Hintojen nousu euroaikana

Otin Tilastokeskuksen tilastot esille keskihinnoista 2001 ja keskihinnoista 2013.

Eräitä kulutushyödykkeitä euroiksi muutettuna

Perunakilo 2001 (60 senttiä), perunakilo 2013 (94 senttiä)
Sokeri kg 2001 (114 senttiä), sokeri kg 2013 (113 senttiä)
Kahvi kg 2001 (271 senttiä), kahvi kg 2013 (356 senttiä)
Bensa 95 litra (110 senttiä), bensa litra 2013 (164 senttiä)
Kuohukerma 2 dl 2001 (85 senttiä), kuohukerma 2 dl 2013 (127 senttiä)
Tomaatti kg 2001 (253 senttiä), tomaatti 2013 kg (308 senttiä)
Sähkö kwh 2001 (7 senttiä), sähkö kwh 2013 (15 senttiä)
Appelsiinit kg (152 senttiä), appelsiinit kg 2013 (161 senttiä)
Kananmunat kg (221 senttiä), kananmunat 2013 kg (425 senttiä)
Keittokinkku kg (1257 senttiä), keittokinkku kg (1259 senttiä)

Palkat yksityissektorilla 2001-2013 ovat nousseet keskimäärin 49,4 prosenttia.
Palkat valtiolla 2001-2013 ovat nousseet keskimäärin 60 prosenttia.

Vanhojen kerrostaloasuntojen nimellishinnat/asuntoneliö pk-seudulla ovat nousseet 2058 eurosta 3279 euroon eli 59,3 prosenttia.

Vanhojen kerrostaloasuntojen nimellishinnat/asuntoneliö muualla Suomessa ovat nousseet 1068 eurosta 1593 euroon eli 49,2 prosenttia.

Kuluttajahintaindeksi on noussut 2001-2013 välisenä aikana 22,7 prosenttia.

24

163

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • nyttilastoahei

      Missä yrityksessä palkat ovat nousseet tuota tahtia? Reaalipalkat suhteessa menoihin ovat kehittyneet siihen malliin, että vuokralurkit ovat tuomittuja kohtaloonsa aina seitsemänteen polveen. Etenkin, kun yhä harvempi työ on vakituinen.

      • Velaton_asukas

        Minun palkkani nousi 120 % vuodesta 2001 vuoteen 2013. Onhan siinä tosin mukana urakehitystäkin, mutta niinhän monella muullakin. Vanhat väistyvät edestä ja nuoremmat nousevat paremmille paikoille. Näin koko ajan töissä olleen yksilön henkilökohtainen palkkakehitys normaalisti onkin parempi kuin keskiarvo. Huonommin menee toki, jos juuttuu koko iäkseen sinne alimmille portaille tai peräti pätkäpaskatöihin.

        Vuonna 2001 ostin myös asunnon, joka silloin maksoi parin vuoden nettopalkan verran. Oli hyvä ostos, sillä tähän mennessä asuntoon ja remontteihin on kaikkiaan kulunut rahaa yhtä paljon kuin vastaavan vuokraaminen olisi maksanut. Asunnon olen kuitenkin saanut samaan hintaan omaksi. Ymmärrettävästi arvonheilahtelut eivät minua paljonkaan huolestuta.


      • Tuo tarkoittaa keskimääräistä tulojen nousua. Henkilöiden palkat tietysti ovat nousseet keskimäärin enemmän.


      • TheRat kirjoitti:

        Tuo tarkoittaa keskimääräistä tulojen nousua. Henkilöiden palkat tietysti ovat nousseet keskimäärin enemmän.

        Palkkojen nousu on laskettu ansiotasoindeksistä http://www.stat.fi/meta/til/ati.html
        eli palkansaajien säännöllisen työajan keskiansioiden kehitystä.


