Ajattelin kirjottaa tänne tästä asiasta, jos vaikka saisin mielipiteitä mitä muut tästä ajattelee... Mun ja mun avomiehen kissa, joka kerkes olla meillä n. vuoden, karkas meiltä viime kesänä, eikä vielä aikanaan ole löytynyt ja tässä vaiheessa on aika epätodennäköistä, että enää löytyisi ja jos niin tapahtuis, niin tuskin enää sopeutuis takaisin sisäkissaksi. Etsintöjä ei olla lopetettu missään nimessä, mutta huomattavasti kyllä vähennetty kun lähestyy jo puolen vuoden raja siitä kun meidän ihana kissa karkas. Asiaa pahensi se, että karkaaminen ei tapahtunu kotipiirissä ja kissa oli siis siihen asti ollut sisäkissana, paitsi mitä nyt ulkona juoksennellu ihan pentuna.
Tää asia ei nyt kuitenkaan ollu ihan se mistä halusin kirjottaa, oon aika lailla jo hyväksyny tilanteen, aluks oli tietenkin ihan kauhee olo kun kissa oli vaan yksinkertasesti poissa sieltä missä sen ois pitäny olla, mutta nyt sitä ajattelee enemmän niitä monia hyviä hetkiä mitä sen kissan kanssa sain viettää ja asiaan suhtautuu jo sillä mielellä, että löytyy jos on tarkoitus löytyä ja käy hyvä tuuri.
Sen tapahtuman jälkeen ollaan otettu mun avomiehen kans kaks aivan ihanaa kissaa, ne tuli meille heti luovutusiässä. Nekin on meillä sisäkissoina, ja pidetään niistä vielä parempaa huolta kun karanneesta kissasta jos vaan mahdollista että vielä voi parantaa, ja vaikka ne onkin sisällä niin virikkeistä ei oo kyllä pulaa.
Ongelma vaan on siinä, että tuntuu että ite oisin kauheen ylisuojeleva niitä kohtaan ja koko ajan pitää olla kisut näköpiirissä tai tietää missä ne on että uskaltaa luottaa siihen, että ne on tallessa ja voi hyvin. Eli suoraan sanottuna meidän edellisen kissan katoaminen aiheutti mulle ehkä liian kovan suojeluhalun nykyisiä kissoja kohtaan. Joskus nään kauheita painajaisia, että toinen tai molemmat karkaa pihalle niin, että joku muu vahingossa päästää livahtamaan ne, ja sitten just saan otettua kiinni ja vietyä takas sisälle... Välillä kyllä tuntuu että menee jo vähän yli. Monet sanoo, että kun minkä tahansa lemmikin ottaa, varsinkin kissan, niin pitää olla valmis luopumaan siitä millon tahansa, mutta kovaahan se tekee vaikka oiskin ehkä ollut tiedossa jos esim. kissa on ollu vakavasti sairas tms. ja tulee todennäkösesti menehtymään. Semmostakin on mun kohalle sattunu joskus sillon pienempänä, mutta jotenki se kun kissa karkas ihan yhtäkkiä ja odottamatta oli paljon pahempaa. Moni on varmasti kokenu saman tuskan, joko sitten kissan tai muun lemmikin takia, ja oiskin kiva saada tietää onko se muihin vaikuttanu näin voimakkaasti.
Pelko kissan karkaamisesta
15
927
Vastaukset
Ehkä sisäkissat ei osaa olla niin varuillaan ulkona. Me saatiin yheltä tutulta kissa talveksi hoitoon ettei sitä olisi viety hawajille. Se oli aina ollu sisäkissa kunnes se putos yläkerran ikkunasta. Onneksi ei käyny kuinkaan. Ihmeteltiin vaan mitä se siellä keittiön ikkunalaudalla istuu. Siitä lähtien se kävi joka päivä ulkona eikä enään halunnu entiseen kotiin. Kammos kaikkia hihnoja ja valjaita kun nyt sai liikkua vapaasti.
Noh, sitten se jäi auton alle.
Ollaan aina päästetty kissa ulos. Meillä on iso piha ja ranta eikä ne yleensä ole menny tien yli. Pentuja täytyy tietenkin vähän vahtia. Kerran yks juoksi kalaverkkoon ja sai sen lopullisesti sotkuun.
