Maahanmuuttopolitiikan tavoitteena turvallinen, osallistava ja oikeudenmukainen Suomi
isäministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö tiedottavat
Sisäministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö julkaisivat 6. helmikuuta katsauksen Suomen maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikasta tällä vaalikaudella. Raportissa tarkastellaan maahanmuuttopolitiikkaa ja kotoutumisen edistämiseksi tehtyä työtä kuluneen neljän vuoden aikana, sekä ennakoidaan tulevien vuosien kehitystä ja tarpeita.
- Raportti kertoo, että vastaanottotoiminnan kehittämisessä on tehty viisaita ratkaisuja, kun olemme siirtyneet laitospohjaisesta asuntopohjaiseen järjestelmään. Myös lupaprosessin tehostamisen myötä vastaanoton kustannukset ovat laskeneet, sisäministeri Päivi Räsänen sanoo.
- Katsaus ei ota kantaa seuraavien vuosien maahanmuutto- ja kotouttamispoliittisiin toimiin, mutta tarjoaa hyvän ja tutkittuun tietoon perustuvan pohjan rakentavalle keskustelulle ja seuraavan hallituksen linjauksille. Itse näen kotouttamisen tärkeimmiksi keinoiksi kielen, koulutuksen ja työn. Näihin toivoisin lisäpanostusta myös tulevina vuosina, työministeri Lauri Ihalainen sanoo.
Tavoitteena hallittu ja ennakoitava maahanmuutto
Hallitus asetti kesällä 2013 suuntaviivat Suomen maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikalle Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategiassa. Onnistuneella maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikalla edistetään Suomen kilpailukykyä ja mahdollisuuksia menestyä muuttuvassa maailmassa.
Maahanmuuttopolitiikan tavoitteina ovat maahanmuuton hallittavuus ja ennakointi, tehokkaammat menettelyt ja hakijoiden parempi oikeusturva.
Vaalikauden painopisteenä on lisäksi ollut hallinnon tuloksellisuuden parantaminen. Maahanmuuton lupamenettelyjä on tehostettu ja hakemusten käsittelyaikoja on onnistuttu lyhentämään panostamalla muun muassa sähköiseen asiointiin. Näillä ja muilla toimenpiteillä on saavutettu säästöjä esimerkiksi vastaanoton kustannuksissa.
Kotoutumisen edistämisen painopisteet kirjattiin kesällä 2012 hyväksyttyyn valtion kotouttamisohjelmaan. Painopisteitä määritti uudistunut kotoutumislaki. Eduskunnan tahdon mukaisesti lain soveltamisala laajeni kaikkiin maahanmuuttajiin.
Tavoitteena on edistää maahanmuuttajien osallisuutta kaikilla yhteiskunnan alueilla, vahvistaa kotoutumisen alkuvaiheen palveluja ja kehittää toimijoiden yhteistyötä. Lisäksi kotouttamisen osaamiskeskuksen perustamisella vahvistettiin kotouttamisen osaamista ja vaikuttavuutta paikallistasolla.
Suurin osa muuttaa Suomeen EU-maista
Suomeen muutetaan pääasiassa työnteon, opiskelun ja perhesiteiden takia. Suomeen muuttavista ulkomaalaista kaksi kolmesta on EU-kansalaisia. Vain noin kahdeksan prosenttia maahanmuuttajista on kansainvälisen suojelun piirissä.
Turvapaikanhakijoiden määrä on Suomessa pysynyt vakaana, vaikka hakijamäärät ovat monissa EU-maissa selvästi kasvaneet. Suomessa ei ole muihin EU-maihin verrattuna erityisiä vetovoimatekijöitä, jotka kannustaisivat turvapaikan hakemiseen tai humanitaariseen maahanmuuttoon.
Maahanmuuttajien työllisyys edelleen haasteena
Tällä vaalikaudella maahanmuuttajien työttömyys on pysynyt edelleen kaksin- tai kolminkertaisena kantaväestöön verrattuna. Selvitykset kuitenkin osoittavat, että työmarkkina-asema kehittyy myönteisesti Suomessa asumisen aikana, mutta työelämään siirtymistä on edelleen nopeutettava.