      • Velaton_asukas kirjoitti:

        Minun palkkani nousi 120 % vuodesta 2001 vuoteen 2013. Onhan siinä tosin mukana urakehitystäkin, mutta niinhän monella muullakin. Vanhat väistyvät edestä ja nuoremmat nousevat paremmille paikoille. Näin koko ajan töissä olleen yksilön henkilökohtainen palkkakehitys normaalisti onkin parempi kuin keskiarvo. Huonommin menee toki, jos juuttuu koko iäkseen sinne alimmille portaille tai peräti pätkäpaskatöihin.

        Vuonna 2001 ostin myös asunnon, joka silloin maksoi parin vuoden nettopalkan verran. Oli hyvä ostos, sillä tähän mennessä asuntoon ja remontteihin on kaikkiaan kulunut rahaa yhtä paljon kuin vastaavan vuokraaminen olisi maksanut. Asunnon olen kuitenkin saanut samaan hintaan omaksi. Ymmärrettävästi arvonheilahtelut eivät minua paljonkaan huolestuta.

        Hassu yhteensattuma, mutta myös minulla on myös noussut palkkataso n. 120 prosenttia. Nousujohteinen ura on ollut minullakin.


      • ikinousu

        Eikö se ole asunnon myyjien kannalta huono asia, että potentiaalisia ostajia on vähemmän?


      • ikinousu kirjoitti:

        Eikö se ole asunnon myyjien kannalta huono asia, että potentiaalisia ostajia on vähemmän?

        Niin, sitä kai kutsutaan kysynnän ja tarjonnan laiksi...

        Ostajien väheneminen keskimäärin laskee hintoja ja pidentää myyntiaikoja. Tai siis laskisi. Mutta kun edelleenkin tässä maassa on kovin vaikea pärjätä ilman asuntoa. Tulee talvella vilu. Siksi niitä ostajia aina on. Kyse on vain siitä, onko ostajia niille kalleimmille kohteille. Usein ei ole. Sitten niitä ei myydä.



    • whoknowswins

      Eli 2001-2013 oli asuntojen hinnannousussa silkkaa kuplaa noin 30% verrattuna muiden kuluttajahintojen nousuun? Tama varmaan pitaa hyvin paikkansa.
      Lisaksi tulee huomioida pysyva elintason ja sita kautta maksuvalmiuden lasku Suomessa, jolloin voitaneen hyvin puhua noin 35-40 prosentin hinnanlaskusta kaikkialla ja pahoissa paikoissa toki suuremmastakin pudotuksesta. Eli kalliit, isot asunnot halpenevat enemman kuin jarkevat pikkuasunnot. 2001 Suomen talous oli tyystin toisessa vedossa kuin nykyaan ja tulevina aikoina.
      Silta se ainakin nyt vahvasti on vuoden verran vaikuttanut.

      • Aika naivi ja yksiulotteinen kommentti .. ja lehmätkin lentää.
        Prosentit sinulla tulee kuin rasvakouralla perjantaipullosta.


      • whoknowswins
        pundit kirjoitti:

        Aika naivi ja yksiulotteinen kommentti .. ja lehmätkin lentää.
        Prosentit sinulla tulee kuin rasvakouralla perjantaipullosta.

        Voi olla, mutta vain optimistisuutensa vuoksi noin. Todellisuus voi olla paljon pahempikin.

        On aika kummallista, ettei julkisuudessa juurikaan ole nakyvilla ns. ammattilaisten rehellisesti laatimia arvioita siita, mihin saakka menossa oleva hintojen lasku jatkuu ja kuinka alas hinnoissa mennaan. Toki jo se taannoinen julkilausuma nolla-arvoisista maaseudun omakotitalojen vakuusarvoista oli silmat avaava monelle.