Tietenkin se teidän kissa voi löytyä. On voinut mennä toiseen taloon tai jotain. Mahdollisuudet on aika pienet.- noopeli
No ompas hankala juttu... Mutta älä lannistu, ehkä se vanha kissasi tulee vielä takas! Vaikka se onkin aika epätodennäköistä.. Munkin kissa karkasi kerran, vaan yhdeksi yöksi onneksi, mutta tuli aamulla kotiin lantio murtuneena.. Nyt se on onneksi kunnossa taas.. :) Kissat ovat itsenäisiä eläimiä, ja minusta huolehdit liikaa. Ehkä kannattaa vain pitää huoli että ikkunat ja ovet ovat kiinni..? Tai opettaa niitä pärjäämään myös ulkona..? Siis silleen talutella sillointällöin valjaissa..?
- karanneen kisun omistaja
se meidän kissa karkas ihan vieraalla seudulla, että ois suorastaan ihme jos se tulis kotiinsa itse takaisin! Oltiin automatkalla ja siinä sitten sattu pieni töppäys.
...Sehän oiskin paljon helpomi kun se ois karannu kotoa ulos ja sitä vois odotella takasin, että millon on kissa oven takana.
- nikke
Ehkä joku pikkutyttö on löytänyt kisusi ja vienyt sen kotiinsa? Ja pitää sitä nyt lemmikkinään..? Ehkä sillä onkin kaikki hyvin..
- fennojunkkari
Minulla on itselläni aika paljon kokemusta karanneista kissoista. Useat kissat ovat lähteneet kun saavat vapaasti juosta pihalla. Nykyisin pidän niillä heijastinpantoja, joissa on puhelinnumeroni, se antaa aika paljon mielenrauhaa. Kannattaa ehkä sinunkin hommata pannat siltä varalta, että karkaavat, kunhan muistat ottaa ne välillä pois, niin saa kissat selvitellä niskavillojaankin välillä.
Minä odottelen tässä montaa kissaa kotiin, mutta eivät taida tulla. Nyt minulla on kaksi ihanaa kissaa ihan tallessa, onneksi. - kissavahti
Minä ainakin kuljen kissojeni perässä ja minun on tiedettävä, missä ne menee. Me asutaan maalla, liikennettä, naapureita yms. täällä ei ole kovinkaan lähellä.
Päästän kissojani toki ihan vapaana ulkoilemaan, mutta seuraan kokoajan. Minua pidetään ihan pöhkönä, mutta en voi sille mitään. Joka ilta kissat tulevat sisälle ja jollei tule, minä menen yötämyöten tuolla niitä hakemassa. Meillä ei voi näitä pitää kokonaan sisäkissoina, mutta mitään navettakissoja ne eivät missään nimessä ole.
Paria pienempää kuljetan valjaissa.
Ikkunoita ja ovia ei kesäkuumallakaan saa pitää auki, että tiedän kuka kissoista kulkee mihinkäkin suuntaan.
Älkääkä luulko, että minulla ei olisi muuta tekemistä, kuin kulkea kissojeni perässä. Katson vain, että olen niistä vastuussa, vaikka hommia täällä maalla piisaa ihan riittämiin muutenkin. - kissamuori
oli kissa kerran puoli vuotta kateissa.Lähti elokuussa kun alueella oli sotaharjoitukset ja lentokoneet lentelivät ja pauke oli muutenkin suuri.Oli varmaankin säikähtänyt ja juossut metsään.Helmikuussa se sitten saatiin takaisin.
Etsin sitä kokoajan joka ilta töitten jälkeen. Kyselin ihmisiltä onko nähneet mustavalkoista kissaa.Sitten kuulin, että joku vanhempi naisihminen syöttää kolmenkilometrin päässä hyvin arkaa mustavalkoista kissaa. Menin sinne ja näin, että kissanpolku menee metsässä olevaan autiotaloon. Silloin oli lunta ja kovat pakkaset. Kuljin jokapäivä siellä kissittelemässä ja minulla oli ruokaa matkassa. Kuukausi minulla meni kun sain kissan kotipihalle ja sisään.Voi sitä onnea.
