"Ja me olemme oppineet tuntemaan ja me uskomme sen rakkauden, joka Jumalalla on meihin. Jumala on rakkaus, ja joka pysyy rakkaudessa, se pysyy Jumalassa, ja Jumala pysyy hänessä. Näin on rakkaus tullut täydelliseksi meissä, että omistaisimme rohkeuden tuomiopäiväksi, ja sellainen kuin hän on, sellaisia mekin olemme (Jumalan silmissä) tässä maailmassa. Pelkoa ei rakkaudessa (enää) ole, vaan täydellinen rakkaus karkottaa pelon, sillä pelossa on rangaistusta; ja joka pelkää se ei ole päässyt täydelliseksi rakkaudessa. Me rakastamme, sillä hän on ensin rakastanut meitä.
Jumalan rakkaudesta tämä uskoville
Rakkaudesta
5<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kreikankielisissä UT:n käsikirjoituksissa on sana hän, jakeessa 19:sta, eli: "Me rakastamme häntä, sillä hän rakasti ensin meitä."
Ihmisille jotka ovat jääneet osattomiksi rakkaudesta, Jeesuksen Kristuksen kautta ilmestynyt Jumalan peittelemätön ja tuomitsemisesta vapaa rakkaus - ehdoton rakkaus - voi olla kestävästi heidän elämäänsä muuttava voima. Hän, Jumalamme ja Isämme, näkee meidät jo nyt tässäkin maailmassa Poikansa kaltaisena, - kuten sanotaan vertauskuvallisesti ilmaisten: Jeesuksen Kristuksen päällemme pukeneina, "Kristuksella kaunistettuna": Gal.3:27.
Ilman peitteitä paljastettu Jumala on: "Jumala on rakkaus", - ja me olemme Hänessä, Jumalan tekona Kristuksessa: Kol.3:1-4; - ilmoitettuna "apokalypseos" -. Tämä on asemamme Kristuksessa, ja se on kaiken "levosta lähtevän vaelluksenkin perustana".
Jumala näkee meidät siis jo nyt tässä maailmassa, - ei sellaisina kuin miltä me olemme näyttävinämme ihmisten silmissä, tai sen perusteella omissa silmissämme, vaan "sellaisena kuin hän, siis Jeesus on", ja tässä on perusta levolliselle vaeltamiselle, Jumalan kasvojen edessä - Hänen silmäinsä alla.
Raamatun mukaan ei ole kyse Jumalan rakkaudesta meihin, koska Jumalan rakkaus lepää kaikkien ihmisten yllä, vaan meidän rakkaudestamme Jumalaan ja Hänen tahtoaan kohtaan, josta Jumalan säätämästä hengelliseen lakiin kuuluvasta rakkaudesta Paavali toteaa näin, I kirje korinttolaisille 13:1-3:
"Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä, mutta minulla ei ole rakkautta , olisin vain helisevä vaski tai kilisevä kulkunen.
Ja vaikka minulla olisi profeetoimisen lahja ja minä tietäisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon, ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisi vuoria siirtää, mutta minulla ei olisi rakkautta, en mitään olisi.
Ja vaikka minä jakelisin kaiken omaisuuteni köyhäin ravinnoksi, ja vaikka antaisin ruumiini poltettavavaksi, mutta minulla ei olisi rakkautta, ei se mitään minua hyödyttäisi."
Eli Jeesuksen sanoin: Ei se, joka sanoo minulle Herra , Herra, pääse Taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun Taivaallisen Isäni Tahdon.
Jeesuksen mukaan Taivaallinen Isä on myös meidän kaikkien Hänen opetustansa Isästä sisäistävien Isä, joten me kaikki, jotka seuraamme Jeesuksen opetuksia Isästämme, olemme veljiä ja sisaria keskenämme.