        Kaikissa arvioissa on vaan se vika, etta niissa myonnetaan vain se tapahtuvaksi, joka jo on menossa. Aivan samoin kuin loppuun saakka pidettiin kiinni siita, ettei lasku koske pk -seutua. Lopulta kun Eiran, Katajanokan jne noin 8% vuosirommi kolmioissa ja suuremmissa tuli julkiseksi, alkoi rummutus siita, ettei lasku koske keskustan kaksioita ja yksioita. Seuraavaksi myonnetaan koskevan jo keskustan kaksioita ja lopulta yksioitakin.
        Maakunnissa, menneen ajan teollisuustaajamissa okt -rommi on jo luokkaa 30-45%. Mikaan mahti maailmassa ei esta tuon leviamista koko maahan. Suomen hyvinvointi kun rakennettiin ja yllapidettiin takavuosina tuollaisten kaupunkien kuin Valkeakoski, Salo, Oulu, Kuusankoski, Pori, Kemi, Kemijarvi jne. teollisella tuotannolla. Sen havittya havisivat ensin nuo kaupungit, mutta perassa haviaa koko Suomi. Sille ei enaa voi yhtaan mitaan.
        Tilanne on maailmankin mittakaavassa varsin ainutlaatuinen. Muuallakin on kadonnut teollisuudenaloja, kuten autoteollisuus Englannista, mutta missaan muualla maailmassa eivat ole kaikki yhden maan avainelinkeinot havinneet kuten nyt Suomessa on tapahtunut.
        Huippu on se, ettei tuota ole edes myonnetty tapahtuneeksi. Ilmeisesti asia on liian iso edes tulevien vaalien avainteemaksi. Tarvittava hevoskuuri on niin raju, etta sen esittava puolue ottaisi valtavan vaalitappion niskaansa.


      • whoknowswins kirjoitti:

        Voi olla, mutta vain optimistisuutensa vuoksi noin. Todellisuus voi olla paljon pahempikin.

        On aika kummallista, ettei julkisuudessa juurikaan ole nakyvilla ns. ammattilaisten rehellisesti laatimia arvioita siita, mihin saakka menossa oleva hintojen lasku jatkuu ja kuinka alas hinnoissa mennaan. Toki jo se taannoinen julkilausuma nolla-arvoisista maaseudun omakotitalojen vakuusarvoista oli silmat avaava monelle.

        Kaikissa arvioissa on vaan se vika, etta niissa myonnetaan vain se tapahtuvaksi, joka jo on menossa. Aivan samoin kuin loppuun saakka pidettiin kiinni siita, ettei lasku koske pk -seutua. Lopulta kun Eiran, Katajanokan jne noin 8% vuosirommi kolmioissa ja suuremmissa tuli julkiseksi, alkoi rummutus siita, ettei lasku koske keskustan kaksioita ja yksioita. Seuraavaksi myonnetaan koskevan jo keskustan kaksioita ja lopulta yksioitakin.
        Maakunnissa, menneen ajan teollisuustaajamissa okt -rommi on jo luokkaa 30-45%. Mikaan mahti maailmassa ei esta tuon leviamista koko maahan. Suomen hyvinvointi kun rakennettiin ja yllapidettiin takavuosina tuollaisten kaupunkien kuin Valkeakoski, Salo, Oulu, Kuusankoski, Pori, Kemi, Kemijarvi jne. teollisella tuotannolla. Sen havittya havisivat ensin nuo kaupungit, mutta perassa haviaa koko Suomi. Sille ei enaa voi yhtaan mitaan.
        Tilanne on maailmankin mittakaavassa varsin ainutlaatuinen. Muuallakin on kadonnut teollisuudenaloja, kuten autoteollisuus Englannista, mutta missaan muualla maailmassa eivat ole kaikki yhden maan avainelinkeinot havinneet kuten nyt Suomessa on tapahtunut.
        Huippu on se, ettei tuota ole edes myonnetty tapahtuneeksi. Ilmeisesti asia on liian iso edes tulevien vaalien avainteemaksi. Tarvittava hevoskuuri on niin raju, etta sen esittava puolue ottaisi valtavan vaalitappion niskaansa.