Kun kerroin ihmisille, että houkuttelen villiintynyttä kissaa takasin kotiin, kaikki sanoivat, ettei siitä tule enää kotikissaa vaan parempi ampua.Mutta minä en luovuttanut.20 minuuttia se lymyili peruhuoneessa pesukoneen takana ja sitten tuli sieltä ja kellahti selälleen ja alkoi kehräämään.Seuraavana päivänä vein eläinlääkärille jossa lääkäri tutki sen ja madotti ja kaikki oli kunnossa.Niin ja tehtiin tietenkin leikkaus.Lähtiessään poika oli 9 kk ikäinen.Koko talven pysyi sisällä ja oli todellinen sylikissa ja kaikkien rakastama. Ja minä olen ihan varma, että hänkin rakasti meitä. - Minä
Tiedän kisun, joka palasi oma-aloitteisesti kotiinsa KAHDEN VUODEN reissun jälkeen! Missä se oli sen ajan viettänyt jäi mysteeriksi. On ne epeleitä...
Älähän siis vielä luovuta!- karanneen kisun omistaja
Niin eihän tässä mitään luovuttamassa olla sen suhteen, etteikö kissa voisi vielä löytyä.
Tarkoitin siis, että kun aikaa on jo kulunut niin asia on jo helpompi hyväksyä. Mutta nykyään kun tulee esim. soitto että sen näköinen kissa on nähty jossain niin usko siihen että se todellakin olisi meidän kissa on paljon pienempi kuin aikaisemmin, osaksi sen takia että on kulunut jo aikaa ja osaksi sen, että ollaan jo niin monesti jouduttu pettymään kun ollaan oltu ihan varmoja että nyt se kissa ois löytyny kunhan vaan sais kiinni, loukutustakin tuli kesällä kokeiltua mutta väärä kissahan se oli vaikka olikin todella paljon saman näköinen. Mutta kaikkea on ainakin yritetty, että todellakin ollaan tehty parhaamme että kisu löytyis ja tehdääb edelleen. Tälläkin hetkellä radiossa pyörii ilmotus, lähialueen eläinlöytötarhat jne. on tietosia ja ilmotellaan jatkuvasti karkupaikan lähikuntien kaupoissa ja soittoja onkin tullut jonkin verran, ei tosin nyt vähään aikaan enää niin paljon.
Ja toki sekin että joku on ottanut sen kissan kotiinsa ja sillä on siellä ihan hyvät oltavat on hyvinkin mahdollista, ja juuri tuossa juttelinkin erään löytöeläinasioita hoitavan kanssa että kaikki ihmiset ei oo semmosia, että ne ilmottaa vaikka tietäiskin että kissaa etsitään.
Senpä takia ollaankin luvattu löytöpalkkio, ei ihan pienimmästä päästä, mutta eihän sekään välttämättä takaa että kaikki ilmottais, vaikka varmasti kyllä lisää halua.
Muistan itekkin kun pienenä mökille ilmesty kissa ja oltais kauheesti haluttu pitää se mutta kun se oli kateissa niin pakkohan se oli antaa. Jos oisin ite saanu sillon päättää niin oisin pitäny sen kissan, sen ikäsenä ei vielä oikeen tajunnu että sitä kaivataan ja sillä on jo koti, mutta onneks vanhemmat tajus asian ja ilmotti.
Ensimmäisten pakkasten aikaan odotukset oli kyllä korkeella, että kohta tulee soitto ja se on menny johonkin taloon. Eipä vielä oo tullut, mutta eipä niitä oikein kovia pakkasia vielä olekkaan ollut.
Eläinlääkärikin sanoi, että ois aina parempi kun löytyis ennen talven loppua kun sitten voi olla jo niin huonossa kunnossa jos on ihan vaan ulkona oleskellu... Mutta täällä odottaa lämmin koti jos vain tietäisi missä se meidän kisu mahtaa mennä, tai sitten on mennyt sinne kissojen taivaaseen.
...Vielä niistä valjaista sen verran, että ollaan ajateltu että kun on kerran sisäkissoja niin sitten on ihan kokonaan. Mulla on ainakin semmonen käsitys että jos käyttää valjaissa pihalla niin sitten ne alkaa haluamaan ulos koko ajan vaan enemmän. En sitten tiiä, mutta jospa tässä piakkoin muutetaan semmosenn taloon/huoneistoon missä on jonkinlainen takapiha niin voisi sitten sinne laittaa valjaisiin... Tuttavan sisäkissa nukkuu monesti takapihalla valjaissa vaikka muuten onki ihan sisällä. - karanneen kisun omistaja
karanneen kisun omistaja kirjoitti:
Niin eihän tässä mitään luovuttamassa olla sen suhteen, etteikö kissa voisi vielä löytyä.