Koulutuksen ja työelämää lähellä olevien työvoimapalvelujen avulla voidaan varmistaa maahanmuuttajien osaamisen parempi hyödyntäminen suomalaisessa yhteiskunnassa.
http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/maahanmuuttopolitiikan-tavoitteena-turvallinen-osallistava-ja-oikeudenmukainen-suomi?_101_INSTANCE_3wyslLo1Z0ni_redirect=/tiedotteet?oid=264093
isäministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö tiedottavat
Sisäministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö julkaisivat 6. helmikuuta katsauksen Suomen maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikasta tällä vaalikaudella. Raportissa tarkastellaan maahanmuuttopolitiikkaa ja kotoutumisen edistämiseksi tehtyä työtä kuluneen neljän vuoden aikana, sekä ennakoidaan tulevien vuosien kehitystä ja tarpeita.
- Raportti kertoo, että vastaanottotoiminnan kehittämisessä on tehty viisaita ratkaisuja, kun olemme siirtyneet laitospohjaisesta asuntopohjaiseen järjestelmään. Myös lupaprosessin tehostamisen myötä vastaanoton kustannukset ovat laskeneet, sisäministeri Päivi Räsänen sanoo.
- Katsaus ei ota kantaa seuraavien vuosien maahanmuutto- ja kotouttamispoliittisiin toimiin, mutta tarjoaa hyvän ja tutkittuun tietoon perustuvan pohjan rakentavalle keskustelulle ja seuraavan hallituksen linjauksille. Itse näen kotouttamisen tärkeimmiksi keinoiksi kielen, koulutuksen ja työn. Näihin toivoisin lisäpanostusta myös tulevina vuosina, työministeri Lauri Ihalainen sanoo.
Tavoitteena hallittu ja ennakoitava maahanmuutto
Hallitus asetti kesällä 2013 suuntaviivat Suomen maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikalle Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategiassa. Onnistuneella maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikalla edistetään Suomen kilpailukykyä ja mahdollisuuksia menestyä muuttuvassa maailmassa.
Maahanmuuttopolitiikan tavoitteina ovat maahanmuuton hallittavuus ja ennakointi, tehokkaammat menettelyt ja hakijoiden parempi oikeusturva.
Vaalikauden painopisteenä on lisäksi ollut hallinnon tuloksellisuuden parantaminen. Maahanmuuton lupamenettelyjä on tehostettu ja hakemusten käsittelyaikoja on onnistuttu lyhentämään panostamalla muun muassa sähköiseen asiointiin. Näillä ja muilla toimenpiteillä on saavutettu säästöjä esimerkiksi vastaanoton kustannuksissa.
Kotoutumisen edistämisen painopisteet kirjattiin kesällä 2012 hyväksyttyyn valtion kotouttamisohjelmaan. Painopisteitä määritti uudistunut kotoutumislaki. Eduskunnan tahdon mukaisesti lain soveltamisala laajeni kaikkiin maahanmuuttajiin.
Tavoitteena on edistää maahanmuuttajien osallisuutta kaikilla yhteiskunnan alueilla, vahvistaa kotoutumisen alkuvaiheen palveluja ja kehittää toimijoiden yhteistyötä. Lisäksi kotouttamisen osaamiskeskuksen perustamisella vahvistettiin kotouttamisen osaamista ja vaikuttavuutta paikallistasolla.
Suurin osa muuttaa Suomeen EU-maista
Suomeen muutetaan pääasiassa työnteon, opiskelun ja perhesiteiden takia. Suomeen muuttavista ulkomaalaista kaksi kolmesta on EU-kansalaisia. Vain noin kahdeksan prosenttia maahanmuuttajista on kansainvälisen suojelun piirissä.
Turvapaikanhakijoiden määrä on Suomessa pysynyt vakaana, vaikka hakijamäärät ovat monissa EU-maissa selvästi kasvaneet. Suomessa ei ole muihin EU-maihin verrattuna erityisiä vetovoimatekijöitä, jotka kannustaisivat turvapaikan hakemiseen tai humanitaariseen maahanmuuttoon.
Maahanmuuttajien työllisyys edelleen haasteena
Tällä vaalikaudella maahanmuuttajien työttömyys on pysynyt edelleen kaksin- tai kolminkertaisena kantaväestöön verrattuna. Selvitykset kuitenkin osoittavat, että työmarkkina-asema kehittyy myönteisesti Suomessa asumisen aikana, mutta työelämään siirtymistä on edelleen nopeutettava.
Koulutuksen ja työelämää lähellä olevien työvoimapalvelujen avulla voidaan varmistaa maahanmuuttajien osaamisen parempi hyödyntäminen suomalaisessa yhteiskunnassa.
http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/maahanmuuttopolitiikan-tavoitteena-turvallinen-osallistava-ja-oikeudenmukainen-suomi?_101_INSTANCE_3wyslLo1Z0ni_redirect=/tiedotteet?oid=264093
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.