        Tulevaa on hankala ennustaa, mutta sinäkin ennustit väärin jo menneen vuoden. Lisäksi vedät prosentteja "hatusta", jotka jossain yksittäistapauksessa voivat olla totta, mutta eivät pidä paikkaansa laajemmassa kuvassa.
        .
        Itse tyrmäät suoralta kädeltä sellaiset näkemykset, joiden antaja on kerran ollut väärässä ja jos niiden antaja ei ole samaa mieltä kanssasi. Pidät siis kummallisena, ettei julkisuudessa ole näkyvillä "asiantuntijoiden rehellistä näkemystä". Eikö rehelliseen näkemykseen edellytetä totuutta vastaavia lukuja?
        .
        Markkinoista poikkeavan näkemyksen ottamisen vaikeus tunnetaan. On asiantuntijuuden itsemurha olla eri mieltä kuin 99 % muista ammattilaisista ja olla väärässä. Asuntomarkkinoista laajan tutkimuksen tehneet amerikkalaiset professorit ovat todenneet vaikeuden ennustaa asuntomarkkinoiden tilaa muualle kuin ihan lähelle. Heidän näkemyksensä mukaan ennustamiseen liittyy niin paljon epävarmuutta, että se menee arvailujen puolelle. Asiantuntijat eivät arvaile tai eivät ainakaan ole kauan asiantuntijoita. Arvailu kuuluu lasten leikkeihin.


    • tärveltykilpailukyky

      Ikävästi näkyy yksi syy miksi maan talous sakkaa eli julkisen puolen palkkakehitys joka on repinyt yli 10 prosentin kaulan yksityisen puolen palkkoihin. Vielä kun tuohon rinnalle laittaisi julkisen puolen työntekijämäärän kasvun vs. vientiteollisuuden työpaikkojen väheneminen niin karu asia aukeasi paremmin. Samalla tuosta palkkakehityksetä valottuu vientiteollisuuden kilpailukyvyn katoamisen syy. Tuo kymmenen vuoden palkkojen kova nousu on ulosmitattu täysimääräisesti asuntojen hintojen nousuun kun kuluttajahintaindeksi on noussut alle puolet siitä. Tukee hyvin ajatusta että asuntojen hintoja on vedätetty huippuunsa kansalaisten koko ansiokehitys ulosmitaten ja nyt ostovoiman laskiessa myös asuntojen hinnat väistämättä tulevat alaspäin. Täyteen puhallettu asuntohintojen kupla suhisee pahasti.

      • Tämä on totta mitä sanoit julkisen sektorin tilasta. Julkisen puolen palkat ja etenkin valtion palkat ovat nousseet paljon yksityistä sektoria enemmän. Palkkavertailua yksityiseen sektoriin tehdään, vaikka julkisella sektorilla on parempi työsuhdeturva ja pidemmät lomat. Lisäksi julkinen sektori on jatkuvasti paisunut.
        .
        Väite asuntokuplasta taas on pahan luokan höttöä ja on yhtä yksipuolinen näkemys, kuin vaikkapa omalla pihallaan lintuja tarkkailevan ihmisen näkemys Suomen luonnonvaraisten eläinten ekosysteemistä. Se on selvää, että tulojen ja ostovoiman kehityksellä on suurin vaikutus asuntojen hintoihin. Ostovoiman heikentäminen heikentää asuntojen hintoja ja tulotason jämähtäminen estää myös positiivisen kehityksen. "kuplamiehet vain yhdellä ajatuksella liikenteessä" ovat täyteen puhallettuja, suhisevia "havukka-ahon ajattelijoita", joilta ei edellytetä eikä voida edellyttää monien eri asioiden yhtäaikaista huomioon ottamista. Kun sormi osoittaa kuuta - mieletön katsoo sormea.


