, mitä itse kannatetaan, mutta mitään muuta ei sitten enää tarvitsekaan heidän mielestään suvaita.
Alkoholikulttuuria voidaan muuttaa vain valistuksen kautta. Tähän saakka kaikki kiellot ovat toimineet itseään vastaan. Kyllä keinot keksitään siihen, miten päihtymystä haetaan.
Vaikka nyt mietojen alkoholien osuus on kasvanut, samaan aikaan väkevien myynti on laskenut, korvikejuomien käyttö (ja niistä johtuvat kuolemat) ovat miltei loppuneet. Toinen ongelma o että nuorison alkoholinkäyttö korvaantuu huumeilla, joita virtaa aina vain enemmän salaiseen käyttöön.
Siihen pitäisi kiinnittää enemmänhuomiota, miksi niin moni kokee tarvetta paeta elämäänsä päihteisiin.
Mutta mietojen myynti kaupoissa on vähän toisenlainen ongelma. Moni pieni kyläkappa saa juuri siitä sen puuttuvan osan tuloistaan, että kaupan ovet pysyvät auki. Jos olut vietäisiin Alkoihin, moni kauppa lopettaisi toimintansa ja etenkin syrjemmässä se olisi tuntuva takaisku.
Alkoholi on parhaimmillaan virkistystä tai rentoutumista varten, eikä sitä pitäisi ottaa niin paljoa, että selkeästi on juopunut. Jos sen huomaa ottavan liikaa osaa elämästä, on parempi pidättäytyä siitä kokonaan.
Tätähän tämä vasemmistolainen politiikka joka ottaa suoraan mallinsa Venäjältä käyttää perusteena sille, että suomalaisten tarvitsee saada ryypätä vaikka ei olisi rahaa eikä terveyttä enää jäljellä. Pennut opetetaan jo alakouluikäisinä juomaan kaljaa.
Alkoholin haitat maksavat yhteiskunnalle paljon enemään kui siitä tulevat tuotot mutta sehän ei ketään kiinnosta koska kännit on saatava kun elämällä ei ole muuta tarkoitusta.
Minä muistan sen ajan kun keskiolut tuli ruokakauppohin. Meidänkin kylällä oli sitä ennen kolme kauppaa. Yksi hyvin menestyvä kauppa joutui lopettamaan kun kauppias ei suostunut ottamaan keskiolutta myytäväksi. Tällä hetkellä kylällä ei ole kuin yksi kauppa.
Minusta kyläkauppojen kuolemien syynä on paremminkin isot marketit, jotka syövät pienemmät kaupat alta pois. Vaikka aikaisemmin ei ollut autoja joka talossa, kyllä he sen perjantaipullonsa saivat alkosta. Nyt on autoja joka talossa, parhaimmissa useampikin, ja nytkö sitten he niitä juomiansa alkosta saisi.
Toisaalta olen sitä mieltä, että sellainen kauppa, joka saa elantonsa vain kansalaisia alkoholisoimalla, sellainen kauppa joutaakin loppua.
Saako ei-luterilainen vastata? Aina kun vapaalla olen, niin kuin tänään, viiniä kuluu koko lailla ja muitakin drinkkejä fiiliksen mukaan. Yksin tai seurassa, ihan sama. Alkoholi on elämän yksi suuria iloja, suorastaan Jumalan lahja, ja se on mahdollistanut monia positiivisia asioita joita muuten ei olisi tullut tehdyksi eikä koetuksi. Suosittelen, jos ei ole pelkoa että ihan karkaa käsistä. Ne vuodet jotka runsaalla käytöllä eliniästä saattaa menettää, voi saada takaisin kun stressi ja kireys ei kuluta mieltä ja ruumista. Viini, naiset ja Jumala... Aina jotakin kaunista ja positiivista. Niin tämä täytyy ottaa. Rennosti vaan. Ja nyt päivän toinen... Sinne meni. Lämmittää. Lämpimiä ajatuksia nousee mieleen. Lempeyttä ja kaiken ymmärtämistä.