Tarkoitin siis, että kun aikaa on jo kulunut niin asia on jo helpompi hyväksyä. Mutta nykyään kun tulee esim. soitto että sen näköinen kissa on nähty jossain niin usko siihen että se todellakin olisi meidän kissa on paljon pienempi kuin aikaisemmin, osaksi sen takia että on kulunut jo aikaa ja osaksi sen, että ollaan jo niin monesti jouduttu pettymään kun ollaan oltu ihan varmoja että nyt se kissa ois löytyny kunhan vaan sais kiinni, loukutustakin tuli kesällä kokeiltua mutta väärä kissahan se oli vaikka olikin todella paljon saman näköinen. Mutta kaikkea on ainakin yritetty, että todellakin ollaan tehty parhaamme että kisu löytyis ja tehdääb edelleen. Tälläkin hetkellä radiossa pyörii ilmotus, lähialueen eläinlöytötarhat jne. on tietosia ja ilmotellaan jatkuvasti karkupaikan lähikuntien kaupoissa ja soittoja onkin tullut jonkin verran, ei tosin nyt vähään aikaan enää niin paljon.
Ja toki sekin että joku on ottanut sen kissan kotiinsa ja sillä on siellä ihan hyvät oltavat on hyvinkin mahdollista, ja juuri tuossa juttelinkin erään löytöeläinasioita hoitavan kanssa että kaikki ihmiset ei oo semmosia, että ne ilmottaa vaikka tietäiskin että kissaa etsitään.
Senpä takia ollaankin luvattu löytöpalkkio, ei ihan pienimmästä päästä, mutta eihän sekään välttämättä takaa että kaikki ilmottais, vaikka varmasti kyllä lisää halua.
Muistan itekkin kun pienenä mökille ilmesty kissa ja oltais kauheesti haluttu pitää se mutta kun se oli kateissa niin pakkohan se oli antaa. Jos oisin ite saanu sillon päättää niin oisin pitäny sen kissan, sen ikäsenä ei vielä oikeen tajunnu että sitä kaivataan ja sillä on jo koti, mutta onneks vanhemmat tajus asian ja ilmotti.
Ensimmäisten pakkasten aikaan odotukset oli kyllä korkeella, että kohta tulee soitto ja se on menny johonkin taloon. Eipä vielä oo tullut, mutta eipä niitä oikein kovia pakkasia vielä olekkaan ollut.
Eläinlääkärikin sanoi, että ois aina parempi kun löytyis ennen talven loppua kun sitten voi olla jo niin huonossa kunnossa jos on ihan vaan ulkona oleskellu... Mutta täällä odottaa lämmin koti jos vain tietäisi missä se meidän kisu mahtaa mennä, tai sitten on mennyt sinne kissojen taivaaseen.
...Vielä niistä valjaista sen verran, että ollaan ajateltu että kun on kerran sisäkissoja niin sitten on ihan kokonaan. Mulla on ainakin semmonen käsitys että jos käyttää valjaissa pihalla niin sitten ne alkaa haluamaan ulos koko ajan vaan enemmän. En sitten tiiä, mutta jospa tässä piakkoin muutetaan semmosenn taloon/huoneistoon missä on jonkinlainen takapiha niin voisi sitten sinne laittaa valjaisiin... Tuttavan sisäkissa nukkuu monesti takapihalla valjaissa vaikka muuten onki ihan sisällä....unohtu kirjottaa vielä tämmönen juttu liittyen siihen miedän kissan karkaamiseen, että jos oltais tiietty että karanneita eläimiä voi loukuttaa esim. löytyöeläintarhoista saatavilla kissan loukuilla niin oltais mahd. nopeesti käyty hakemassa semmonen lähimmästä tarhasta ja viety sinne paikan päälle missä kisu karkas ja laitettu sinne jotain sen lemppariruokaa niin ois aika todennäkösesti jääny sinne loukkuun kun se ruoka ois houkutellu sen sinne. Meillä kävi siinä palomiehetkin kun se kissa kiipes eka puuhun, ja nehän sitten lopuks kun kissa kaikesta huolimatta juoksi metsään sano, että yleensähän karanneet kissat palaa vielä siihen mistä ne on karannu, joten jos niin ois käyny ja siellä ois ollu loukku niin sehän ois ollu ihan mahtavaa.