      • H2O2

        Moneen kertaan on todettu, että mikään ei valehtele niin paljon kuin tilastot. Tai oikeammin se, miten niitä tulkitaan (tarkoituksellisesti) väärin. Julkisen sektorin tilastollinen keskipalkkojen nousu joutuu yksinkertaisesti siitä syystä, että julkisen puolen matalapalkkatöistä on suuri osa yksityistetty. Jäljelle ovat jääneet korkeasti koulutetut asiantuntijat, joten toki silloin keskipalkat ovat nousseetkin. Aikuisten oikeasti palkkakehitys-ja -liukumat ovat olleet tällä ajanjaksolla yksityisellä sektorilla julkista suuremmat. Johtuu pitkälti siitä, että palkkaliukumat kuten myös erilaiset tulospalkkiot puuttuvat julkiselta puolelta lähes kokonaan.


      • niinpäniintaas
        pundit kirjoitti:

        Tämä on totta mitä sanoit julkisen sektorin tilasta. Julkisen puolen palkat ja etenkin valtion palkat ovat nousseet paljon yksityistä sektoria enemmän. Palkkavertailua yksityiseen sektoriin tehdään, vaikka julkisella sektorilla on parempi työsuhdeturva ja pidemmät lomat. Lisäksi julkinen sektori on jatkuvasti paisunut.
        .
        Väite asuntokuplasta taas on pahan luokan höttöä ja on yhtä yksipuolinen näkemys, kuin vaikkapa omalla pihallaan lintuja tarkkailevan ihmisen näkemys Suomen luonnonvaraisten eläinten ekosysteemistä. Se on selvää, että tulojen ja ostovoiman kehityksellä on suurin vaikutus asuntojen hintoihin. Ostovoiman heikentäminen heikentää asuntojen hintoja ja tulotason jämähtäminen estää myös positiivisen kehityksen. "kuplamiehet vain yhdellä ajatuksella liikenteessä" ovat täyteen puhallettuja, suhisevia "havukka-ahon ajattelijoita", joilta ei edellytetä eikä voida edellyttää monien eri asioiden yhtäaikaista huomioon ottamista. Kun sormi osoittaa kuuta - mieletön katsoo sormea.

        Sammon konsernijohtaja Kari Stadigh arvioi tänään Talouselämän haastattelussa mm. että "Kupla on jo käsissämme" ja "Korot ovat laskeneet, mutta eivät ne voi ikuisesti laskea. Sitten kun ne nousevat, valtionlainasijoittajalle syntyy tappioita. Koska velkavivun käyttö kiinteistösijoituksiinkin on halvan rahan vuoksi helppoa, on vaara että kuplia syntyy myös kiinteistömarkkinoille."

        Varmaan mielestäsi tämä nallen ykkösmies Stadigh on myös näitä "havukka-ahon ajattelijoita", joilta ei edellytetä eikä voida edellyttää monien eri asioiden yhtäaikaista huomioon ottamista. Onneksi sinulla on parempi näköala tilanteeseen.


      • whoknowswins

        Kaikki tuo palkkaero ei ole syntynyt julkisen puolen palkkanousun vuoksi, vaan myos sen takia, etta teollisuudesta on kadonnut 80 000 varsin hyvapalkkaista tyopaikkaa kuluneiden muutamien vuosien aikana.
        On hyva huomioda myos se, etta nykyinen ns. laaja tyottomyys, eli tyottomat ja eri toimenpiteiden alaiset, yhteensa lahes 500 000 ihmista ovat poispotkittuja lahinna yksityiselta puolelta. Jossain kohtaa tuohon paalle irtisanotaan julkiselta puolelta mittaamaton maara ihmisia, ehka samat 80 000 kuin teollisuudestakin takavuosina. Palveluista lahtee toinen mokoma ja sitten kasissanne onkin jo 700 000 tyotonta, yksi jokaista kolmea toissa olevaa kohden.