Kyllä, per-keleen kiusaksi otan viintä iloisin mielin.
Jes.32:13. Biblia. (Vaikka nyt) katso, ilo ja riemu, teurastaa härkiä, tappaa lampaita, syödä lihaa, juoda viinaa (Ja sanoa) syökäämme ja juokaamme, meidän pitää kuitenkin huomena kuoleman. Käytättekö alkoholia? Hiiva sanoi sokerille, käymme yhdessä näin.
En juo juuri ollenkaan. Joskus harvoin kuoharia, valkkaria tai siideriä..ei oikein maistu.
Niin että sitä vaan kysyn jotta mihin sitä päätä sekottavaa sitten tarvitaan, tietääkö joku?
Itse en ole koskaan tarvinnut mihinkään.
Kaikki tuntuvat olevan kohtuuköyttäjiä tai absolutisteja. Kuitenkin valtaosa viinaksista menee humalahakuisille. ET taida saada vastausta tällä palstalla jos joku ei kerro "kaveristaan". Minä join aikoinakin unohtaakseni todellisuuden. Onneksi nyt on niin, että haluan elää todellisuudesta joka sekunnin täysin aistein.
Kyllä käytän, mutta muutamaan kertaan vuodessa jää, riippuu kuinka sattuu tilanteita (usein ei satu) kohdalle joissa juomia otetaan tai tarjoillaan ja joskus voin ruokajuomana käyttää. Päissäni en ole milloinkaan ollut en edes nuorena, ehkä hieman humaltuneen tuntuisena tovin - en ole vain ollut kiinnostunut koskaan vetämään ns. kännejä, krapula on siis tuntematon asia.
Pienestä jo humaltuu hieman jo kun harvoin alkoholia käyttää.
Kyllä vaimon ja vieraiden kanssa punaviiniä tulee otettua, saunailloissa ja lapin retkillä jätkäporukassa olutkin maittaa.
Nyt viikon aikana olen juonut enemmän kuin normaalisti. Kävin Tallinnassa pari viikkoa sitten ja toin sieltä jonkin verran mukanani tarjousjuomia.
Viikko sitten töiden jälkeen avaisin kuoharipullon, kun halusin maistaa miltä juuri se maistuu. Join sitä sunnuntaihin asti. Yhtä pulloa. Eilen avaisin punaviinipullon, sellaisen pienen, olisko 2,5 dl. Se maistui hyvältä lempiruokani spaghetin ja jauhelihakastikkeen kanssa. Tänään olen juonut varmaan yhden annoksen Vana Tallinnaa. Olen sekoittanut sen kahteen isoon lasilliseen Cocista. Nam.
En juo olutta, enkä kirkkaita.
Baarikaappini on aivan täynnä, mutta veikkaan, että 1/3 avatuista pulloista on varmaan mennyt piloille ja pitäisi kaataa lavuaariin. Tuo kertonee myös alkoholinkäytöstäni.
Lapsuudenperheessäni ei ole käytetty alkoholia. Lääkekaapissa tosin oli pullo konjakkia. En muistanut, että sitä koskaan juotiin.
Muistan äitini joskus kahdeksankymppisenä pyytäneen konjakkia. Veljeni osti pullon, mutta kerran maistettuaan äitini ei enää halunnut sitä.
Mutta "ryyppykarkit", niin kuin äitini liköörikonvehteja nimitti, olivat hänen "salainen paheensa", joka nosti iloisen hymyn äitini kasvoille aina namin jälkeen.
Vana Talinnasta voi jopa sanoa että se maistuu hyvälle:) ihan oikeasti. Ostin pari minipulloa syksyllä ollessani kylpyläreissulla Pärnussa.
vana sielt tosiaan tulee tänne vauvakastesuomeen.
Missäs sanotaan "viina on viisasten juoma"?