Tietääkö kukaan hydrauliikasta ?

Santa-autoni hydraulinen perälaita aukeaa kaisitoimisten hydraulisylinterien avulla.

Nyt sylinteristä on käytössä vain työntötoiminta.
Perälaita saisi toimia nopeammin, varsinkin sulkeutua.

Osaako kukaan arvioida kuinka paljon nopeammin sylinterit toimisivat jos työpaineen johtaisi sylinterien molempiin liittimiin (männän molemmin puolin)? Sylinterin mitat ovat mäntä 50mm, varsi 25 mm.
111366
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 11

Vanhimmat

vai kysytkö vakavissasi? Tai sitten en ymmärtänyt kysymystä.

Jos työpaine johdetaan männän molemmille puolille, niin tuloksenahan on että MÄNTÄ EI LIIKU yhtään mihinkään. Liikkuisko kirjahyllysi jos joku työntäisi sitä toisesta päästä ja sinä itse työntäisit vastaan toisesta päästä?

Äänestä
  • Kyllä kirjahylly liikkuu jos toisessa päässä on voimakkaampi työntäjä kuin toisessa päässä.

    Äänestä

  • santakuski kirjoitti:

    Kyllä kirjahylly liikkuu jos toisessa päässä on voimakkaampi työntäjä kuin toisessa päässä.

    Männänvarren poikkipinta-ala on tässä tapauksessa 1/4 sylinterin (ja männän) poikkipinta-alasta. Työntöliike (paine männän varrettomalla puolella) on hitaampi (suhde 3/4) mutta voimakkaampi (suhde 4/3) kuin vetoliike, jossa paine vaikuttaa männänvarren puolella.

    Jos sama paine saatetaan vaikuttamaan männän kummallekin puolelle, niin mäntä liikkuu työntösuuntaan (männänvarsi liikkuu ulospäin), mutta hitaammin.

    Jos pumpun tuotto oletetaan samaksi kuin normaalitilanteessa, niin nopeuden täytynee olla 1/4 normaalin työntöliikkeen nopeudesta (jossa paine vaikuttaa vain männän varrettomalla puolella). Männänvarren puolelta hydrauliöljy purkautuu "vastavirtaan", pumpun syöttöä vastaan.

    Äänestä

  • Liquido kirjoitti:

    Männänvarren poikkipinta-ala on tässä tapauksessa 1/4 sylinterin (ja männän) poikkipinta-alasta. Työntöliike (paine männän varrettomalla puolella) on hitaampi (suhde 3/4) mutta voimakkaampi (suhde 4/3) kuin vetoliike, jossa paine vaikuttaa männänvarren puolella.

    Jos sama paine saatetaan vaikuttamaan männän kummallekin puolelle, niin mäntä liikkuu työntösuuntaan (männänvarsi liikkuu ulospäin), mutta hitaammin.

    Jos pumpun tuotto oletetaan samaksi kuin normaalitilanteessa, niin nopeuden täytynee olla 1/4 normaalin työntöliikkeen nopeudesta (jossa paine vaikuttaa vain männän varrettomalla puolella). Männänvarren puolelta hydrauliöljy purkautuu "vastavirtaan", pumpun syöttöä vastaan.

    Se liikkuu nopeammin.

    Äänestä

  • santakuski kirjoitti:

    Se liikkuu nopeammin.

    Mäntä liikkuu tosiaan nopeammin, jos johdat työpaineen molempiin päihin sylinteriä.

    Äänestä

  • Liquido kirjoitti:

    Männänvarren poikkipinta-ala on tässä tapauksessa 1/4 sylinterin (ja männän) poikkipinta-alasta. Työntöliike (paine männän varrettomalla puolella) on hitaampi (suhde 3/4) mutta voimakkaampi (suhde 4/3) kuin vetoliike, jossa paine vaikuttaa männänvarren puolella.

    Jos sama paine saatetaan vaikuttamaan männän kummallekin puolelle, niin mäntä liikkuu työntösuuntaan (männänvarsi liikkuu ulospäin), mutta hitaammin.

    Jos pumpun tuotto oletetaan samaksi kuin normaalitilanteessa, niin nopeuden täytynee olla 1/4 normaalin työntöliikkeen nopeudesta (jossa paine vaikuttaa vain männän varrettomalla puolella). Männänvarren puolelta hydrauliöljy purkautuu "vastavirtaan", pumpun syöttöä vastaan.