      • taidat_olla_aika_pihalla
        niinpäniintaas kirjoitti:

        Sammon konsernijohtaja Kari Stadigh arvioi tänään Talouselämän haastattelussa mm. että "Kupla on jo käsissämme" ja "Korot ovat laskeneet, mutta eivät ne voi ikuisesti laskea. Sitten kun ne nousevat, valtionlainasijoittajalle syntyy tappioita. Koska velkavivun käyttö kiinteistösijoituksiinkin on halvan rahan vuoksi helppoa, on vaara että kuplia syntyy myös kiinteistömarkkinoille."

        Varmaan mielestäsi tämä nallen ykkösmies Stadigh on myös näitä "havukka-ahon ajattelijoita", joilta ei edellytetä eikä voida edellyttää monien eri asioiden yhtäaikaista huomioon ottamista. Onneksi sinulla on parempi näköala tilanteeseen.

        "...on vaara että kuplia syntyy myös kiinteistömarkkinoille."

        Huomaatko, kukaan ei väitä että se ei olisi mahdollista. Ja huomaatko, että sitä sinun väittämääsi kuplaa ei ole tällä hetkellä hinnoissa :) Siis siksi sitä ei nyt ole, sillä tämän mielestä on vaara sellaisten kehittymiseen. Nyt et voi enää väittää että olisi kupla.


      • ite-olet
        taidat_olla_aika_pihalla kirjoitti:

        "...on vaara että kuplia syntyy myös kiinteistömarkkinoille."

        Huomaatko, kukaan ei väitä että se ei olisi mahdollista. Ja huomaatko, että sitä sinun väittämääsi kuplaa ei ole tällä hetkellä hinnoissa :) Siis siksi sitä ei nyt ole, sillä tämän mielestä on vaara sellaisten kehittymiseen. Nyt et voi enää väittää että olisi kupla.

        Sinä et sitten näköjään huomannut että em konsernijohtaja nimen omaan sanoi että "Kupla on jo käsissämme" ja se kupla ei hänen mukaansa ole pörssissä.


      • taidat_olla_aika_pihalla kirjoitti:

        "...on vaara että kuplia syntyy myös kiinteistömarkkinoille."

        Huomaatko, kukaan ei väitä että se ei olisi mahdollista. Ja huomaatko, että sitä sinun väittämääsi kuplaa ei ole tällä hetkellä hinnoissa :) Siis siksi sitä ei nyt ole, sillä tämän mielestä on vaara sellaisten kehittymiseen. Nyt et voi enää väittää että olisi kupla.

        Stadigin viestissä ei olekaan mitään huomautettavaa. Olen ihan samaa mieltä, vaikka en käyttäisi välttämättä sanaa "kupla". Korot eivät voi olla näin alhaisella tasolla ikuisesti. Korkotason nousu on myrkkyä valtioiden joukkolainoihin sijoittaneille ja velkavivuttajat pelaavat aina vähän riskillä. Kiinteistösijoitusmarkkinoilla tarkoitetaan tässä lähinnä kauppakeskuksia ja liikehuoneistoja. Monet tuollaiset pelurit ovat liikkellä velkarahalla.


      • whoknowswins kirjoitti:

        Kaikki tuo palkkaero ei ole syntynyt julkisen puolen palkkanousun vuoksi, vaan myos sen takia, etta teollisuudesta on kadonnut 80 000 varsin hyvapalkkaista tyopaikkaa kuluneiden muutamien vuosien aikana.
        On hyva huomioda myos se, etta nykyinen ns. laaja tyottomyys, eli tyottomat ja eri toimenpiteiden alaiset, yhteensa lahes 500 000 ihmista ovat poispotkittuja lahinna yksityiselta puolelta. Jossain kohtaa tuohon paalle irtisanotaan julkiselta puolelta mittaamaton maara ihmisia, ehka samat 80 000 kuin teollisuudestakin takavuosina. Palveluista lahtee toinen mokoma ja sitten kasissanne onkin jo 700 000 tyotonta, yksi jokaista kolmea toissa olevaa kohden.

        Aika marginaalinen vaikutus on sillä, että teollisuudesta on kadonnut ns. hyväpalkkaisia töitä. Se nyt vain on fakta, että valtion palkat ovat nousseet yli viimeisen vuosikymmenen selvästi yksityistä sektoria enemmän. Tässä myös saman vahvistava artikkeli http://www.taloussanomat.fi/raha/2014/04/03/nain-valtion-vaen-tienestit-ovat-nousseet/20144614/139


    • SellaistaSe

      Noin juuri, palkat ovat nostaneet Suomessa tuotettavien tuotteiden hintaa.

      • MinulleEiYösijaa

        300000 tuhatta työtöntä = 100000 maa- ja metsätaloudesta, teollisuudesta 150000 ja 50000 palvelualalta. 600000 ei koskaan haluakkaan töihin ja toinen mokoma on piilotyöttömiä, eli eivät näy tilastoissa. Ja kaikki globaalin kilpailun ja typerän hallituspolitiikan sekä ammattiyhdistysliikkeiden syytä.


      • MinulleEiYösijaa kirjoitti:

        300000 tuhatta työtöntä = 100000 maa- ja metsätaloudesta, teollisuudesta 150000 ja 50000 palvelualalta. 600000 ei koskaan haluakkaan töihin ja toinen mokoma on piilotyöttömiä, eli eivät näy tilastoissa. Ja kaikki globaalin kilpailun ja typerän hallituspolitiikan sekä ammattiyhdistysliikkeiden syytä.

        Miten ihmeessä tähän keksit hallituspolitiikan? Oliko sekin hallituspolitiikan syy, kun Neuvostoliitto kaatui ja Venäjän kauppa romahti,oliko sekin hallituspolitiikan syy kun pankit myönsivät Yhdysvalloissa asuntolainoja rahattomille ja näistä tehtiin arvopapereita isolla tuotto-odotuksella, mistä aiheutui vakava finanssikriisi. Erilaisten tutkimusten perusteella hallitus pystyy vaikuttamaan vain hyvin vähän työllisyyteen. Ei hallitus palkkaa ihmisiä yrityksiin.

        Viimeinen kysymys. Ostatko sinä tuotteen kalliista liikkeestä vai halvemmasta liikkeestä, jos tuote on melkein sama? Ihmisiä ne on yritystenkin päättäjät ja vielä enemmän taloudellisesti orientoituneita, koska yrityksen tehtävät on tehdä voittoa. Suomi on kallis maa eikä siitä totuudesta mihinkään päästä. Suomi ei pärjää kaikessa eikä kaikilla markkinoilla. Kannattaisi keskittyä erityisosaamiseen ja erityisalueisiin.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nurmossa kuoli 2 Lasta..

      Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .
      Seinäjoki
      142
      8018
    2. Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!

      Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde
      Suomalaiset julkkikset
      43
      2091
    3. Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena

      Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja
      Maailman menoa
      25
      2020
    4. Miten meinasit

      Suhtautua minuun kun taas kohdataan?
      Ikävä
      91
      1673
    5. Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle

      Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että
      Maailman menoa
      181
      1617
    6. Tunnekylmä olet

      En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p
      Ikävä
      107
      1060
    7. Taisit sä sit kuiteski

      Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik
      Ikävä
      5
      999
    8. Oletko miten

      Valmis läheisyyteen?
      Ikävä
      51
      970
    9. Odotathan nainen jälleenkohtaamistamme

      Tiedät tunteeni, ne eivät sammu johtuen ihanuudestasi. Haluan tuntea ihanan kehosi kosketuksen ja sen aikaansaamaan väri
      Ikävä
      28
      850
    10. Et olisi piilossa enää

      Vaan tulisit esiin.
      Ikävä
      24
      838
    Aihe