Harmi kyllä meni vko.n lopun yli ennen kun edes luettiin että semmosia loukkuja on ja siinä vaiheessa meijän kissa oli kyllä jo varmaan käyny siinä paikalla jos nyt edes kävi. Huudeltiinhan me siellä monena päivänä ja iltana...
Eli sitä vaan halusin sanoo, että jos joltakin
joka tän lukee tai jos tuttavalle tms. sattuu että kissa karkaa vieraalla paikalla tai muutenkin, niin soittakaa lähimpään löytyöeläintarhaan tai eläinlääkärille(osaa ehkä sanoo missä on lähin tarha) ja kysykää sieltä loukkua.
Tän asian siitä ikävästä tapahtumasta ainakin oppi! Oon kuullut saman laisia juttuja. Kissa vietiin toiseen kotiin ja jonkin ajan päästä entinen omistaja yllättyi kun kissa oli vaeltanut takaisin kotiin.
Kotia kohti :)
Pisin reissu minkä joku meidän kissoista on tehnyt on 2 päivää poissa.
- Sipsu
...kun tätä ketjua lukee, miten olisi syytä pitää kissat visusti turvassa! En siis sinua tarkoittanut, vaan.. no, kaikkia jotka antaa kissansa juosta vapaana.
Kissa, niinkuin muutkin eläimet on melkeimpä sitä, mitä niistä pennusta asti "kouluttaa". Ei ne ole sen itsenäisempiä kuin koiratkaan, jos ne pitää sisällä.
Musta et ylihuolehdi, vaan rakastat, on ihan normaalia että olet saanut trauman. Oloasi voisi helpottaa, jos tuuletusikkunoissa on kanaverkot kunnolla kiinni ja ulko-ovessa olisi tuulikaappi. Sellaista nyt on vähän vaikea kuitenkin ruveta tekemään. Asuin ennen kerrostalossa, jonka eteisessä ei ollut kahta ovea. Kerran kun olin pois, oli palohälytin viallisena ruvennut ujeltamaan, ja isännöitsijä oli mennyt naapurilauman kanssa ovesta sisään vaimentamaan hälyttimen, ja tietenkin jättänyt oven auki!
Jälkeenpäin kuulin, että kissa oli karannut, mutta onneksi lähtenyt rappuja ylös, eikä alas ja luojankiitos tullut ominpäin kohta takaisin.
Sydäri oli hyvin lähellä...
Näen hyvin usein painajaisia siitä, miten olen vaikka bussissa, ja yhtäkkiä lapseni (kissat ja kanit) ovat siellä valtoimenaan ja hyppivät ulos. Se on aivan hirveää!!!
Mutta nämä tuntemukset ovat kai ihan luonnollisia jos rakastaa ja välittää ja huolehtii, toisaalta olen aika murehtijaluonne muutenkin?
Murehtimista helpottaa turvallisuusriskien minimointi (ikkunat, ovet, kuljetus, turvalliset valjaat ja asunto).
Koita jaksaa... - Karanneista kissoista
Pari asiaa tuli mieleen karanneista kissoista.
Tuttavaperheen pihaan käveli vuosia sitten harmaa persialaiskissa tms. pitkäkarvainen. Selkeästi hyvin hoidettu eli ei mikään villikissa. Kissa halusi sisään joten tuttavat ottivat sen huostaansa ja kävivät laittamassa ilmoituksia että löytynyt kissa. Omistajaa ei löytynyt, ja kissa oli päättänyt jäädä uuteen kotiinsa. Sinne se siis jäi, koskaan ei enää karannut. Ehkä vaan päätti, että nyt on aika vaihtaa perhettä? Eli näinkin voi käydä.
