http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015020919170015_uu.shtml
Tyttö olisi vielä elänyt kenties 80 vuotta onnellista elämää jos olisi ollut nimenomaan tässä kohdassa hieman varovaisempi........ Miksi sen pitää aina olla niin pienestä kiinni.
Tyttö olisi vielä elänyt kenties 80 vuotta onnellista elämää jos olisi ollut nimenomaan tässä kohdassa hieman varovaisempi........ Miksi sen pitää aina olla niin pienestä kiinni.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Se on pienestä kiinni. Itse olen meinannut kuolla elämässä monta kertaa, mutta täällä sitä vielä ollaan. Olen selvinnyt aivan uskomattomista onnettomuuksista elossa, jossa kuolema ja elämä on ollut kiinni ihan milleistä ja senteistä.
Ensimmäisen kerran meinasin kuolla / haavoittua jo pikku poikana kun ase laukesi vahingossa ystäväni kädessä ja luoti lensi jalkojeni välistä. Jos luoti olisi osunut olisin todennäköisesti kuollut sen verran iso kaliberisesta aseesta oli kyse.
Joskus onnettomuuteen joutuminen on ollut kiinni omasta typeryydestäni joskus jonkun muun. Miksi olen vielä elossa sitä en tiedä. Toisaalta olen antanut anteeksi muille, koska en itsekkään ole täydellinen ja olen antanut anteeksi itselleni, koska aina olen kuitenkin yrittänyt toimia sen hetkisen parhaan osaamiseni mukaan.
Meille jokaiselle on annettu aika, jonka olemme täällä. Eivät kaikki kuitenkaan saavuta sitä ajan pituutta maksimissaan. Ikävin lähtö on itsemurha.
Mielestäni kaikkien ikävin lähtö sekä asianosaisen että omaisten kannalta on nimenomaan kuolla typerässä onnettomuudessa parhaassa iässä 15-20 vuotiaana jonka olisi helposti voinut välttää.
Elämä on kuin jono missä odotamme kuolemaa. Vain itsemurhan tekijät pääsevät jonon ohi. Turhat kuolemat, mitä koemme tai nähdään, mitä luemme lehdistä, tai mitä vaan. Se koskettaa. Vaimo ja tytär(2v) lähtivät vaan turhan aikaisin.Ja kun mitään tätä ei pitänyt tapahtua meidän elämässä. Tytär sai sairaskohtauksen päivähotipaikassa. Se oli ensihoito yksikölle todella kova paikka. HE EIVÄT PYSTYNEET ENÄÄN TEKEMÄÄN MITÄÄN. Kuolema on läsnä koko ajan mun elämässäni.
Elämän ainoa tarkoitus on hetki hetkeltä varmistaa elämän jatkuminen vielä seuraavan hetken ajan.
Miten minusta sitten tuntuu, että elämän ainoa tarkoitus on uhrautua työmuurahaisena toteuttamassa muiden toiveita. Työmuurahainen itse päätyy aina ennenaikaisesti hautaan.
Työmuurahainen joka lopettaa työnteon ja uhraukset ei yleensä elä kovinkaan kauan täällä. Alkaa tulla vaikeuksia eikä asiat enää järjesty senkään vertaa.
Mistä aloittaja tietää ettei mitään ole kuoleman jälkeen? Hänellä lienee jotain sellaista tietoa, mitä meillä muilla ei ole. Vai?