    >Jos sama paine saatetaan vaikuttamaan männän
    >kummallekin puolelle, niin mäntä liikkuu
    >työntösuuntaan (männänvarsi liikkuu ulospäin),
    >mutta hitaammin.

    Se ei käytännössä ole näin vaan juuri päinvastoin. Tämä on niitä hydrauliikan "paradokseja" joita kaikki eivät usko ennen kuin näkevät...

    Homma nimittäin pelaa siten, että normaalissa kaksitoimisessa sylinterissä männän yläpuolelta tuleva paluuvirtaus johdetaan takaisin säiliöön.

    Mutta jos työpaineletku kytketään kumpaankin päähän sylinteriä, niin silloin tuo paluuöljy tavallaan lisää nestevirtaa sinne työntöpuolelle eli männän alle. Kun pumpun antama virta on koko ajan sama, niin männän on PAKKO liikkua sen verran nopeammin mitä tuo yläpuolella oleva iskutilavuus edellyttää.

    Äänestä

Muijan kans on mukavaa harrastaa "hydrauliikkaa" makkarissa, toisinaan myös olkkarissa ja ties missä.

Äänestä

Eli toimiiko sylinteri alunperin kaksitoimisesti vai yksitoimisesti. Jos meinaat laittaa sen kakstoimiseksi niin uutta venttiilipöytää ja yks venttiili lisää ja poisto putki öljylle niin voipi päästä alkuun...:D hommaa tulee olemaan mut jos se sylinteri on toiminut ennen kumpaakin suuntaan niin kannattaa vikaa ehtiä sähköventtiileistä.......tai venttiilipöydästä.....

Äänestä

Jos johdat työpaineen kaksitoimisen sylinterin kumpaankin päähän, työisku nopeutuu, mutta työntövoima pienenee.

Arvioisin etttä se liikkuu noilla arvoilla noin kolmasosan nopeammin kuin sillä alkuperäisellä tavalla.

Työntövoima pienenee tietenkin silloin myös samassa suhteessa eli on noin 70% alkuperäisestä.

Tarkka arvokin voidaan laskea noista antamistasi tiedoista (taitaisi tulla 33.3 % nopeammin).

Äänestä
  • Kun kaipailit tuota sulkeutumisen nopeuttamista, niin siihen ei tietenkään auta muu kuin muuttaa sylinteri kaksitoimiseksi: vetoiskua et voi nopeuttaa muuten kuin tilavuusvirtaa lisäämällä. Mutta jos se on tähän saakka pelannut yksitoimisesti, niin sehän sulkeutuu kai jousen ja painovoiman avulla? Hydraulisesti se voisi toimia nopeammin.

    --
    Tuon edellisen viestin otsikkoon lipsahti virhe, pahoittelen. Mutta kun lukee itse viestin, niin ei tule harhaanjohdetuksi...

    Äänestä

  • Topias kirjoitti:

    Kun kaipailit tuota sulkeutumisen nopeuttamista, niin siihen ei tietenkään auta muu kuin muuttaa sylinteri kaksitoimiseksi: vetoiskua et voi nopeuttaa muuten kuin tilavuusvirtaa lisäämällä. Mutta jos se on tähän saakka pelannut yksitoimisesti, niin sehän sulkeutuu kai jousen ja painovoiman avulla? Hydraulisesti se voisi toimia nopeammin.

    --
    Tuon edellisen viestin otsikkoon lipsahti virhe, pahoittelen. Mutta kun lukee itse viestin, niin ei tule harhaanjohdetuksi...

    Pitää vielä korjata. Tarkemmin ajatellen - kyllä tuo sisään-iskukin nopeutuu melkoisesti tuolla kuvaamallasi kytkennällä vaikka sylinteri jätetäänkin yksitoimiseksi.

    Ero saattaa olla jopa suurempi kuin tuo laskennallinen 33 %, kun otetaan huomioon pitkien letkujen aiheuttama virtausvastus nykyisessä systeemissä.

    Kokeile, ota aika kellon kanssa ja kerro tulos!

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


santakuski kirjoitti:

Santa-autoni hydraulinen perälaita aukeaa kaisitoimisten hydraulisylinterien avulla.

Nyt sylinteristä on käytössä vain työntötoiminta.
Perälaita saisi toimia nopeammin, varsinkin sulkeutua.

Osaako kukaan arvioida kuinka paljon nopeammin sylinterit toimisivat jos työpaineen johtaisi sylinterien molempiin liittimiin (männän molemmin puolin)? Sylinterin mitat ovat mäntä 50mm, varsi 25 mm.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu