VALTATIE 18 KESKEISEN SUOMEN
VALTIMOKSI.
Valtatien 18 reitti on historialliselta taustaltaan vanha Viipuri-Vaasa valtatie. Autonomian aikana suunniteltiin jopa suoraa Pietari-Viipuri- Multia- Ähtäri-Vaasa rautatietä. Nykyisin valtatie 18 on jäänyt yhä vähemmälle huomiolle, vaikka edelleenkin se yhdistää neljää maakunnallista keskusta Mikkeli, Jyväskylä, Seinäjoki ja Vaasa. Kuitenkin tällä hetkellä valtatien tasolle VT 18 pääsee todellisuudessa vain Mikkeli-Jyväskylä ja Seinäjoki-Vaasa tieosuuksilla. Täten ei ole ihme, että valtatie 18 on jäänyt huomaamatta maamme keskeisten maanteiden joukossa.
VALTIMOKSI.
Valtatien 18 reitti on historialliselta taustaltaan vanha Viipuri-Vaasa valtatie. Autonomian aikana suunniteltiin jopa suoraa Pietari-Viipuri- Multia- Ähtäri-Vaasa rautatietä. Nykyisin valtatie 18 on jäänyt yhä vähemmälle huomiolle, vaikka edelleenkin se yhdistää neljää maakunnallista keskusta Mikkeli, Jyväskylä, Seinäjoki ja Vaasa. Kuitenkin tällä hetkellä valtatien tasolle VT 18 pääsee todellisuudessa vain Mikkeli-Jyväskylä ja Seinäjoki-Vaasa tieosuuksilla. Täten ei ole ihme, että valtatie 18 on jäänyt huomaamatta maamme keskeisten maanteiden joukossa.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Nimenomaan. Tie on jäänyt huomaamatta. Sinähän sen sanoit. Koko seutu on jäänyt huomaamatta. Onko se mikään ihme että tuollainen syrjäseutu jää aika helposti huomaamatta. Kyllä ne puurekat pääsee sorateitäkin pitkin. Lastausalueetkin ovat usein liejua. Älä siis sure, kyllä ne rekat pääsee.
Paulalle ja Pekkariselle vähä tiehommia tiedossa.
Odotettu 60 vuotta.
Tämä on kaikista ihmeellisin tienpätkä Suomessa, eikä ketään viranomaista tunnu kiinnostava
Mutta jos luovuttaisiin keinotekoisesta tienumerosta, tie 18 siis. Eihän kyseessä ole valtatie, jos siinä on koko ajan risteyksiä. Paras olisi että vähällä liikenteellä oleva "tientapainen" muutettaisiin valtatienumeroinnista, yksittäisiksi seututeiksi.
Periaatteessa suoraan kulkeva tiehän kulkee Ylistarosta Seinäjoen ohi Mäyryyn. Siitä edelleen suoraan Soiniin, ja edelleen Karstulaan, jossa suoraan kulkeva tie loppuu T-risteykseen. Tuo pätkä voitaisiin numeroida omalla numerolla.
Sitten tie Veneskoskelta Alavuden Taipaleenkylään, voitaisiin numeroida omalla numerolla.
Edelleen tie joka lähtee Jalasjärven pohjoispuolelta, kohti P-jokea, kulkien läpi Alavuden, ohi Ähtärin, päätyen Myllymäelle, josta periaatteessa tie jatkaa suoraan, mutta tien laatu muuttuu merkittävästi huonommaksi. Eli tämän tienumeron voisi lopettaa Myllymäelle.
Myllymäki-Saarijärvi tie voisi olla aivan oma seututiensä, omalla numerolla.
Kuten myös Karstula-Petäjävesi tie omalla numerollaan.
Sitten ollaankin jo Parkano-Virrat-Jyväskylä -tiellä, joka on näistä jo selvästi leveämpää ja parempikuntoisempaa tietä.
Eli turhaa pitää keinotekoisesti samaa tienumeroa. Kaikki vain omiksi teikseen, koska liikennettä vähän. Varsinainen liikenne Vaasan-Jyväskylän välillä kulkee Lapuan pohjoispuolelta.
taitaa jäädä aika vähääselle tua puuralli täältä lakeusilta ja heinäpaalia joita piisaas ne ei huoli.
no sen takiahan se metsäopetus maakunnassa lopetettiin. nyt sitä tarvittasmuttei seinäjoella
Vähän huono otsikko aloituksessa. Ei ne puuautot Äänekoskelle ala mistään Ähtärin kautta kulkea, jos nyt yleensä edes kuljetukset lisääntyy. Nytkin niitä menee harvakseltaan sinne ja ihan Kyyjärven kautta.
Valtatie 18 on Jyväskylästä Petäjäveden, Ähtärin, Töysän, Tuurin, Seinäjoen ja Laihian kautta Vaasaan johtava valtatie. Tien pituus on 269 kilometriä.
Tie on pääosin kaksikaistaista tietä, jonka taso vaihtelee huomattavasti. Tie on muodostettu muuttamalla entisiä kanta-, seutu- ja yhdysteitä valtatieksi, ja monin paikoin tie on valtatieksi erittäin kapeaa, mutkaista ja mäkistä. Tie kulkee myös muutamien taajamien halki. Myös tien opastus on paikoin epäyhtenäistä, sekavaa ja jopa harhaanjohtavaa[1].
Tiestä myös edelleen puuttuu suunniteltu osuus Multian kirkonkylän ja Ähtärin Myllymäen väliltä, ja tie on väliaikaisesti viitoitettu Väätäiskylän kautta. Tiellä on vielä neljä rautatien tasoristeystä.
Veneskosken-Kouran, Sydänmaan oikaisut odottavat rahoitusta.
Valtatie 18 myös kääntyy kaikkiaan seitsemässä liittymässä, mikä sekin tien pituuteen suhteutettuna lienee jonkinlainen ennäty
seinäjokisilta koko "valtatie 18" ja sen numerointi Vaasassa ja Laihialla on naurettavaa. Kuka hullu ajaa "valtatie 18";sta Jyväskylään. Kyllä se oikea reitti on Valtatie 16, osa Sinistä tietä. Tukkirekalla Jyväskylän läpi Äänekoskelle. Viisainta olisi junakuljetukset puutavaralle, Seinäjoen asemalle vaan puutavarankäsittely alue. Rata kuntoon poikki Suomen!
Äläny Paavo hikeenny.
Vuoden 1996 numerointiuudistuksessa valtatieksi 18 merkittiin Vaasan ja Jyväskylän välinen eteläisempi reitti, joka oli ollut pitkään tiesuunnitelmissa. Jossain määrin hätkähdyttävää oli, että valtatieksi merkitty tie ei juuri muistuttanut valtatietä, vaan oli joukko maanteitä. Ilmeisesti kyseessä on vaihtoehtoinen strategia saada valtatien rakentamiseen varoja tien parantamisen varjolla.
Valtatieksi muutetut osuudet:
64 Ylistaro-Seinäjoki
697 Seinäjoki-Veneskoski
6961 Veneskoski-Taipalus (nopea muutos yhdystiestä valtatieksi)
672 Taipalus-Alavus
705 Alavus-Töysä-Ähtäri
621 Ähtäri-Myllymäki
633 Myllymäki-Väätäiskylä
622 Väätäiskylä-Multia
624 Multia-Petäjävesi
Tuo edellinen kuvaa hyvin tien luonnetta. Edelleen on olemassa nuo samat osuudet, vaikka tie on ns samaa numeroa. Tie on paikallisluonteinen. Ylistaro-Seinäjoki välillä on oma liikenteensä. Samoin Seinäjoki-Veneskoski välillä on oma liikenteensä. Yhtäläisesti Alavus-Töysä-Ähtäri välillä on oma liikenteensä. Läpiajavaa liikennettä on alle 2%. Suurin osa liikenteestä on paikallisliikennettä.
Esim Väätäiskylässä ohiajavien autojen määrä on vähäinen. Lisäksi Väätäiskylästä liikenne jakautuu melko tasaisesti neljään eri suuntaan, varsinaista pääsuuntaa Väätäiskylässä ei ole. Yhtälailla autoja on menossa Saarijärven suuntaan sekä Karstulan suuntaan, ja toisinpäin.
Tottakai tie on tärkeä, mutta vain osuuksittain. Tie mahdollistaa läpiajamisen, mutta se ei ole kyseisen tien päätarkoitus. Kyseisen tien päätarkoitus on palvella paikallisajoa. Varsinaiset läpiajettavat valtasuonet ovat muualla. Ne ovat muodostuneet tarveperusteisesti, eikä rinnakkaista tarvetta tälle välille ole olemassakaan.
Miksei numerointia sitten pureta ?
Kerro sinä, joka tunnet kaikki tienpätkät.
Maakuntapoliittisista syistä...
Raju liikenneonettomuus on vaatinut kahden ihmisen hengen ja yksi on loukkaantunut vakavasti.
Torstaina iltapäivällä tapahtui Alavudella liikenneonnettomuus, jossa kuoli kaksi henkilöä ja yksi loukkaantui vakavasti.
Onnettomuuspaikka on Alavudelta Peräseinäjoen suuntaan vievällä Sydänmaantiellä tiellä noin 11 kilometrin päässä Alavudelta.
Alustavan tiedon mukaan henkilöauto tuli Sydänmaantietä Seinäjoen suunnasta kohti Peräseinäjoentien risteystä.
Toistaiseksi tuntemattomasta syystä auto on lähtenyt heittelehtimään ja on lopulta noin 300 metriä ennen Peräseinäjoentien risteystä ajautunut kylki edellä vastaantulevan henkilöauton keulaan. Heittelehtimään lähteneen auton kaksi matkustajaa menehtyivät onnettomuudessa.
Peräseinäjoen suunnasta Sydänmaantietä kulkenutta törmäykseen joutunutta henkilöautoa kuljetti 35-vuotias alavutelaisnainen, jonka kyydissä olivat 9-, 6- ja 4-vuotiaat pojat. Pojista 6-vuotias kuljetettiin Seinäjoen aluesairaalaan, koska hänellä epäiltiin sisäisiä vammoja. Poika kuljetettiin yön aikana Helsinkiin, missä hänet leikattiin. Poika on toipumassa leikkauksesta. Autoa ajanut nainen oli yön ajan tarkkailussa terveyskeskuksessa, mutta hänellä ei todettu vakavia vammoja.
Tämänhetkisen tiedon mukaan 22-vuotias vaasalaismies ajoi henkilöautolla Sydänmaantietä Seinäjoen suunnasta, kun noin 300 metriä ennen Peräseinäjoentien risteystä oikealle kääntyvässä kaarteessa auto lähti heittelehtimään ja ajautui vastaantulevan liikenteen kaistalle törmäten vastaan tulleeseen henkilöautoon.
Näyttää syntyvän giljotiini kevyelle liikenteelle Seinäjoen itäisen ohikulkutien ja Vt 18 risteykseen.
Uusi siltahan on sivussa Vt 18 nähden.
RATKAISUNA on levittää vieressä olevaa Ripsanluoman siltaa pohjoispuolelle, NYT kun sepeli on viersssä.
Onko silta tilansa sivussa?
Lauantai 07.11.2015
Aina sanotaan, että keskeneräistä ei saisi arvostella, mutta joskus se on viisasta, että korjaus saadaan aikaan. Tässä tapauksessa taidetaan olla myöhässä.
Kritikoin nyt hieman keskeneräistä eli Kuortaneentien siltaa Seinäjoen uuden itäisen ohikulkutien yli. Päivittäin sitä ajaneena näyttää kuin silta olisi tilansa sivussa. Sillalle ajettaessa kummassakin päässä on nyt outo ylimääräinen mutka, joka varsinkin Kuortaneen puoleisessa päässä tuntuu vaaralliselta. Toivottavasti on tarkoitus mutkia edes hieman oikaista. Onko?
Tiemaalaukset ovat parhaillaan meneillään ja niiden nykyhetkisellä perusteella näyttää siltä, että paljon uutta tietä tuhlataan keltaisten viivojen sisään ja ajolinjoja on autoilijan hankala etsiä.
Toivon vastausta kysymykseen, miksi silta tehtiin sellaiseen asentoon kuin tehtiin.
Paula Hämäläinen
Seinäjoki
Minne ja koska Seinäjoelle tulee uusi VR-PUUTERMINAALI.
Kärkikolmikkoon kuuluminen on itse asiassa positiivinen asia.
Seinäjoki on jo nyt merkittävä logistinen keskus ja sen merkitys vain kasvaa, kun SOK:n iso logistiikkayhtiö Inex Partners sijoittuu Rovekseen.
Seinäjoen itäinen ohitustie on tehty osin juuri tällaista toimintaa ajatellen. Hyvän kehityksen edellytys jatkossakin on, että myös muut tiet maakunnassa ovat kunnossa.
Elinkeinoelämän lisäksi teitä käyttävät myös yksityisautoilijat. Se on tärkeää Seinäjoelle merkittävänä työpaikka- ja tapahtumakaupunkina.
Vaikka ohitustien rakentaminen alkaakin olla loppusuoralla, ei maailma ole vielä läheskään valmis.
Tulevaisuuden kasvukolmioksi luonnehdittu Seinäjoki–Tampere–Jyväskylä vaatii vielä tienrakentajilta tekemistä.
3.-TIE JA VT18 eivät ole alkuunkaan valtatietasoa.
Kourassa VPK polttaa kokon nyt
pääsiäislauantaina klo .18.00
äkkiä on puut ajettu ja turpeet kuivattu sitten lakeusilla ei oo kun vilja pellot mistä turun poika tähkä laulaa.....
Valtatie 18 Seinäjoki–Laihia-välin tieosuudelle esitetään lähes 60 miljoonan euron investointihanketta toteutettavaksi vaiheittain vuoteen 2040 mennessä. Esitys sisältyy Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksen tuoreeseen raporttiin, joka on laadittu yhteistyössä alueen kuntien ja maakuntien sekä Liikenneviraston edustajien kanssa.
Turistit kulkevat Bandoja ja Keskistä katsolassa, siin Seinäjoelta itäänpäin.
Kannattaa keskittyä eniten tuonne Vaasan suuntaan. Se on ainoa olemassaoleva kehityskäytävä, jossa ei erämaat katkaise asutusyhteyttä. Tampereen suuntaan ei tule koskaan mitään kehityskäytävää muodostumaan, välimatkan ja laajan asumattoman erämaan takia. Myös itäänpäin on aikamoista erämaata ja asumatonta. Jonkinlainen paikallinen kehityskäytävä on Kurikka-Seinäjoki-Lapua välillä, mutta sen ulkopuolella ei ole kuin lahonneita latoja.
Ainoa oikea ratkaisu on Vaasa-Seinäjoki kehityskäytävä. Välimatka on riittävän lyhyt. Asutusta on koko matkalla, ja työpaikkaliikennettä runsaasti. Tämä väli kannattaisi hyödyntää. Lisäksi tosiaan tuo tieparannus parantaisi näitä yhteyksiä entisestään.
Kovin olet Jussi suppea.
Tampereen, Helsingin firmat perustavat liikkeitään ja sivukonttoreitaan Lakeudelle. Parkanon kapea, pimeä valtatie on kaiken kehityksen jarru.
Koska olet itse viimeiksi AUTOLLA käynyt Tamereella tai Keskisellä ?
Seinäjoen kehitys perustuu tähtimalliin, eikä yhteen sakaraan.
https://d3ncwv2e9zpfbf.cloudfront.net/200505703.jpg
Kaivinkoneet töihin. Kuten Mansessakin.
Missä viipyy Seinäjoen VR-puuterminaali ?
Joo.
Sama veivaaminen Vt 18:ssa on jatkunut 40 vuotta. Vaasan tiepiiri on aina luistanut läänimme puoleisesta parannuksesta edes Veneskosken-Kouran -Sydänmaan oikaisuista. Aina on katse käännetty heti Jyväskylään ja odotettu sieltä kiinnostusta valtatiehemme. Valitettavasti Jyväskylää ei alkuunkaan kiinnosta valtatie Ähtäriin ja Seinäjoelle . He keskittyvät Valtatiehen 4 Ouluun. Ovat viisaudessaan nimenneet Oulun tien Pohjanmaan väyläksi.
Uusi väylätoimikunta on nyt valittu. Sjoelta johtaja Takamaa.