Ajelen paljon autolla ja tien varsilla näkee melko usein kuolleita kissoja. Varsinkin moottoritien varressa kun näkee, tulee mieleen että tuollakin on varmaan omistaja huolissaan, eikä se saa koskaan tietää kissansa kuolleen.. En siis halua maalailla tässä mitään piruja seinille, mutta kannattaa kuitenkin yhtenä ajatuksena pitää sitä että kissasi saattaa olla kuollut, niin surullista kuin se onkin. Auton alle jäänyttä kissaa on vaikea löytää. :(- girl1981
Mun 3-vuotias leikattu kolli katosi 1.9 tänä vuonna. Olin koiran kanssa lenkillä ihan lähellä kotia ja kissa seurasi perässä tapansa mukaan, melkein perillä kissaa ei näkynyt ja mä aattelin sillo ett se jäi tutkiin jotain ja tulee perässä mutt eipä ole tähänkään päivään mennä tullut, joka paikkaan ilmottanu ja hakenu sit mutta ei jälkeäkään. Myöhemmin kuulin ett kissoja on kadonnut alueelta enemmänki ja nyt tällä hetkellä 10 kissaa kadonnut mystisesti ja kaksi koiraa kuollut lenkillä kun söi myrkkyä. Ett ei sitä koskaan tiedä missä eläinvihaajia asuu, mä vaan syytän itteeni miksen sinä päivänä jo lenkillä katsonut ett kissa tulee kotiin ja itkettää, mailman ihanin kissa se oli/on. Myöhemmin otettii n kaksi miniihirtä ja kaksi kissanpentua, ennestään oli 3-vuotias kissa ja koira. Silti vaan ajttelee että rakasti enemmän kadonnutta kissaa kuin näitä pentuja ja itkettää usein iltasin :-(
- suru puserossa
girl1981 kirjoitti:
Mun 3-vuotias leikattu kolli katosi 1.9 tänä vuonna. Olin koiran kanssa lenkillä ihan lähellä kotia ja kissa seurasi perässä tapansa mukaan, melkein perillä kissaa ei näkynyt ja mä aattelin sillo ett se jäi tutkiin jotain ja tulee perässä mutt eipä ole tähänkään päivään mennä tullut, joka paikkaan ilmottanu ja hakenu sit mutta ei jälkeäkään. Myöhemmin kuulin ett kissoja on kadonnut alueelta enemmänki ja nyt tällä hetkellä 10 kissaa kadonnut mystisesti ja kaksi koiraa kuollut lenkillä kun söi myrkkyä. Ett ei sitä koskaan tiedä missä eläinvihaajia asuu, mä vaan syytän itteeni miksen sinä päivänä jo lenkillä katsonut ett kissa tulee kotiin ja itkettää, mailman ihanin kissa se oli/on. Myöhemmin otettii n kaksi miniihirtä ja kaksi kissanpentua, ennestään oli 3-vuotias kissa ja koira. Silti vaan ajttelee että rakasti enemmän kadonnutta kissaa kuin näitä pentuja ja itkettää usein iltasin :-(
Kolme ja puoli vuorokautta ollut kateissa. Päästin takapihalle, jossa se on tavannut olla ihan lähellä ja vain kerran illassa n. puoli tuntia max kerralla. Muuten ollut aina sisäkissa ja kulkenut hyvin valjaissa. Nyt ihan karmea olotila mulla, miksi päästin sen ulos vapaana ja vielä ilman pantaa. Onko voinut mennä esim. jonkun auton mukana kauas kotoa.. Joulukin tulossa..
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mitäs peitsarissa on tapahtunut eilen illalla
Mikkelissä iso poliisioperaatio https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/39ef020c-2d81-4d72-b720-651f458ba3e2762043Saana airola ja. muusikko spekulaatiota
Saara airolan kirja muusikko mies. Oisko redrama tai lauri tähkä? Saana oli 13 v vuonna 2014 Tekoäly sanoo : tähkä Julki131798- 1351283
Mistä löytää kadonnut motivaatio?
Mikä neuvoksi, kun oikein mikään ei enää jaksa huvittaa eli ei ole motivaatiota tehdä mitään? Joka päivä ajattelen, että1181280Jos saisit palata takaisin johonkin vuoteen
Mikä vuosi se olisi? Ja mitä siinä hetkessä tapahtuisi?1351195- 83817
- 174796
Miksi ETTE suostu selvittämään . . . . . ...
Asioita jotka jääneet selvittämättä toisen osapuolen kanssa? Kertoisitteko miksi ette suostu? Vaikka teidän mielestä176769Wille Rydman on kansalaisten mielestä huonoiten onnistunut ministeri
Onneksi olkoo Wille kärkipaikasta! Oletkin sen eteen tehnyt hartiavoimin töitä. "Ministeri Wille Rydman (ps) on kansala426700- 52592